Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
’GUTENBERG
Utgifven af Typografernes förening i Helsingfors Helsingin Kirjanpainajain yhdistyksen ulosantama
Helsingissä, Päivälehden kirjapainossa, 1898
IV årg.
N:o 20 * i
IV vuosik.
Prenumerationspris:
Helt år ... .
Koko vuosikerta .
Tilaushinta:
/
4 m.
Postportot tillkommer — Postimaksut,
tulevat lisäksi
Redaktion: — Toimitus:
F. F. W. Ahlroos
(Ansvarig — Vastaava)
Annonspris: — Ilmoitushinta:
Per petitrad......t
Petiiti-riviltä......I
P-
Oktober
31
Lokakuu
Finska Typografförbundet.-Suomen Kirjaltajaliitto.
Vid interimsstyrelsens möte tisdagen den 27
okt. beslöts befordra nödiga a’ster till tryck.
Till förbundets organ »Gutenbergs"
redaktörer beslöts föreslå för H:fors afdelningen hrr
F. F. W. Ahlroos och J. Höglund
Väliaikaisen hallituksen kokouksessa tiistaina
27 p. lokak päätettiin toimittaa tarvittavat
tuotteet painettavaksi
Liiton äänenkannattajan »Gutenbergin"
toimittajiksi päätettiin Helsingin osaston puolesta
esittää hrat F. F. W. Ahlroos ja J. Höglund.
Adresser.
Ledamöter: F. Ahlroos, C. Bernström, E.
Hollander, K. Johansson, K. Mattsson och J. Niemi.
Ordförande: K. Skogster, V. Pettersson & C:s
tryckeri, Alexandersgatan 46.
Sekreterare: R. Berg, Repslagaregatan 13.
Kassaförvaltare: Fr. Saastamoinen, Simelii
ari-vingars tryckeri, Nylandsgatan 9.
Osotteita.
Jäseniä: F. Ahlroos, C Bernström, E.
Hollander, K. Johansson, K. Mattsson ja J. Niemi.
Puheenjohtaja: K. Skogster, V. Pettersson & C:in
kirjapaino, Aleksanderink. 46.
Kirjuri: R Berg, Nuoranpunojankatu 13.
Rahastonhoitaja: Fr. Saastamoinen, Simeliuksen
perillisten kirjapaino, Uudenmaank. 9.
Interimsstyrelsen
sammanträda• hvarje hälgfri tisdag kl. 8 e m. ti
Typografernes förenings lokal. St. Robertsgatan -il
Väliaikainen hallitus
kokoontuu joka arki tiistai kello 8 i p Kirjap. yhd.
huoneustossa Iso Roobertinkatu 44.
Synkkä pilvi
on tänä syysmyrskyjen aikana pimittänyt
sanoma-lehtilatojain jo ennestään synkän mielen.
Täkäläisten ammattimiesten kesken liikkuu näet
odottamaton huhu, joka, siinä jos mahdollisesti on
peräää, saattaa suuria ikävyyksiä aikaan kaikille
suomenkielisten sanomalehtien latojille Huhu,
joka ei ole vähäpätöiseiupiä. koskee Uuden
Suomettaren ilmestymistä ensi vuoden alusta.
Lehden näet pitäisi tulla jokapäiväiseksi — siis
ilmestyä myöskin maanantaisin — sitävastoin kuin se
nyt ilmestyy vaan kuusi kertaa viikossa.
Yksinomaan tällainen aijo jo panee asiaa koskevan
ammattimiehen silmät suuriksi ja katseen
peloit-tavaksi saati sitten sen toteutuminen käytännössä.
koska hyvin tiedetään mikä siitä oiis seurauksena.
Eikä seuraus olisikaan muu kuin
sunnuntaipäivänsä — lepopäivänsä — menettäminen kaikilta U.
Suomettaren latojilta. Ja siinä sitä jo onkin
tarpeeksi vitsausta, jota ei kukaan oikea
työväen-asian harrastaja soisi lähimmäiselleen. Menettää
lepopäivänsä! Sehän on jo suoraa kuollutta
elämän viettämistä pelkässä ruumiillisessa työssä, ja
vielä päälliseksi sellaisessa työssä, joka ei kysy
ainoastaan ruumiin vaan vieläpä sielunkin voimia.
Ja niinhyvin ruumiin kuin sielunkin voimat tulevat
meikäläisillä ammattimiehillä ja etenkin
sanoma-lehtilatojilla saamaan jo muutoinkin liiallisesta
työstä riittävän rasituksensa, ettei tätä rasitusta
enää tulisi sunnuntaityöllä lisätä, pikemmin
vähentää nykyistäkin jo kyllin pitkää työaikaa.
Eikä se olisi sillä hyvä, että^ yksinomaan U.
Suomettaren latojat saisivat tehdä sunnuntaista
työpäivän, vaan sama kohtalo tietenkin odottaisi
myös Päivälehden latojia. Sillä luonnollistahan
on, että jos kerran U. Suometar alkaa ilmestyä
jokapäiväisenä lehtenä, täytyy Päivälehden edelli- I
sen kilpailijana seurata esimerkkiä. Siitä ei
mihin-kään päästä. Eikä tarvitse olla mikään ennustaja
jos sanoo, että esimerkki helposti tarttuisi
maaseudullekin. Ja silloin on tekeminen työtä
myöskin sunnuntaipäivinä ilman muitta mutkitta eli
vastalauseitta.
Tulee usein muistaneeksi ruotsinkielisten
sano-malehtilatojien sunnuntaityötä ja vertailluksi sitä
omaansa, niin pitääpä itseusä onnellisena,
huolettomana, saadessaan viettää sunnuntainsa rauhassa,
alinomaisesta touhusta ja epäterveellisestä,
tukehduttavasta ilmasta. Sitävastoin herää sääli ja
paheksumisen tunne niitä kohtaan, jotka saavat
— muitten ollessa huvittelemassa — tehdä työtä,
ajattelemattakaan mitä muut puuhaavat, saati
sitten ot.taa niihin osaa.
Sanomattakin jokainen oivaltaa millainen,
kerrassaan sopimaton työjärjestys nykyään jo on
olemassa Nya Pressenin ja Hufvudstadsbladetin
latojilla maanati tai numero n ilmestymisen takia. Ja,
kuten olemme kuulleet, lakkauttanevat nämätkin
lehdet ensi vuoden alusta maanantai numeronsa
Tätä lakkautusta me puolestamme tahdomme
lämpimästi kannattaa, toivolla, että se myös toteutuisi
eikä vaan olisi pelkkänä, turhamaisena aikeena,
jonka tuloksena olisi edelläsanottujen lehtien
latojille toivottu ja tarpeellinen vapaus sunnuntainsa
viettoon. Näin ollen tulisi poistetuksi yksi noita
työväenaatteen ajamia, terveydellekin
vahingollisia, vapauskysymyksiä. Vapautta mo kaikki
kuolevaiset tarvitsemme Etenkin su d nan tai on
meikäläisille ja varsinkin yötyössä oleville hyvin
tervetullut lepopäivä monesta eri syystä, eikä siitä
työpäivää tahtoisi mistään hinnasta tehdä Mutta
velvollisuus, joka sen, kuten monen muunkin
järjestyksen määrää, puhuu tykkänään toista, s. o.
vastenmielisesti ja nureksimalla käydä käskettyyn
toimeensa, tehdä sitä aikansa, kunnes voimat lop
puvat. Siinä on velvollisuus, jonka täyttäminen
on raskas tehtävä.
Mutta U. Suomettaren tullessa jokapäiväiseksi
lehdeksi ei oltaisi tästä haitallisesta asemasta
päästy entistä pitemmälle, vaikkakin
ruotsinkieliset lehdet lakkauttaisivat maanantainumeronsa.
Samassa pulmassa sitä sittenkin oltaisiin ja ken-
tiesi vielä pahommassa kuin ennen. Kuten jo
sanottu, täytyisi P:lehden seurata edeltäjänsä
esimerkkiä antamalla myöskin maanantaisin tietoja
lukijakunnalleen. Eikä siinä vielä kaikki. Voi
käydä niinkin hullusti, että niinhyvin Nya Pressen
kuin Hufvudstadsbladet eivät lakkauttaisikaan
maanantainumeroansa, vaan jatkaisivat yhä
edelleen hyvällä syyllä, koska suomenkielisetkin lehdet
rupeavat tekemään samoin.
Se peruste, jonka nojalla U. Suometar aikoo
tulla jokapäiväiseksi lehdeksi, ei pidä paikkaansa,
se on vaan tekosyy. Sanotaan että suomea puhuva
rahvas vaatimalla vaatii jokapäiväistä lehteä. Tätä
he eivät vaadi – lukuunottamatta muutamaa
kansakoulunopettajaa, jotka ajattelemattomuudessaan
kansan nimessä höpisevät omia lorujaan — vielä
vähemmin osaavat uneksiakaan sellaisesta mah
dollisuudesta. Suomalaiselle rahvaalle riittää vielä
varsin hyvin kuusipäiväinen viikkolehti pitkäksi
aikaa, ainakin siksi, kunnes lukuhalu ja
sanomalehtien viljeleminen on kasvanut entisestään
suuremmaksi. Jos sanomalehtien viljeleminen nyt jo
pidetään kyllin suurena, niin ei se vielä ole
likimainkaan vastaava sitä taloudellista tappiota minkä
jokapäiväisen lehdon toimitus- ja
painokustannukset tuottaisi sen kustantajalle, olkoompa lehti
sitten uusi tai vanha. Mutta ehkä tulevaisuudessa,
olosuhteitten paratessa ja rahvaan tullessa oikein
käsittämään sanomalehtikirjallisuuden arvon ja
merkityksen, on tuuma toteutuva.
Täydellä syyllä voimme siis kysyä: eikö
suomenkieltä puhuva rahvas vielä tule toimeen
kuusipäiväisellä sanomalehdellä?
Till enigt samarbete!
Den civiliserade arbetarevärlden har redan
länge organiserat sig och upptagit kampen för en
drägligare existens samt i traktan efter större
ledighet, för att kunna inhämta hyfsning och
bildning. De ha alltså insett nyttan af
organisationen och således i traktan efter en mer
människovärdig tillvara sammanslutits till eniga förbund,
bestående af föreningar från samma yrkesgren
för att, som sagt, förbättra deras bildningsförmåga
och ekonomiska ställning.
Nu 9ent omsider har tanken på enighet och
samarbete uppstått hos den finske arbetare». Hvem
har börjat plöja denna stenbundna jordmån? —
Typograferna! — Men de få ej mer hålla denna
ära allena, ty knappast ha vi hunnit börja, förrän
bokbindarene och målarene följt exemplet och i en
snar framtid torde hvarje yrkesgren inse nyttan
af en stark och enig arbetarekår.
Vi få således ej mer sitta med händerna i kors?
Nej flitigt, enigt och med intresse taga i tu med
vårt arbete, för att vi ej med skam få stå bakom
våra konkurrenter! Det har alltid varit typografen
som stått i spotsen för reformer hvilka gält
arbetaren. låtom oss visa prof på, att vi gått framåt
och ej tillbaka.
För att ännu en gång klargöra för arbetet
inom förbundet — ty det finnes många kolleger,
som ännu ej föstå huru arbetet skall realiseras
— göres här några utdrag ur stadgarna jämte
några ord om arbetet i allmänhet.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
