- Project Runeberg -  Gutenberg / 1896 /
21:3

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

N:o 20

GUTENBERG

3

åhöra bildande föredrag, musik, sång m. m. Man
kunde ju äfven föranstalta diskussions- och
klubbaftnar.

Låt eleven redan från första dagen han
inträder i vårt fack, inandas den luft och vi skola
alt mer och mer sällan se de sorgligt fördärfvade
karaktärer vi nu så ofta bli vittne till.

Då kunna vi äfven ha mera orsak att göra
våra anspråk pekuniärt gällande, vi kunna då visa
oss icke allenast som goda arbetare utan äfven
som nyktra och ordenfiga.

Notiser. — Uutisia.

— Typografernes förening i Helsingfors
sammanträdde till månadsmöte söndagen den 15
nov.

Mötet ajournerades till nästa söndag kl. 11 f m.

— Kotka förbands afdelning valde på sitt
afdelningsasmmantrade hr Rieno Drockila till
ordförande och ombudsman samt hrr O. Keinonen
och M. Raatikainen till bestyrelsemedlemmar.

— Faststälda stadgar. Guvernören i länet
har faststäldt stadgar för »Typografernes klubb i
Borgå".

— Porvoon kirjaltajaklubin säännöt on
läänin kuvernööri vahvistanut.

— Ai’pajaiset Suomen kirjanp. eläke ja
apu-rahaston hyväksi näyttää saavan suurta osanottoa
eri painojen väestön keskuudessa sekä heidän
per-heiltäiin ja ystäviltään. Esim Suomen kirj.-seuran
kirjap. kirjaltajain vaimot sekä naispuoliset
kirjaltajat ovat perustaneet ompeluseuran, jonka
tarkoitus on valmistaa voittoja yllämainittujen
arpajaisten hyväksi. Myöskin isäntiemme puolesta
näkyy arpajaiset saavan iämpimää kannatusta.

— Kuollut. Armoton vihollisemme
keuhkotauti on taaskin joukostamme vienyt uhrinsa.
Tämän kuun 1 päivän vastaisena yönä kuoli
Viipurissa pitkät ajat kiduttuaan kirjaltaja Lorenz
Leonard Lindholm ainoastaan 32 vuotiaana. Vainaja,
joka oli kelpo toveri ja kunnon työmies,
työskenteli kokonaista 17 vuotta N. A Zilliacuksen
kirjapainossa Viipurissa, jossa hän myös oppinsa kävi.

— Efterföljansvärdt. Ryktet vet förmäla
att å ott tryckeri här i staden ihopsamlats 400
mark till förmån för Understödsföreningens
lotteri.

— Minnesbladet i anledning af Stockholms
Tygografiska förenings 50-årsfest kan erhållas om
rekvisition insändas till hr C. A Bernström, Nya
Pressens tryckeri, Helsingfors. Pris 80 p. pr ex.
Rekvisitioner från landsorten torde åtföljas af
likvid inberäknadt postporto.

— Hedrad arbetare. Maskinmästar Thcdor
Weekman erhöll på Teodorsdagen af sin förman hr
W. Brandstake ett s. k. järnvägsankarur af silfver
såsom erkänsla för långvarigt, troget arbete. Hr
W. har nämligen följt med hr Brandstake från
Litografi ska bolagets tryckeri till Finlands
Stämpeltryckeri där ban nu i 12 års tid arbetat. Å
boetten är ingraveradt „I8s,/h96 - Theodor
Weekman".

— Uusi Suometars måndagsnummer
kommer att sättas å civilafdelningen, enligt hvad oss
meddelats.

Vi hålla fast vid vårt påstående, att
arbetstiden kommer att förlängas för tidningens sättare,
ty en oförberedd brådska på deh civila
afdelningen kommer att tvinga bladets arbetare att infinna
sig om måndagsmorgnarna.

— Viktor Henrikssons
,,accidenstryk-keri" befinner sig sedan den 16 okt. i
Central-Passagen.

— Kirjaltaja J. G. Walldén on saanut
luvan perustaa aksidenssikirjapainon tänne
Plelsin-kiin ja käyttää sitä.

— Silfverbröllop firades torsdagen den 12
november af typografen Johan Gustaf Roth och

hans maka Lina, född Boxström. Persona’en å
Victor Pettersson & Comp:s tryckeri där hr R.
konditionerar öfverlämnade åt det värda paret
ett nysilfver fruktfat å hvilket var ingraveradt
„ 1871—1896" samt „J. R. o. L R."

— Kontorstiden. Tidningarna ha lofordat
den förändrade kontorstiden för stadens affärs- och
bankkontor, hvarom ej är något att säga, men det
förvånar oss att åsikten är så ombytlig. Ty det
är ej länge sedan tidningssättarene önskade
förkortad arbetstid om måndagen och då resonerade
man att allmänheten ej kan undvara
måndagsnumret, men i detta fall kan allmänheten gärna
inskränka sin fordran, ty affärspersonalerna ha så
lång arbetstid — tidningssättarene ej ?

Om tidningarna själfva inskränkt på
kontorstiden har ännu ingenting hörts.

— Pieniä palkkoja maksetaan Verner
Sö-derströmin kirjapainossa Porvoessa Esimerkkinä
mainittakoon seuraavaa: Sanomalehti »Uusimaan"
latoja ja taittaja, ollut 8 vuotta sanotussa
painossa, nauttii 70 mk kuukauspalkkaa
velvollisuudella kahtena iltana viikossa työskennellä klo
11 — kaikki samaan maksuun. Samassa lehdessä
on kaksi oppilasta, jotka ovat vieläkin huonommin
palkatut — Sanomalehti »Borgå Bladet"issa.
joka sekin painetaan samassa painossa, ei ole
yhtään taituria, ainoastaan 3 oppilasta joista kaksi
on niin pientä, että tarvitsevat tavallisen
kirjasin-laatikon jalkojensa alle ylettyäkseen kastiin ja
muutenkin ovat kovin heikon näköisiä; vaan tämä
ei ole suinkaan estänyt poikia seisomasta kahdesti
viikossa vähintään klo ll:sta, toisinaan 1 ja 2:een
yöllä. Kolmas poika, joka taittaa ja latoo
ilmoitukset y. m. valvoen hänkin kaksi iltaa viikossa,
saa palkkaa 50 mk kuukaudessa (ollut painossa
noin 5 v.)

Laskulatojat saavat 10 penniä 1,000 neliöltä,
joten ahkera ja säännöllinen latoja voi ansaita
ympäri vuoden keskimäärin 70—80 mk
kuukaudessa. Aksidenssilatoja saa 100 mk kuuk. Poika,
joka otetaan oppiin, saa ensimäiseltä
puolivuodelta 8 mk kuuk., johon palkkaan hänen on 4:sti
viikossa kannettava tässä edellämainitut
sanomalehdet kaupunkitilaajiHe

— Liittoasiain takia on tämä numero
myöhästynyt.

Tukholman kirjanpainajain
yhdistyksen 50-vu0tisjuhla 7 ja 8 p:nä
mairask. 1896.

(Gutenbergin kirjeenvaihtajalta)

Juhlan ensimmäinen osa oli ilmoitettu
vietettäväksi Kunink. Musiikkiakatemian salissa Että
jokaisella, vähävaraiseminallakin kirjaltajalla olisi
ollut tilaisuus sinne päästä, oli pääsymaksu
asetettu mahdollisimman halvaksi, ainoastaan 25
äyriksi henkilöltä. Hyvä olikin pääsylipuilla
menekki. kun jo perjantaina, juhlan edellisenä päivänä
olivat kaikki loppuun myydyt luvultaan 2.6(0 kpl.

Sali, varsinkin lava, oli erittäin aistikkaasti
juhlaa varten koristettu. Perällä seisoi
yhdistyksen komea lippu kansallisvärien ympäröimänä.

V2 7 tienoissa tulvasi sinne joukkoa jos
jonkinlaista, kansaa kaikennäköistä. Siellä näki
puo-luemiehiä niin vasemmistosta kuin oikeustostakin.
valtiopäivä- ja sanomalehti miehiä, kirjailijoita,
kaupungin viranomaisia y m. mainittavia
henkilöitä, josta näkyi että yhdistys on saanut
tunnustuksen laajoissa piireissä.

Ohjelman mukaan alkoi juhla soitolla ja
parilla yhdistyksen laulukunnan ansiokkaasti
esittämällä laulukappaleella. Seurasi sitten
tervehdyspuhe yhd. puheenjohtajalta hra Hallbergilta, jossa
hän teki selkoa yhdistyksen synnystä sen elin
vaiheista ja kehittymisestä paikkakunnan vanhim-

*) Eiköhän »Uusimaa1-, joka kansanvaltaisena lehtenii
on luvannut kannattaa myöskin työväen pyrintöjä, voisi
jotain vaiknttaa asian auttamiseksi.

pana ammattiyhdistyksenä. Huomautti siitä
suuresta merkityksestä, joka yhdistyksellä on ollut
jäseniensä sivistäjänä ja aineellistenkin etujen
hankkiana. Ikävä vaan että tästä, kenties
hyvinkin arvokkaasta puheesta, ei puhujan huonon
puhelahjan ja heikon äänen takia yleisö saanut
täydellistä käsitystä. Puheen loputtua esitti
laulu-kunta juhlaa varten prof. J. Holmgrenin
sepittämän ja tireht. J. Viberghin säveltämän
juhlakan-taatin, joka sattuvilla sanoillaan ja kauniilla
säveleillään teki juhlallisen vaikutuksen. Astui sitten
lavalle kirjaltaja Sven Linge ja lausui runoilija
Emil Kléemin sepittämän juhlarunon, jonka
jälkeen laulajatar, rouva Torpadie-Lindblom, lauloi
muutamia lauluja sefeij sitten taas yhdistyksen
laulajat kajauttivat säveleitään, m. m. hra J.
Viberghin säveltämän laulun kirjanpainajain
yhdistykselle.

Tähän päättyi juhlan ensimmäinen ja kuten
sitä voi sanoa — virallinen puoli.

Siirryttiin sitten tuossa klo 9 tienoissa juhlaa
jatkamaan suureen Pörssihuoneustoon, joka myös
oli juhlaa varten koristettu. Täällä oli ohjelman
mukaan ilmoitettu tarjottavaksi ainoastaan
yksinkertainen illallinen ja tanssia. Yhdistys oli
juh-lavieraikseen kutsunut kirjapainonomistajat,
kustantajia, kirjailijoita ja sanomalehtimiehiä, joten
juhlivien joukko kertyi lähemmä tuhatlukuiseksi.

Täällä pidettiin lukuisia puheita päivän
merkityksestä, joista kävisi tässä pitkäksi
selonteke-minen. Puheenvuoroa käytti m m. kirjailija
Hjalmar Branting, toimittajat Björklund ja Vallentin,
kirjaltaja Linge y. m.

Hra G. V. Vilhelmsson luki juhlaan saapuneet
sähkösanomat, luvultaan neljättäkymmentä, niiden
joukossa neljä Suomesta, vieläpä yksi
suomenkielinenkin. Juhla jatkui puheiden, laulun, soiton ja
tanssin vaihdellessa aina aamutunneille asti.
Kokonaisuudessaan voi sitä sanoa kerrassaan
onnistuneeksi, enkä luule osanottajien sitä aivan
helposti unhottavan

Julilalehti, joka on kooltaan 20 tavallista
»folio" sivua, on painettu Ivar Haeggströmin
kirjapainossa ja on se työn puolesta hyvin siro. Se
sisältää yhdistyksen perustajien H. V.
Lindströmin, C. F. Lindahlin, J. P. Thorsellin ja J. O. G.
Bonnevierin kuvat ja elämäkerran,
rakennusrahaston perustajien ja kunniajäsenien muotokuvr.t sekä
kuvan yhdistyksen huoneustosta. Otteen
yhdistyksen 50-vuotishistoriasta, joka kohdakkoin
ilmestyy painosta kokonaisuudessaan,
juhlakantaa-tin nuotteineen sekä useita muita arvokkaita
kirjoituksia m. m Harald Vieselgrénilt.ä, Claës
Lun-dinilta y. m. Lehti myydään yhdistyksen
rakennusrahaston hyväksi ja on sen hinta ainoastaan
50 äyriä.

*



Kirjapainotöiden näyttely oli lauantaiksi ja
sunnuntaiksi järjestetty yhdistyksen huoneustoon
ja oli siellä ollut kaikkiaan noin 1,500 kävijätä.
Näytteille oli asetettu yli 2,000 eri numeroa kirja-,
sanomalehti- ja accidenssitöitä, enimmäksi osaksi
Tukholman kirjapainoista, vaan osaksi
maaseuduiltakin.

Suurinta huomiota herättivät luonnollisesti
accidenssityöt, joita oli asetettu näytteille
yhdistyksen perustamisajoilta lähtien ja sai niitä
katsellessa hyvän käsityksen taidomme kehittymisestä
50 vuoden ajalla, joiden joukossa on useita
arvokkaitakin.

Sanomalehtiosasto oli mielestäni jätetty liian
vähälle edustukselle. Ainoastaan jotkut
sanomalehdet olivat panneet näytteille numeroita
alkuajoiltaan. Huomasi noista kuitenkin miten
moninkertaisiksi ne olivat kasvaneet ja miten ne
olivat muotoaan muutelleet.

Useat yksityiset näytteillepanijat ovat
lahjoittaneet näytteillä olleet teoksensa yhdistyksen
kirjastoon.

*

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:44 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1896/0083.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free