Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
GUTENBERG
N:o 23
Glöm ej Invalidfonden!
Stockkonservativa åsikter i
arbetarefrågan.
Nyligen diskuterades af arbetareföreningen i
Björneborg en gammal förlagd fråga, huruvida
Typografföreningarna ega rätt att sluta sig till
finska arbetardelegationen. Under diskussionens
lopp hade talare bland annat yttrat sig sålunda,
att Finska typografförbundet vore en farlig
inrättning, alldenstund detsammas ändamål är att i
landsortsstäderna uppväcka trassel bland arbetarne
och motsatte sig på dessa grunder dess anslutning
under uttalandet af den farhågan, att förbundets
åsikter möjligen kunde nedsmitta äfven de andra
arbetarerepresentanterna.
Låtom oss i anledning af detta för förbundet
nedsättande yttrande litet upplysa, hvad syftemålet
är med detta förbunds bildande ocb värksamhet
samt huru ofarligt detta i värkligheten är.
Finska typografförbundet bildades nämligen
på allmänt finskt typografmöte i Helsingfors den
19 augusti 1894, i närvaro af representanter från
de flesta tryckeristäder i Finland. Och sedan
stadgar utarbetats blefvo de af k. senaten stadfästade.
Förbundet har numera i all tillbakadragenhet
bildat filialer i de flesta städer och värksamheten
kan sålunda anses börjad.
Om förbundets ändamål framgår tydligast, då
man genomläser § 1 i dess stadgar, som lyder:
»Finska typografförbundet har till ändamål
att till en enhet sammansluta alla inom bck- och
stentryckeri- eller stilgjuteri-yrket i Finland
sysselsatta manliga och kvinliga arbetare, som minst
1 år haft anställning inom ofvannämda
yrkesgrenar samt fyllt 18 år, för att genom enig sam
värkan och gemensamma praktiska åtgärder söka
förbättra dessas ställning i ekonomiskt och
intellektuelt hänseende ; att såvidt möjligt, värka för
typografins, litografins och stilgjuteri-yrkets höjande
och utveckling; att lämna a) sjukhjälp, b)
begraf-ningshjälp, c) understöd vid förefallande värklig
arbetsbrist, d) reshjälp samt ei invalidunderstöd
så snart härför erforderliga särskilda fonder
bildats och erhållit af’ förbundet antagna och af
vederbörande myndighet fastställda stadgar."
Som synes af detta utdrag, är förbundets
värksamhet baserad hufvudsakligast på själfhjälpens
princip. Och alla upplysta arbetare i
kulturländerna hafva äfven kommit därhän, att de insett,
att »själfhjälp är dubbel hjälp", hvarför de äfven
organiserat sig på antydt sätt. De utländska
ar-betarene hafva också därigenom och endast
därigenom värksamt kunnat understöda hvarandra vid
lörefallande sjukdoms- och dödsfall, arbetslöshet
o. s v., då vid dylika fall våra finska arbetare
vanligen falla den allmänna välgörenheten och
kommunen till last. Och en dylik
själfhjälps-institution anses i våra arbetarkretsar för
någonting farligt. Man måste sannerligen vara utrustad
med kringskurna förståndsgåfvor, då man om ett
ärligt arbetarcsträfvande kan fälla sådana
yttranden, som omförmälda.
Men det mest vägande skälet till utfallet
(förutom okunnigheten) torde få sökas däri, att nämde
typografförbund arbetar oberoende at’ den finska
.språkpolitiken, ty detta förbunds värksamhet ledes
uteslutande af såväl svenska som finskatalande
arbetare, således utan vare sig skolmagistrar eller
andra »själfgjorda" finska
»arbetareledare-mata-dorer".
Ett dylikt förbunds bildande uteslutande för
de typografiska arbetarne och oberoende af alla
politiska bi-inflytelser borde ju tvärtom af andra
arbetare skänkas all aktning och mana till
efterföljd, ty ett dylikt sträfvande bevisar att det är
lidelsefritt och ärligt, men dylik själfständighet
synes icke kunna åstadkommas inom de
arbetarsammanslutningar, som äro omgjordade af
fenno-manins despotvälde. E. w.
Arpajaiset kirjanpainajain
sairas-apurahaston hyväksi.
Suomen kirjanpainajain apuyhdistvksen
johtokunta on lähettänyt julkaistavaksi näin kuuluvan
kehoituksen:
Ei kukaan kieltäne, ettei oma apu ole oikea
pohja, jolle terveen työväexikehityksen tulee
pe-rustaut.ua. Tällaisen avun panivat Helsingin
kirjaltajat alkuun perustaessaan vuonna 1865
sairas-ja hautausapukassansa nimellä »Suomen
Kirjanpainajain apuyhdistys". Askel on astuttu
täydellisesti ja aivan oikeen siten, että kaikki maamme
graafilliset työntekijät ovat saatetut tilaisuuteen
päästä osallisiksi niistä eduista, joita tämä
Yhdistys voi jäsenilleen tarjota. 12 markan
sisäänkir-joitusmaksua ja 1 markan kuukautista
jäsenmaksua vastaan voi siten jokainen opinkäynytja
Suomessa työskentelevä kirjaltaja, litograafi, kivi
painaja, puunpiirtäjä ja kirjasintenvalaja toivoa
Yhdistykseltä ei ainoastaan sairas- vaan myöskin
hautausapua sekä sitä paitsi eläkettä
jälkeenjääneelle leskelleen ja alaikäisille lapsilleen.
Vaatimattomasti ja hiljaisuudessa on yhdistys
vaikuttanut yli 30 vuotta ja on kaitselmuksen siunaus
sitä seurannut. Lukuisia ovat ne jäsenet, jotka
pitemmän tahi lyhemmän aikaa ovat sairasapua
nauttineet ja hautausapu on alati joutunut käsiin,
joille se on ollut todellisesti tarpeesen.
Eläkkeen-saajain luku ei myöskään ole vähäinen, ja kun
nämä useinkin monen pienen lapsen kanssa ovat
jääneet ahtaisiin taloudellisiin oloihin, on
myöskin eläke levittänyt siunaustaan moneen
kirjaltajan kotiin, josta isän tuki on riistetty. Kaiken
tämän on Yhdistys voinut suorittaa niillä
maksuilla, joita jäsenet ovat maksaneet, ja niillä
lahjoilla, joita se aika ajoin on saanut. Vaikka
Yhdistys, samoin kuin jokainen muu tällainen
laitos, onkin saanut jaella alituisia apuja, on sen
kuitenkin onnistunut saada kokoon pääoma, joka
nousee vähän päälle 50,000 markan. Mutta
sääntöjen mukaan tulevat Yhdistyksen vanhemmat
jäsenet pian eläkkeesen oikeutetuiksi. Tässä kohtaa
Yhdistystä menoerä, joka vaatii lisättyä pääomaa,
jos mieli sen olla pettämättä niitä toiveita, joita
moni velvollisuutensa täyttänyt ja työstä
vaivaantunut jäsen on Yhdistykseensä asettanut. Varat,
vaikka ne eivät olekaan vähäpätöiset, eivät riitä
tähän uuteen menoon, varsinkin kun korkokannan
aleneminen ja uusien hypoteekkikassain synty,
jotka kassat lainavälityksissään ovat riistäneet
pois kiinteistöjen paremmat kiinnitykset, ovat
epämääräiseksi ajaksi eteenpäin melkoisesti
vähentäneet apukassan korkotuloja. Yhdistyksen
johtokunta on sentähden ryhtynyt toimiin pääoman
vahvistamiseksi. Näihin toimenpiteisiin kuuluu
allegri-arpajaisten toimeenpaneminen täällä
helmikuun 13 ja 14 p. 1897. Pääkaupungin kirja- ja
kivipainon-omistajain sekä kirjailijain rouvat ja
tyttäret ovat suosiollisesti asettuneet näiden
arpajaisten etupäähän ja Yhdistyksen omat jäsenet
työskentelevät itsekukin puolestansa voittojen
valmistamiseksi mitä suurimmassa laajuudessa. Kun
johtokunta on varma siitä, että myöskin K. H.
lämpimästi suosii tätä kaikkia maamme graafillisia
työntekijöitä koskevaa asiaa, rohkenee se täten
vedota Teidän suosiolliseen myötävaikutukseenne,
nöyrästi pyytäen että myöskin Te tahtoisitte asiaa
edistää voittoja lahjoittamalla taikka myöskin ar
poja ostamalla. Jokaisen lahjan, vieläpä
pienim-mänkin, vastaanottaa Yhdistys kiitollisuudella.
Lähetykset voidaan osoittaa jollekin
allekirjoittaneista johtokunnan jäsenistä
Albin Finander. Rob. Ahlstedt. John Berger.
Wilh. Brandstake. J Jakobsson. J A. Kosk.
O. Lindstedt. J. E. Nordling. J. Sigell
Victor Pettersson J. A. Snell.
Notiser. — Uutisia.
Muistakaa Vanhusrahastoa!
— Finska Typografernes
Reshjälpskas-sas Centralafdelning sammanträdde till extra
möte söndagen den 6 december, hvarvid beslöts
att Centralafdelningen för sin del förordar
kassans öfvergående till Finska Typografförbundet.
Därom läses utlörligare å .annat ställe i bladet.
— Typografernes förening i Helsingfors
sammanträdde söndagen den 6 dennes till ex1 ra
möte hvarvid ordföranden meddelade de
närvarande att. dödens lie borttagit föreningens
hedersledamot fil. d:r Rafael Hertzberg. Vid denna
underrättelse reste sig de närvarande upp. Mötet
beslöt att föreningen genom ordföranden skulle
nedlägga en krans på doktor Hertzbergs graf.
— Dödsfall. Lördagen d 5 dec. nådde oss den
sorgliga underrättelsen att skalden och
författaren. filosofie doktorn Rafael Hertzberg plötsligt
aflidit härstädes kl 7 på morgonen, i en ålder af
52 år. Ett slaganfall ändade hans värksamma lif.
Af oss typografer var han gärna sedd och många
äro de sättare som satt hans manuskript. D:r
Hertzberg intresserade sig äfven för våra
sträfvanden och åtog sig godvilligt att bl. a. författa
festkväden såväl till boktryckerikonstens 250-års
fest i Finland som till Typografiska föreningens i
Helsingfors 25-års fest, för hvilka föreningen som
tacksamhetsgärd inkallade honom till sin
hedersledamot.
Jordfästningen egde rum onsdagen den 9
dennes. Jordfästningsakten förrättades af pastor
Lönnroth. En stor mängd kransar nedlades,
hvaribland äfven en från Typografernes Förening i
Helsingfors, af hr Jakobsson.
— Gårdsköp. Gården n:r 4 vid Skilnaden
(f. d. tyska skolan) har af handlanden A.
Ferl-mann försålts till Helsingfors Centraltryckeri. I
nämda gård torde komma att inrymmas, förutom
tryckeriet, en storartad bokbinderiaffär.
— Kandidatmöte. Alla de som tecknat sig
till Finska Typografförbundet voro sammankallade till
möte söndagen den 29 november å Typografernes
förenings lokal för uppställandet af kandidater till de
olika funktionerna inom Förbundet. Till mötet hade
endast omkring 30 personer infunnit sig samt ett
20-tal låtit representera sig genom fullmakter. Resultat,
af valmötet läses under rubrik ,,Valupprop" i
föregående nummer af G ut.
Vid samma tillfälle valdes Förbundsorganets
redaktörer. Sedan hr Ahlroos afsagt sig kandidaturen, som
uppstälts af interimsstyrelsen skreds, till val och utsågs
hr J. Höglund med 49 röster till don finska
afdelningens redaktör och lir K. Forsman ined 26 röster till
den svenska afdelningen. Närmast i röstetal var kr
F. F. V. Ahlroos med 24 röster.
— Oulun kirjaltaklubi on päättänyt,
ainakin toistaiseksi, olla yhdistymättä Suomen
Kir-jaltajaliittoon. Syyksi mainitaan liian korkeat
maksut. Tästä päätöksestä tulee siihen hyvään
käsitteeseen, että Oulussa on siksi hyvät olot
kirjaltajilla, ettei ne ainakaan toistaiseksi kaipaa
parannuksia. Mitä maksuihin tulee, niin ei — 1 mka
kuukaudessa, kaikki maksut ovat siinä — voi
sanoa korkeaksi, jotta se estäisi Liittoon yhtymästä,
— Haminan kirjaltajayhdistyksen
säännöt on senaatti vahvistanut.
— Jyväskylän kirjaltajayhdistyksen
puheenjohtajaksi on hra Emil J. Huiman sijaan,
joka on muuttunut paikkakunnalta, valittu faktori
T. Johansson.
— Kirjapainon osto. Kloströmin talo ynnä
,,Norra Postenin" kirjapaino Kokkolassa on myyty
kirjaltaja R. E. Bergille Helsingistä 13,000 mk:sta. Hra
Berg työskentelee nykyisin Hufvudstadsbladetin
kirjapainossa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
