Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
5uomen V^irjaUajaläton äänenkannattaja
• N:0 2 •
finska Cypografförbundets organ
Helmikuu tilaushinta — prenumerationspris
1 Koko vuosikerta — Helt år .... 3 ra.
Februari Irtonaisnumero — Lösnummer à 30 p.
Coimitus — Redaktion
J. Hög-lund K. Forsman
Jlmoitushinta — )\nnonspris
Petiiti-riviltä.......^
Vastaava — Ansvarig
Per petitrad .
f
25 p.
5:s vuosikerta
1897
5:te årgången
Suomen Kirjaltajaliitto. Finska Typografförlmdet
Förbundsstyrelsens meddelanden:
l’à gjord förfrågan meddelas, att
Förband ssty ref sen tillkommer rätt att
(jodkänna Afdelnings stadgar, såvida dessa ej
äro stridande emot Förbund sstadgarne.
Afdelning behöfver sålunda ej af särskild
myndighet utvärka stadfästelse ü sina
stadgar.
Alin skrifvelser till Förbundet böra sändas till
hr J. A. Kosk, Helsingfors Ontraltryckeri.
Alla penning försändelser adresseras till hr Fr.
Saastamoinen, Simelii tryckeri.
Pä skedd förfrågan får Förbundsstyrelsen
meddela, att hvarje Förburidsmedlem ovilkorligen bör
tillhöra någon filial, liksom äfven hvarje af
delnings-medlem är skyldig att tillhörn förbindel.
Frän Mariehamn ha 6 typografer anmält sig
till inträde i Förbundet, men enär dessa icke
bildat afdelning eller insändt några stadgar, har
Förbundsstyrelsen beordrat typograferna i
Mariehamn att först vidtaga nämda åtgärder.
Från Fredrikshamns typografiska förening ha 8
anmälningar för inträde till Förbundet anländt.
Afdelningens stadgar äro under
Förbundsstyrelsens granskning.
Från Uleåborg ha 19 anmälningar till
Förbundet blifvit gjorda. Stadgarne äro under
granskning.
Wasa Typografförening har anmält 19
medlemmar till inträde i Förbundet. Föreningens
stadgar revideras.
De Förbundsafdelningar, som icke erlagt
stadgad inskrifningsafgift för inträdande medlemmar.
uppmanas att så fort sig göra låter leverera sagda
afgifter till Förbundets kassaförvaltare.
Pä (let anslutningen till Förbundet icke mà
hämmas genom medlemmarnas betungande med
alt för kännbara kostnader, uttalar
Förbundsstyrelsen den önskan, att resp. afdelningar måtte söka
nedbringa lokala f gif ten till den minsta möjliga.
Till kontrolledamot i Förbundet har Kuopio
afdelning utsett hr E. Heino.
Till förbundsstyrelsens ombud i Kuopio är hr
H. E. Svahn utsedd.
Förbundsstyrelsen.
Tehtyihin kysymyksiin, josko jäsenen, joka
kuuluu Suomen Kirjaltajaliittoon, myöskin täytyy
kuulua haara-osastoon, saa Liittohallitus ilmoit- |
taa, että kunkin liittojäsenen välttämättömästi tulee :
kuulua johonkin haara-osastoon, kuin myöskin
haaraosaston jäsen Liittoon.
-
Maarianhaminasta on 6 kirjaltajaa
ilmoittautunut Liittoon, mutta koska he eivät vielä ole
perustaneet haara-osastoa eikä lähettäneet
minkäänlaisia sääntöjä, kehoittaa Liittohallitus
kirjaltajia Maarianhaminassa ensin ryhtymään
näihin toimiin.
Haminan Kirjaltajayhdistyksestä on
Liittohallitukselle 8 ilmoittaunut Liittoon pääsöä varten.
Haminan osaston säännöt ovat Liittohallituksen
tarkastettavina.
(hilusta on 19 imoittautunut Liittoon. Säännöt
ovat tarkastettavina.
Waasan Kirjaltajayhdistyksestä on samoin 19
jäsentä ilmoittautunut Liittoon. Yhdistyksen
säännöt tarkastetaan.
Ne Liiton haaraosastot, jotka eivät ole
suorittaneet säännöissä määrättyä
sisäänkirjoitus-maksua jäseniltä, kehoitetaan mitä pikemmin
lähettämään sanotut maksut Liiton
rahastonhoitajalle.
Jotta Liittoon liittyminen ei tuntuisi
raskauttavalta liiaksi suurilla maksuilla, lausuu
Liittohallitus sen toivomuksen, että haaraosastot
koettaisivat alentaa paikallismakmjaan niin paljon kuin
mahdollista.
Toiseksi tarkastajajäseneksi Liittoon on
Kuopion osasto valinnut hra E. Heinon.
Liittohallituksen asiamieheksi Kuopiossa on hra
H. E. Svahn valittu.
TAittohaUitu».
Anmälda medlemmar: Ilmoitettuja jäseniä:
Från Helsingfors Förbundsafdelning. —
Helsingin liitto-osastosta. Väinö Herman Niskanen,
sättare, latoja, 2,/t — Emil Alexander Granberg,
sättare, latoja, 28’„ 72.
Från Borgå Typografklubb. — Porvoon osastosta.
Bernhard Blomqvist, tryckare, painaja, so/» 1875.
— Axel Edvard Forsman, elev, oppilas, "/» 1877.
Inträdande medlemmar: Yhtyneitä jäseniä:
Från H.fors afdelning. — Helsingin osastosta.
384. Lindroos, Arthur Hugo. — 385. Liljeström,
Artur Johannes. — 386. Lundström, Konrad. —
387. Wenäläinen, Oskar. — 388. Frenckell, A. R.
— 389. Pehkonen, Jaakko.
Tiedonantoja Liittohallitukselta:
Tehdystä kysymyksestä ilmoitetaan,
että IAittohaUituksella on oikeus hyväksyä
osastojen sääntöjä, jos ne eivät ole
ristiriidassa Liiton sääntöjen kanssa, eikä
niinmuodoin tarvitse hakea erityistä
vahvistusta niille asianomaiselta virastolta.
Kaikki kirjoitukset Liittohallitukselle
lähetettäköön osoitteella: hra J. A. Kosk, Helsinki,
Sen-traalikirjapaino.
Kaikki rahalähetykset osoitetaan hra Fr.
Saastamoiselle Simeliuksen kirjapainoon.
Sattuneesta syystä ilmoitetaan, että
Gutenbergin tilauksia tulee myöskin
seurata tilausmaksut.
jftf förekommen anledning erinras
om att prenumeration pä gutenberg bör
åtföljas af likvid.
Liittomme kasvaa.
Suureksi iloksemme saamme
lukijakunnallemme ilmoittaa, että sitä aatetta, jota ajamme,
tullaan yhä enempi ja enempi käsittämään. Aate
— Suomen kirjaltajakunnan taloudellisen tilan
parantaminen — kasvaa todelliseksi kaivattavaksi
tarkoitusperäksi. Sen käsite, suunta luo intoa ja
voimaa yhtymään yhdeksi tueksi laajalle
ammattikunnallemme. Toivo tuo mukanaan rohkeuden
lyömään nurin vastustajat — nuo kauan vallalla
olevat omanvoiton kerääjät, jotka ylvästelevät
toisten kustannuksella.
Ilomme on todellakin suuri siitä syystä, että
siellä, missä vähimmän luulimme olevan toivoa
Liittoon yhtymisestä, on tehtykin päinvastainen
— meidän luulomme kumoova - päätös.
Tarkoitamme Oulua, jonka kirjaltajat klubinsa
kokouksessa v. k. 17 p:nä ovat päättäneet yhtyä
Liittoon. — Samallaisen päätöksen ovat myöskin
Maarianhaminan, Haminan ja Wiipurin kirjaltajat
tehneet. Kolme edellistä ovat jo aikeensa
ilmoittaneet Liittohallitukselle, joka taas paraikaa
työskentelee osastojen sääntöjen tarkastuksessa.
Me emme osaa muuta kuin onnitella näiden
sanottujen kaupunkien kirjaltajia tästä hyvästä,
meidän kaikkein yhteistä asiaa paljo edistävästä
päätöksestä, kuin myöskin toivoa, että päätökset
mitä pikemmin toteutuisivat siihen määrään, että
tulisivat lailliseen käytäntöön, eivätkä olisi vaan
joutavanaikaisina aikeina, sillä aikeilla ei
pitkälle päästä. Toista on aikeen eli päätöksen
toteuttaminen.
Mutta hyvä ja toivoa tuottava asia on jo
sekin, että ollaan aikeessa liittyä meikäläisiin,
liittolaisiin — kuten saatamme sanoa.
Aikees-takin voi vielä kerran tulla tosi, joskin vitkaan.
Otaksukaamme, että pian saamme mainita
monesta muusta kaupungista samaa kuin mitä jo
edellä kerroimme.
Kaikista aikeista ja otaksumisista huolimatta
emme kuitenkaan tyytyisi yksistään siihen mitä
jo olemme sanoneet. Tahtoisimme vielä hiukan
paikata eli korvata vajavaista ilo-esitystämme
varmuuden vuoksi, ettei päätökset alkaisi
horjumaan, ja että muuallakin tultaisiin samallaisiin
alkuhankkeisiin. — Käykäämme käsiksi
muutamalla sanalla.
Eiköhän olisi jo aika maassamme, missä
kirjapainoja on olemassa, herätä tuosta sitkeästä
välinpitämättömyydestä ja naurettavasta pelkuruuden
unesta. Välinpitämättömyys yhteisiin asioihin on
kuoleutettava ja kasvatettava sijaan eloa ja
virkeyttä; on noustava työhön ja toimeen yhteisen
hyvän eduksi. Kun on kysymys oman edun
parantamisesta, silloin ei saa tulla kysymykseen
mikään turha pelko tai pikkumainen vapistus;
sy-dämmelle ja suulla on pidettävä kiinni
oikeuksista, joita meitä vastaan tähän asti niin väärin
on käytetty. Meidän oikeuksiamme sorretaan
ja poljetaan niinkuin tahdotaan. Ja me — mitä
teemme — katselemme vaan suu auki. Siinä
kaikki. Joskin haparoimme sinne tänne, saamatta
mitään apua, emme siitä hyödy niin mitään. —
Tällaista voimme hyvällä omalla tunnolla sanoa
maaseutukaupunkien tähänastisesta toiminnasta.
Ja vielä lisätä, että kuinka lukemattomat ovat ne
raaaseutulehdet, jotka ohjelmaansa ovat ottaneet
myös työväenasian ajamisen. Mutta miten väärin
tätä asiaa useinkin ajetaan, on omiansa
todistamaan se seikka, että maaseutulehtien omissa
työpajoissa ehkä löytyy paljon pahempia ja
huomattavimpia vajavaisuuksia, jotka ennen kaikkea
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
