Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
4
GUTENBERG
N: o 12
Iäisistämme. Löytyy naisia, jotka eivilt ennen
liity yhdist. ennen kuin kapakka on poistettu;
emmekä voi väittää, ettpi löydy miehiäkin, jotka
halveksivat sellaista seuruetta lähestyä.
Suljemme esityksemme yhdist. arv. jäsenten
huomioon, toivolla, että se saavuttaisi suosiota
ensi vuosikokouksessa, jolloin tullenee kysymys
ravintolan poistamisesta yhdist. huoneustosta.
Muutamat raittiutta harrastavat.
Uutisia. Notiser.
— Kirjanpainajain ma tka-apukassan
kokouksessa viime sunnuntaina päätettiin
mainittu rahasto yksimielisesti liittää
Kirjaltaja-liittoon Helsingin osaston puolesta.
Maaseutuosastojen päätökset, niiden, joiden kokous on
ollut samana päivänä, tulee olla täällä ennen
t. k:n 20 päivää.
— Uunia kirja painoja. Fil. kand. Teodor
Maximilian Dahlgren on saanut luvan Käkisalmen
kaupunkiin perustaa kirjapainon ja siellä omalla
edesvastauksellaan harjoittaa kirjapainoliikettä.
Samoin on kirjanpainaja O. \V. Backman
Kuopiosta saanut asianomaisen luvan perustaa
kirjapainon Iisalmen kaupunkiin.
Kirjaltaja Rob. Emil Berg on saanut luvan
ottaa haltuunsa neiti Ilma Softa Kloströmin
omistaman kirjapainon Kokkolassa.
— Vsna 1896 kuolleita kirjaltajia.
Kuluneen vuoden aikana on manalle muuttaneet
seuraavat kirjaltajat: -I. V. Olin Helsingissä 24 v.,
Kaarlo E. Eklund Tampereella 22 v., neiti
Vilhelmiina Grönlund Pälkäneellä 23 v., kirjapainon
faktori Frans Theodor Lindell Helsingissä 39 v.,
Johan Pirhonen Helsingissä 42 v., L. L. Lindholm
Viipurissa 32 v., A. J. Nordberg Helsingissä 75 v.,
Hj. Kallio Jyväskylässä 25 v., B. Kokko Vaasassa
24 v.
— liuolleita. Kirjaltaja Johan Evert
Holmberg kuoli keuhkotautiin täällä t. k. 4 p:nä 31 v.
vanhana. Vainajaa, joka oli tunnettu hiljaiseksi
ja kunnon mieheksi, jäi suureinaan leski ja kaksi
alaikäistä lasta.
Niinikään kuoli keuhkatautiin, tuohon
meikäläisten ainaiseen surmaajaan kirjaltaja Kustaa,
Adolf Wallenius Maariansairaalassa täällä t. k. 6
p. ainoastaan 26 v. vanhana. Vainaja, joka oli
syntyisin Turusta, jossa myös oppiaikansa suoritti,
työskenteli viimeksi Hufvudstadsbladetin uudessa
kirjapainossa. Lähinnä suree häntä, paitsi
toverit, vaimo ja yksi lapsi.
Suurta kiitosta ansaitsee se avuliaisuus, jota
H:bladetin kirjapainon isännistö on osottanut
vainajaa kohtaan hänen sairauden aikana,
maksamalla täyden palkan ja antamalla hautausapua
vielä 20 mk. Samaa tarkoitusta -varten keräsivät
vainajan työtoverit keskuudessaan noin 40 mk.
— Lahjoitus. Kirjapaino-oppilaat E. J.
Valle-nius, J. E. Frimodig ja E. Lindström, jotka
lauvan-taina t. k. 2 p:nä pääsivät opista, lahjoittivat sen
johdosta Suomen Kirjanpainajain apnyhdistyksen
Iisärahastoon vanhusten eläkkeen turvaamiseksi
50 markkaa kukin eli yhteensä 150 mk. Nuoret
lahjoittajat työskentelevät Suomalaisen
Kirjallisuuden Seuran kirjapainon osakeyhtiön
krjapai-nossa, ovat siten tahtoneet antaa kannatustaan
niille arpajaisille, joiden kautta yhdistys aikoo
ensi helmikuulla kääntyä suuren yleisön puoleen
samaa tarkoitusta varten. - - U. S.
— Työväestön juhla. Uudenvuoden
aattoiltana oli F. Tilgmannin osakeyhtiö kutsunut koko
lukuisan työväestönsä illan viettoon
oopperakah-vilaan. lltaruoan jälkeen huviteltiin tanssilla ja
laululla, jota paitsi rouva Svea Tilgmann kertoi
sadun. Kun uuden vuoden hetki löi, kiitti hra
F. Tilgmann väestöä harrastuksestaan ja
ahkeruudestaan kuluneena vuonna sekä toivotti onnea
uudelle.
—’ Puku-iltamaan, jonka täk.
kirjanpai-najayhd. juhlatoimikunta toimeenpani
loppiaisiltana Uusmaalaisen osakunnan huoneustossa,
saapui väkeä verrattain vähän, katsoen siihen,
mitä hyvää ohjelma tarjosi. Ohjelma, joka ei
ollutkaan aivan tavallinen, alkoi yhd.
soittokunnan soitolla. Seurasi sitten kuplettilauluja, joita
hra Huttunen esitti, jotka saavuttivat suurta
mieltymystä. hrain Holländerin ja Rosenbergin
esittämää vuorolaulua ja vild. laulukunnan laulua,
joita kätten taputuksilla palkittiin. Pienen
loma-ajan jälkeen saatiin taas kuulla kuplettilauluja
hra 1 Yasmuthin esittämänä, jotka, vaikkakin
saksankielisinä, mutta hyvin esitettyinä, saivat
ansaitun suosion. Tähän päättyi iltaman n. s.
hengellinen puoli, mutta jälellä oli vielä ruumiillinen
puoli, tanssi, jota kestikin sitten yli puolen yön.
— Faktoriksi Hämäläisen kirjapainoon
Hämeenlinnaan hra Ohrnbergin sijaan, joka muuttaa
Tampereelle Tampereen Uutisten kirjapainoon,
tulee hra A. H. lH-onen Suomal. Kirjallisuuden
Seuran kirjapainosta täältä.
Faktoriksi Käkisalmen uuteen kirjapainoon
tullenee hra J. Boilia Wiipurista.
— Opista ovat päässeet joulukuun viime
päivänä Simeliuksen perii!, kirjapainossa neiti
Alexandra Gustafsson, koneosastolla, sekä J-
Thomasson ja K. Isaksson, lätomaosastolla.
— Ett hälsningstelegram aflät
förbundsstyrelsen till Svenska Typografförbundets 10-års
fest. Hälsningen lydde: „Finska
Typografförbun-dets styrelse, i dag konstituerad, sänder som sin
första åtgärd en hjärtlig hälsning på 10-Arsdagen
äfvensom ett tack för den handräckning det
erhållit för realiseradet af sin förbundstanke.
Förbundsstyrelsen". — Härå anlände följande:
..Tacksamt vänliga hågkomsten på minnesdagen sändes
bästa välgångsönskningar för fortsättning i edert
påbörjade arbete. Svenska Typografförbundet,
genom Mårtensson".
— För <le nyårsgratulationer som
red-haft nöjet mottaga, uttala vi här vår tack. Några
af dessa kort äro smakfullt utförda typografiska
mönster, hvilket vi, inom parentes sagdt, ej kunna
underlåta att nämna.
C^föm icÅe
’ëftnöÅa (Difpocjrrafetnaö
c/en 73 o. 7b ff eéruari.
Om färgtryckets praktiska natur.
En stämma från Ungarn.
Trots färgtryckets förfullkomning finnes det
ännu i dag mången fackman, som totalt afhåller
sig från alt s. k. mångfärgstryck. Orsaken därtill
är den, att dessa fackmän icke tillräckligt studerat
färgtryckets grundelement, och slutligen, i följd
däraf nödgats uppgifva de kostsamma försöken
därmed.
Likväl bör man nu för tiden betrakta
färgtrycket icke blott från konstnärs-, utan äfven från
affärssynpunkt. Boktryckaren måste hälla sig
skadeslös för de utgifter som åhvälfvas honom
genom publikens förfinade smak och anspråk pä
färgtryck.
Satsen behöfver icke nödvändigtvis vara
komplicerad, ty det modärna stil- och prydnadsmate-
rialet är så beskaffadt, att sättaren genom ett
rätt och förståndigt användande af detsamma kan
uppnå den största mångfaldighet. Ett
aecidens-arbete infattas nu för tiden icke mera i
kvadratform: detta är endast fallet med arbeten af
allvarsam karaktär, såsom t, ex. enkla boktitlar,
betyg och likartade dokument. Tillfällighetstryck,
såsom firmakort, inbjudningar, brefhufvud, etc.,
hafva redan för lång tid sedan aflagt tvångströjan
och prydas icke mera enligt detta föråldrade mod.
Det är bättre att alldeles utelämna alla
infattningar, än att använda dem oriktigt. Man må i stället
pryda satsen med andra vackra saker, hvilka
bättre passa till arbetets karaktär. En mindre
list, ett ornament eller en vignett upptill, nedtill,
på sidorna eller i ett hörn af satsen gör mera
effekt och är vackrare än en tung och otymplig
infattning. Meningen är dock icke, att dessa
infattningar aldrig böra begagnas, ty hvarför skulle
de väl finnas å tryckerierna. Men den, som icke
är förtrogen med ornamentik och som icke äger
förmåga att rätt sammanställa infattningar, må
försiktigt umgås därmed. Till reklamsaker, såsom
priskuranten o. d , hvilka vanligtvis på titelbladet
fordra mera prydnader och flera färger samt
äfven större uppfinningstalang, kunna infattningar
godt komma till pass i förening med andra
prydnader.
En viktig sak vid färgtryck är, att satsens
väsentligaste delar blifva trykta i någon bruten
färg, hvarmed förstås mörkbrun, mörkblå eller
mörkgrön (oliv). Till det andra trycket, hvartill
en upplifvande färg bör väljas, kan ljusblått
användas tillsamman med mörkbrunt, ljusrödt eller
ljusbrunt tillsamman med mörkblått, rödt med
brutet blått, ljusrödt eller violett tillsamman med
mörkgrönt.
Biandringarnas beståndsdelar äro följande:
De ofvannämda tre mörka färgerna erhållas
genom att grundfärgerna uppblandas med en
tredjedel svart färg.
De bruna färgerna låta sällan rifva sig väl
och äro svåra att uppdraga på formen, hvarför
man gör bättre i att själf tillreda desamma. Detta
går för sig genom att blanda svart färg med röd
alt efter som man önskar sig nyansen mörkare
eller ljusare. Om man vill hafva färgen „ varmare",
bör man tillsätta något terra di sienna eller
milori-blått. Mörkgrön färg kan tillredas på många
sätt, t. ex.:
1) 2/j svart, V6 ren s. k. sidengrön och ’/b
blå färg;
2) 2/5 svart, */, sitrongult. ’/, miloriblått:
3) V. svart, 3/s sidengrönt.
Såsom tredje färg må tagas ton i ljusa
skiftningar, såsom chamois, ljusgrönt, ljusblått, rosa
eller ljusgrått. Dessa färgskiftningar erhållas
genom blandning med ’/« stoftfärg till 4/6 fernissa.
Tonfärgen, som bör tryckas sist, skall vara
genomskinlig. ’ (Forts.)
Till invalidfonden
influtna medel fr. ls/„-"/„9«.
Af hr G. A. Lindström, genom lir J.
A. Snell ......................Fink 50: —
Från Simelii tryckeri, genom tillfällig
insamling............................................„ 10: 30
Weilin & Göös’ tr.......................................„ 7: 40
Finska Litteraturs, tr.............................„ 7:18
Nya Pressens tr..................................„ 3:50
Simelii arfvingar* tr...........................„ 3: 25
Pettersson & C:o tr.................................„ 2: 60
Typogr. föreningen....................................„ 2:15
Centralt ryckeri et........................................„ 1:03
Saltzensteins tr...........................................„ —:5i
Senatens tr...................................................„ —: 50
G. Arvidsons tr...........................................„ — : —
Frenckell & Sons tr.................................„ —: —
Hufvudstadsbl. tr. ..................................„ -: —
Päivälehtiä tryckeri....................................„ —: —
F. Tilgmanns tr...........................................„ —: —
Uusi Suometars sättare.......................„ –: —
Summa Fmk 88: 45
H:fors "/,, 96.
J. S.
Helsingissä 1897.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
