- Project Runeberg -  Gutenberg / 1897 /
50

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

50

GUTENBERG

N: o 12

— Kaihille avustajillemme saamme lausua
sulimmat kiitokset, toivolla että tulemme
vastakin saamaan samanlaista myötävaikutusta ja
helpoitusta toimitustyössä, jota tänäkin vuonna
olemme saaneet.

— Jyväskylän Kirjaltaja-yhdistyksen
kokouksesta marraskuun 16 p:nä kirjoitetaan
meille seuraavaa:

Ensimmäiseksi otettiin esille kysymys Suomen
kirjaltajaliittoon yhtymisestä. Kun esimies oli
lukenut kirjaltajaliiton hallitukselta tulleen
kirjelmän, jossa kehoitetaan yhtymään mainittuun
liittoon, syntyi asian johdosta vilkas ja innokas
keskustelu, jossa käytettiin monta eri
puheenvuoroa. Vastustavia mielipiteitä ei lainkaan
ilmestynyt, joten keskustelun tuloksena oli
sellainen päätös, että Jyväskylän kirjaltajayhdistys
yhtyy Suomen kirjaltajaliittoon. Muutamat
asiaankuuluvat seikat olivat kuitenkin siksi
tuntemattomia kaikille (on huomattava, ettei
yhdistyksen kokouksissa viime vuonna, jolloin asia oli
montakin kertaa esillä, selitetty asiata), että
valittiin kuusimiehinen toimikunta niistä selkoa
ottamaan ja tuloksensa yhdistykselle esittämään.
Toimikuntaan tulivat herrat: G. Svahn, E. E.
Lundvall, J. H. Niemi, Sv. Eriksson, Kl. Hake ja
Hj. Belitz.

Yleinen iltama päätettiin toimeenpanna niin
pian kuin mahdollista. Iltamaa varten valittiin
niinikään erityinen toimikunta, johon tulivat
herrat Mantere, Hirvonen, Svahn, Hake ja Niemi.

Iltamia yhdistyksen jäsenten kesken
ehdotettiin myöskin toimeenpantavaksi.

Varajäseneksi yhdistyksen toimikuntaan
entisen eronneen sijaan valittiin hra Hj. Belitz.

Kokous kesti klo 9:stä illalla lähes 12 yöllä —
ensimmäinen kerta Jyväskylän
kirjaltajayhdis-tyksen kokouksissa—ja jäsenetkin olivat, kolmea
lukuunottamatta, kaikki kokouksessa läsnä.

On todellakin ilahuttavaa, että Jyväskylän
kirjaltajayhdistys on taasen tositoimiin ryhtynyt
ja heittänyt turhan uinailemisen sikseen. —
Hyvää jatkoa vaan!

— Uusi kuukauslehti. Kirjaltaja V.
Taipale on pyytänyt lupaa saada Helsingissä
ulos-antaa kerran kuukaudessa »Lukutupa"-nimistä
kaunokirjallista nuorisonlehteä.

— Iltamaan, jonka täkäl. kirjaltajayhd.
käsi-työtoimikunta oli puuhannut Kaisaniemeen v. k.
20 p:ksi, saapui mitättömän vähän osanottajia ja
nekin enimmäkseen naisia. Ei ainakaan tämä
osota mitään erikoista harrastusta naisten
pyrinnöille yhdistyksen miesväen puolelta! —
Ohjelmasta muuten sopii mainita, että toimikunta
oli tällä kerralla muistanut ottaa siihen
suomalaistenkin korvaan pystyvää. Lausuntoa m. m.
esitti suomeksi hra Sundberg erinomaisen
taidokkaasti, jonka palkkioksi tuli suosionosotukset
ja hyvä-huudot.

— II. Scheiblerin teosta »Haandbog i det
möderne reklamevæsen" on l:nen ja 2.nen vihko
ilmestyneet. Teosta voidaan vielä tilata A.
Karjalaiselta, Simeliuksen kirjapaino, Helsinki.
Oppilaat saavat teoksen puolesta hinnasta.

Latomakilpailu Porissa.

Porin kirjaltajaklubin toimeenpaneman
lato-makilpailun tulos julaistiin v. k. 27 p:nä sikäläisen
klubin kokouksessa, jossa tilaisuudessa myös
palkinnot jaettiin.

Kilpailuun, joka tapahtui v. k. 14 p., otti osaa
lopullisesti kaikkiaan 9 taituria, nim. Satakunnan
kirjapainosta 4, F. Warénin painosta 3 ja O.
Andersinin painosta 2, sekä 4 oppilasta, joista 2
Satakunnan, 1 Warénin ja 1 Andersinin
kirjapainosta. Kilpailun aika taiturisarjassa oli 2 tuntia,
oppilassarjassa yksi tunti. Säännöistä, joita
kilpailussa noudatettiin, mainittakoon tässä
seuraavat kohdat:

Latouksessa, josta kilpailija sai ladottavan
valita joko suomen- tai ruotsinkielisen, tuli
käyttää korpus-kirjasinlajia, joko antikvaa tai
frak-tuuria, ja latouksen leveys tuli olla 20 ciceroa

välikkeillä, laskettuna saksalaisen järjestelmän
mukaan. Latouksessa esiintyvät virheet oli
pois-vedettävä latouksen tuloksesta siten, että
nurinpäin oleva kirjain vähensi latouksen 5 kirj.,
yksinkertainen virhe 10, peräkkäin säännöttömästi
jaetuista sanoista ensimäinen 15, toinen 25,
kolmas 50 kirj. j. n. e., useampi kuin kolme
sanan-jakoriviä 25 kirj. kultakin peräkkäin olevalta
riviltä, kolme kirjainta suurempi »hylky" tai
»raato" 10 kirj. kutakin kirjainta kohti,
epätasaisesti tai säännöttömästi sulettu tai vähennetty
rivi 10 kirj. riviltä sekä lattialle pudonneet
ylös-ottamattomat kirjasimet 5 kirj. kukin kirjasin.

Kilpailun tulokset näkyvät allaolevasta
taulusta:

Nimimerkki. [-Yhteenlaskettu kirjain-luku. Vähennetty-] {+Yhteen- laskettu kirjain- luku. Vähen- netty+} yht. virheistä. Puhdas
kirjain-jäännös.
I Taitu r i - s a r j a:
Jaska ...... 5,630 175 5,455
Laiskuri..... 5,054 380 4,674
4,981 115 4.866
»Korpus"..... 4,453 110 4,343
4,412 320 4,092
Halju....... 4,307 365 3.942
Itse....... 4,284 5110 3,724
»"" (Heittomerkki). . 4,072 120 3,952
Arctopolitanus . . . 4,014 190 3,824
II Oppii a s-s a r j a:
Yritys...... 2,426 45 2,381
2,363 60 2,303
Siimoni...... 1,903 180 1,723
Hyvä. ...... 1,966 290 1,676

Edellämainittujen tuloksien johdosta oli
palkintolautakunta määrännyt palkinnot jaettavaksi
seuraavasti:

Taiturisarjassa: ensimäisen palkinnon, ison
hopeaisen latomahaan, nimimerkki »Jaska", hra
Frans Nyman Satakunnan kirjapainosta (puhdas
tulos 5,455 kirj.); toisen palkinnon, vähäisemmän
hopeaisen latomahaan, nimim. »Vesa", hra John
Nyroos F. Warénin kirjapainosta (p. tulos 4,866
kirj.); kolmannen palkinnon, vähäisen hopeaisen
latomahaan, nimim. »Laiskuri", hra Kaarlo
Korsmän Satakunnan kirjapainosta (p. tulos 4,674 kirj.);
kirjallisen kiitoslauseen nimim. »Korpus", hra
Frans Lindroos Satakunnan kirjapainosta (p. tulos
4,343 kirj.); ylimääräisen palkinnon hyvästä ja
virheettömästä latouksesta, vähäisen hopeaisen
latomahaan, nimim. »’" (Heittomerkki), hra E.
Nybäck Warénin kirjapainosta.

Oppilassarjassa: ensi palkinnon, teräksisen
latomahaan, nimim. »Yritys", oppilas Väinö Grönman
Andersinin kirjapainosta (p. tulos 2,381 kirj.); toisen
palkinnon, sievän käsikirjoituspitimen. nimim.
»—a—", oppilas Kustaa Westerlund Satakunnan
kirjapainosta (p. tulos 2,303 kirj.), sekä kolmannen
palk., virheiden korjauspistimen, nimim. »Siimoni",
oppilas Bruno Willing Warénin kirjapainosta (p.
tulos 1,723 kirj.)

Palkintoesineet, jotka olivat erittäin siistiä ja
huolellista tekoa, oli kultaseppä E. Kaleva
valmistanut ja oli niihin kaiverrettu »Porin
Kirjal-tajaklubi", kilpailun aika ja tulos, päivämäärä
sekä palkinnon saajan nimi.

Palkintolautakunnalle, johon olivat kuuluneet
hrat kirjapainonomistaja O. Andersin, faktorit E.
Wahlstein ja F. Alho sekä taiturit K. Törnblom
ja G. Aaltonen ja varajäsenenä taituri A. Andersin,
lausui taituri K. Korsmän osanottajien puolesta
kiitokset lautakunnan vaivaloisesta työstä.

Hra F. Nymanille, parhaan tuloksen
saavutta-jana Satakunnan kirjapainossa kilpailuun
osaa-ottaneista, annettiin mainitun kirjapainon
isän-nistön puolesta samassa tilaisuudessa muistoksi
kuvateos »Suomi kuvissa". — Satak.

Sel<alia. Svibel.

Skrå-bref.

Jag har icke på länge skrifvit till Gut., och
hade éj heller ämnat göra det pä länge. Men
nu kaii jag inte hålla mig längre. Jag har så
länge väntat uppå, att Paulus i Kråkvinkel skulle
tillskrifva oss någonting »humoristiskt", men nej
jag ser uti hvarje nummer af K. T. och T. bl.

att Paulus numera »kommit sig upp" och
allaredan står midt uti de värkliga »literatörernas"
led. Vår organisation kan ju i så fall vara stolt
öfver att kunna räkna sora medlem åtminstone
en värklig literatör.

*



Jag är i allmänhet icke någon vän af
telegram eller af telegrafiskt fjäsk, ty jag vet att
man vid sådana tillfällen är upprörd och
enerverad. Den som afsänder ett telegram är upprörd
emedan han, såsom jag är nästan säker uppå,
uti det fall jag här vill omtala, med darrande
hand nedskrifver det stridsfacklan tändande
ordet „Arbetsinställelse." Därpå sprider han med
telegrafens blixtsnabba hjälp det mördande ordet
först kring jiela landet, vidare till Sverge. Norge.
Tyskland, Österrike, Förenta Staterna, Kina m.
fi. länder. Men hvem är då den lycklige
emot-tagaren af det första inspirerade telegrammet?
Jo, ordföranden i Finska Typografforbuiidet.
Äfven han blir upprörd. Extra styrelsemöte
sammankallas genast. Fyra st, fonografer anskaffas
(en för hvarje hörn af rummet) för att i
evär-delig tid bevara uppläsningen af detta första,
stora telegram, och för att som odödliga vittnen
i all tid bekräfta den stolta sanningen af att
Paulus till först haft arbetsinställelse.

Hela Finska Typografförbundet häpnade vid
den telegrafiska underrättelsen ifrån Kristinestads
Tidnings första accidenssättäre om, att
arbetsinställelse därstädes utbrutit. Hvarför de häpnat
dristar jag mig icke till att säga. Enligt hvad
jag sednare hört, så har första accidenssättaren
ånyo »employerats" med förbindelse vid vissa
fredsvilkor.

Nu har Kalle åtminstone visat prof på ett
storslaget ädelmod, då ban heligen lofvat att icke
skrifva ett ord till »Titus i Uppstad" om vissa
oskyldiga sifferfixeringar m m. dyl. som under
en längre tid lyckosamt praktiserats af en hans
rangslägting. Jag hade vågat hålla uppå att
Kalle uti ett sådant fall är storsint och
öfver-skylande.

I sammanhang med ofvanstående kom jag
att tänka på en notis i senaste nummer af Gut.
med rubrik: En timskrifvare. Jag måste tillstå
att rubriken väkte min nyfikenhet, emedan jag
redan hört den däri inbegripna vitsen förut. Att
den uti notisen omnämnda underfaktor S. icke
är någon fingerad person, insåg jag genast, utan
fastmer den samma hvilken i somras olotligen
var på vinbärsskörd uti sin hyresvärds trädgård.
Den gången slapp ban kalaset med några
påk-rapp, ty pappa Stenius är en vaksam man, och
just medan S. i allsköns ro låg raklång på
framsidan af sin stofthydda och fägnade sig åt de
fullmogna »beren" och lät somt falla i munnen,
och somt i den medhafda pärtkorgen, passade
trädgårdsmästaren på att göra en för S. mindre
välkommen afslutning af fruktskörden genom att
några gånger applicera sin påk på hans magra
slutstycke.

Donnervetter — — — — — —––

Huru hans nit som timskrifvare skall aflöpa
för honom vet man ännu icke med bestämdhet,
men hvad som är säkert, det är att »Julken"
allaredan passat på att ansöka hans plats som

underfaktor, dock icke som paketbärare,

*



Förr än jag afslutar detta mitt opus, måste
jag berätta ätt jag varit med om att bilda
grafiska sektioner. På flere håll har jar hört
uttalas den dystra åsikten om, att hela den goda
idén med sektionernas bildande blef totalt
misslyckad, men jag tycker tvärtom att mötena voro
mycket »lyckade".’ Det påstås äfven att de
sammankallade sektionsmedlemmarna kändt sig
generade genom att icke flere sektioner blifvit
sammankallade, och det var därför de ådagalade en
sådan trilsken motspänstighet gent emot hela
sektionsidén, då de tyckte att många
sektions-mässiga blifvit förfördelade.

Jag skulle därför, och för idéns fulländning
föreslå bildandet af några sektioner till, näml.
en Pri.ncipalssektion,
Värkställande-Direktörsektion, Öfvermaskinmästaresektion,
Snabbaresektion, Städerskesektion, Formbäraresektion,
Hiss-föraresektion, Lagermästaresektion.
Pappersskä-raresektion m. fl. Och jag är säker uppå, att
hade bestyreisen varit förutseende nog, att inse
behöfligheten af de här uppräknade sektionerna,
så hade icke, såsom nu blef fallet, de
sammankallade sektionerna af blotta granlagenhetsskäl
visat sin lätt förtydbara likgiltighet. Pressus.

Kirjelaatikko.

G. I. Johansson, Jyväskylästä. Kirjoituksenne
saapui liian myöhään ehtiäkseen tänän
numeroon. Julkaisemme sen ensi numerossa.

Helsingissä 1897.

J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:38:53 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1897/0050.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free