Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
8
G U T E N BERG
N: o 14 (2)
.Kirjaltaja" ilmestyy 12 kertaa vuodessa joka
kuun 10: tenä p:nä 12 å lß sivuisena,
päällysleh-dellä varustettuna folio-kokoisena vihkona, ja
tulee sisältämään alkuperäisiä ammattiamme
koskevia kirjoituksia sekä seuraten eteviä ulkomaisia
ammattilehtiä tekemään selkoa graafillisten
am-mattihaarojen edistyksestä suurissa
sivistysmaissa. Päivän tapauksia ja etenkin uusia keksintöjä
kirja- ja kivipainon alalla tulee lehti tarkoin
seuraamaan, kuin myöskin toimeenpanemalla
kilpailuja sekä niiden tuloksia julkaisemalla voimiensa
mukaan toimimaau Gutenbergia taidon
edistämiseksi maassamme, tämän kautta myös koettaen
aikaansaada mallivaihtoa ammattilaisten
keskuudessa. — Kirjoituksia valaisevia kuvia tulee
lehdessä myös löytymään.
»Kirjaltajan" tilaushinta on 4 m:kaa
vuosikerralta; oppilaille puolet eli 2 m:kaa. Tilaajat
maaseuduilla suorittavat tämän lisäksi postimaksut
(60 pnä).
Tämänlaisen ammattilehden tulevaisuus
maassamme, jonka kirjaltajakunta vielä on kovin
pieni, riippuu tietysti siitä, minkä verran
kannatusta se ammattipiireissämme tulee
saavuttamaan. Tilaushinta on asetettu mahdollisimman
alhaiseksi, jotta se ei kävisi raskauttavaksi. —
Kehottamme siis arv. ammattitovereita lehteä
tilaamaan.
— Kumi ianosot us ja muistolahja.
Kallen päivän aamulla kävi Helsingin
kirjaltajayhdis-tyksen laulukunta laululla tervehtimässä
suosittua johtajaansa Iira K. E. Eklundia. Sittemmin
annettiin hra E:lle laulukunnan puolesta
kiitollisuuden ja kunnioituksen osotukseksi
kallisarvoinen hopeainen paperossikotelo, johon oli
etukanteen piirretty saajan nimikirjaimet ja sisäpuolelle:
„Hels Kirjalt. Yhdist. Lautakunnalta 1828/,98",
toiselle puolelle: „Af Typ. Fören. i H:fors
Sångkör 18"/, 98."
— Faktoriksi Polncirkelnin osakeyhtiön
kirjapainoon Haaparannalla on otettu hra ,/. ir.
Heic-kell Oulusta.
Faktoriksi Alandin kirjapainoon
Maarianhaminassa on otettu hra G. Malmgren Suom. Kirjall.
Seuran kirjapainosta täällä.
Faktoriksi Wuoksen kirjapainoon Käkisalmessa
■on otettu hra O. Korhonen \V. Söderströmin
kirjapainosta Porvoossa.
Alifakto riksi Wasa Tidningin kirjapainoon
Waasassa on otettu hra J. Holmberg Tilgmannin
kirjapainosta täällä.
— Tukholman kirjaltajat lakko jm uhissa.
Tariffikysymys on Ruotsin kirjaltajain kesken
nykyjään polttava. Isännistön taholta on
ehdotus tehty, että olisi vahvistettava koko maassa
voimassaoleva palkkatariffi latojille ja painajille.
Tähän eivät Tukholman kirjaltajat ole voineet
suostua, vaan ovat he Ruotsin kirjaltajaliiton
hallitukselle ja Tukholman kirjapainojen isännille
laatineet ehdotuksen erityiseksi tariffiksi
Tukholman kirjaltajia varten. Tämän johdosta pitivät
Tukholman kirjapainojen isännät äsken
kokouksen, jossa päätettiin pysyä kiinni tuossa maata
varten yhteisessä tariffiehdotuksessa, jossa
kumminkin Tukholmalle erinäisiä etuja myönnetään.
Samassa kokouksessa päätettiin, että jos yhdessä
tai useammassa Tukholman kirjapainossa työväki
tekee lakon, on kaikissa muissakin kirjapainoissa
isännistön puolesta lopetettava työt,’ Tähän on
20 Tukholman kirjapainon isännistöä suuren
uhkasakon uhalla kirjallisesti suostuneet,
Tämä isännistön päätös ilmoitettiin
liittohallitukselle. Tästä huolimatta eivät kirjaltajat ole
alistuneet isännistön ehdotuksiin.
Myöhemmin tulleet tiedot kertovat, että lakko
on saatu sovinnossa syrjäytetyksi. Toissa
maanantaina oli lakko jo aivan ilmipuhkeamaisillaan,
mutta saatiin kumminkin vielä toimeen yhteinen
sovittelukokous, jossa kirjaltajain pääasiallisiin
vaatimuksiin suostuttiin.
— Suuri tulipalo kirjapainonsa. .Joulu- j
kuun 4 p:nä iltapäivällä syttyi hirveä tulipalo
Osakekirjapainossa Kristiaaniassa. „Typografiske
Meddelelser" kertoo siitä seuraavaa:
Tuli syttyi siitä, että lamppu
painohuoneuk-sessa, sijaitseva alimmaisessa kerroksessa, kaatui
ja heti sytytti kuivamaan asetetut paperiarkit
saaden täten heti alussa tarpeeksi virikettä ia
silmänräpäyksessä oli koko liuoneusto yhtenä
tulimerenä. Painohuoneesta tuli pian levisi toiseen
ja kolmanteen kerrokseen ja kohta oli koko
rakennus tulen vallassa. Rakennuksen
vinttikerroksessa oli kirjansitomo ja tässä sekä kirjapainossa
työskentelevä tyäväestö, yhteensä noin 120
henkilöä, pelastuivat kadulle. 4 naisen ja 3 miehen
kirjansitomo-osastosta täytyi kuitenkin katossa
olevien patoluukkujen kautta paeta lähellä
olevien talojen katoille.
Palokunta kyllä pian saapui paikalle, mutta
koko rakennus oli jo silloin tulen vallassa: savu
ja liekit tulvivat ulos kaikista ikkunoista ja
kipunoita satoi yli kadun. Heti ryhdyttiin
pelastamaan niitä, jotka olivat paenneet lähellä oleville
katoille; useimmat pelastettiin sieltä riippuvia
pe-lastusnuoria myöten, toiset kapusivat vesiputkia
myöten alas ilman mitään vahinkoa, Ainoastaan
yksi mies ja nainen saivat pienempiä
palohaavoja.
Paitsi rakennusta paloi joukko painopaperia,
valmiita painotuotteita, käsikirjoituksia sekä
painokoneita.
Kirjapaino rakennuksineen oli palovakuutettu
404,600 kruunusta.
Osa kirjapainon työväestöstä ovat saaneet
työtä kaupungin muissa painoissa, jotka ovat
ottaneet tehdäkseen osån tämän surullisen
kohtalon alaiseksi joutuneen toiminimen töistä.
Latojista on kuitenkin parisenkymmentä työttömänä,
mutta saavat kuitenkin palkkansa 14 päivän
ajalta ja ryhdyttänee heti sellaisiin
toimenpiteisiin, etteivät hekään tule kauvan työttöminä
olemaan.
— Till Agrarbladets tryckeri i Köpenhamn
har inforskrifvits en sättmaskin. 1 följd däraf
hade styrelsen tor Boktryekarföreningen i
samråd med de typografiska föreningarna därstädes
utarbetat tariff för maskinsats, hvilken tariff
förelades innehafvaren af ofvannämda tryckeri till
rättesnöre vid utbetalande af lön för maskinsats.
Men detta ville tryckeriets egare ej gå in på,
hvarför alt arbete inom tryckeriet upphörde
lördagen den 15 januari. Nu måste tryckeriet öppna
underhandlingar med organisationen, hvilka räkte
i 15 timmar, hvarefter Agrarbladets tryckeri måste
böja sig för organisationen och rätta sig efter
dessa bestämmelser.
— Medlemsafgiften til! organisationen i
de största af Tysklands städer skall i alt uppgå till
Fmk 2: 50 i veckan. Minimilönen i Hamburg,
Berlin, Leipzig och Strassburg är Fmk 32—33 per
vecka. Typ. Tidende.
Något om och till vara lärlingar.
Ur Tidn. för Boktryckarkonst.
(Forts.)
Med dessa synpunkter för ögonen bör en ung
accidenssättare, (få han mottager ett arbete till
utförande, först öfvertänka frågan om ändamålet
med arbetet, icke allenast med hänsyn till dess
art eller klass, utan äfven till framställningen.
Lagen om perspektivet kommer i tillämpning,
och åt framhållandet i det yttre af arbetets
innehåll och afsikt måste ägnas nogrann
uppmärksamhet. Det centrala eller behärskande ordet
eller ordsammanställningen i arbetet måste först
tagas ut och få sin rätta plats, och sedan detta
skett, anordnas det öfriga i förhållande till sitt
relativa värde till det hela.
Det är på detta område som sättaren visar
hvad han duger till, ty en korrekt behandling af
det relativa i satsen visar, att arbetaren har en
rätt uppfattning af perspektivets betydelse. Denna
egenskap måste, om den icke är medfödd,
för-värfvas. För mången tager det dock åratal,
innan han får ett rätt begrepp om saken.
Metoder förändras, principerna icke. Man bör
akta sig att bryta mot perspektivet genom att i
satsen framhålla saker af underordnad betydelse
eller att låta det viktiga framträda underordnadt.
Nyttan af att på förhand uppgöra en plan för
arbetet — papper och ritstift äro härvidlag
viktiga hjälpmedel — kan ej tillräckligt påpekas.
De skickligaste accidensarbetare teckna alltid ett
utkast för sättningen innan de begynna arbetet.
Lättlästhet är en hufvudprincip i
aecidensar-beten och bör alltid eftersträfvas. Öfverflödig
användning af så väl ornament som sirade
stilar verkar frånstötande och anses vanligen som
bevis på mindre yrkesskicklighet. Ornament böra
aldrig få inverka’ störande på läsbarheten. Tygla
därför benägenhet som stundom gör sig alltför
mycket gällande hos en del sättare, då sätteriet
erhållit ny uppsättning af accidensmateriel.
Härvid torde böra framhållas, att det anses som en
sund regel att nyttja få ornament — enkelhet
värkar alltid tilltalande. — Proportion och
kontrast böra alltid väl uppfattas. Med rätt förståelse
af dessa principer skall alltid en hel del bättre
arbeten kunna utföras Naturligtvis kan det ibland
vara rätt svårt att få fram något vackert af en
accidens, synnerligen om det fordras att den skall
sammanträngas: men fordringarna på
samman-trängning äro numera icke s k vanliga som för
åtskilliga år sedan, och uppfattningen hos
kunderna och allmänheten om hur det skrifna tager
sig ut i tryck har under de senare åren blifvit
betydligt klarare med hänsyn till så väl
acciden-ser som annonser. Bemödanden göras till och
med af en del beställare att uppställa
manuskriptet så, att sättaren erhåller en god anvisning för
framställandet af en vacker sats. Sådana
bemödanden, i förening med en skicklig sättare, böra
leda till ett arbetsresultat, som förtjänar
uppmärksamhet.
Väl afvägda kontraster eller effekter
framkallas icke alltid af olikheten mellan feta och
magra rader, ickejheller alltid mellan rader, satta
med större eller mindre typer, men mycket ofta
af olikheten mellan långa och korta rader samt
tillräckligt mellanslag mellan raderna eller
grupper af rader, och ofta af allt detta i förening.
Den individuella smaken hos arbetaren bör göra
det lätt för honom att erhålla en vacker, väl
afvägd kontrast med „tunga" och „lätta" rader och
med förståndigt använda mellanslag — det
senare en mycket viktig faktor, hvilket icke nog
kan framhållas. Likaså bör uppmärksammas, att
ullt tillräckliga marginaler erhållas. För finare
eller lyxarbeten böra de hållas tämligen breda.
För vinnande af en god effekt är, såsom förut
antydts, nödvändigt, att det hufvudsakliga i
arbetet vederbörligen framhålles, hvarjämte bör
tillses, att underordnade detaljer, vare sig rader
eller ornament, icke komma att stå i strid med
eller dominera hufvudmeningen.
Som af det föregående synes, är ett godt och
klart omdöme oftast af mera värde än årslånga
experiment eller, rättare sagdt, ometodiskt „knog".
Beräkning måste ingå i arbetet. Om så icke
sker, kan man arbeta år efter år och ändå aldrig
komma öfver medelmåttan. Att arbeta utan
eftertanke är en sak, som vi på det allvarligaste
vilja tillhålla de unga att vakta sig för. Låt
hufvudet hjälpa handen! Sålunda har den
intelligente och tänkande arbetaren en omätlig
fördel framför den mindre begåfvade och tanklöse
arbetaren, som endast tager sitt arbete som
maskinmässigt „knog". Arbetaren bör därför alltid
söka att iitbilda sin själ och sin smak, hvilket
blir till hans nytta, gör hans arbete mera
värdefullt ocli honom själf mera värderad. Endast på
detta sätt skall lians arbete blifva lättare, hans
lif lyckligare och hans ställning förbättrad.
Säkerligen bör detta utgöra en berömvärd
ärelystnad hos hvarje ung typograf.
Tili
P. \V:n perheelle kerätyistä varoista :
Hufvudstadsbladet in kirjap.......... 23: —
Sentraali kirjap.....!......................21: —
Simeliuksen kirjap..............................14: —
Nya Pressen „ .............. 13. —
Kirjallisuuden seuran kirjap......... 13: —
Tilgmannin kirjap....... ........ 11: —
Weilin & Göösin kirjap........................7: 25
Arvidssonin kirjap..............................6: 75
Petterssonin _ ............................5: —
Päivälehden „ .....................4: -
Yhteensä 118: —
Helsingissä i/,98.
A. J. Jakobsson. Alma Kjellin.
Breflåda. Kirjelaatikko.
Herr Frans Ahlroos! Utrymmet medgifver ej
brefvets införande.
Annonser. Ilmoituksia.
boktryckeri ^alender 1897
utg. af Väld. Zachrisson.
pris: 2 mk 80 p., postporto oberäknadt..
Formatet betydligt utvidgadt.
Värdefulla uppsatser.
Väl utförda illustrationer.
Konstnärliga annonser.
Hvarje typograf som vill följa med
utvecklingen på det. typografiska området bör ej
sakna detta värdefulla arbete.
Rekvisitioner torde insändas till C. A. Bernström,
Båtsmansgatan 23, Helsingfors.
Ann jr Från härvarande Typografiska Förenings
UD |J 11 lokal har på ett oförklarligt sätt
förkommit ett ex. af Nordins Handbok i Boktryckarkonst.
i Den rättsinnige innehafvaren af boken ombedes
återlemna deri till Bibliotekarien.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
