Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 14 (2)
G U T E X Ii E K G
7
Kirjekortti Raumalta.
Iloista ja onnellista vuoden jatkoa arv.
Guten-bergin toimitukselle, koko kirjaltajaliitolle ja
kaikille gratillisen taiteen palvelijoille!
Menestyköön ja~ lisääntyköön Gutenbergln kannattajat!
Edistyköön ja varttukoon Suomen kirjaltaja liitto
jäsentensä tosi hyväksi ja maallemme kunniaksi!
Raumalla, kutèn tiedetään, on myöskin jo
perustettu kirjaltajain klubi, joka kuuluu
haaraosastona kirjaltajaliittoon Vähäinen se tosin
on, mutta alku on kuitenkin tehty, ja siitä kyllä
aikain kuluessa voi kehittyä paikkakuntansa
kirjaltajain etujen valvoja, sekä avun lisikettä
Liitolle. Nykyisissä oloissaan ei se, jäsenlukunsa
pienuuden tähden kykene juuri muuhun kuin
..joukon jatkoksi". Sen jäsenluku on ainoastaan
6 henkilöä. Mitkään .tärkeimmät" asiat ei sen
apua paikkakunnalla kaipaakaan, sillä olot täällä
ovat yleensä yhtä hyvät, kuin muuallakin
pikkukaupungeissa — jos ei hieman paremmatkin:
avarat puhtaat työhuoneet, 80 pennin 1000
neliön-maksu laskulatojille, sekä vapauden rajoitusta ei
nimeksikään. Tästä huomattanee, että meillä
ollaan edellä muista pikkukaupungeista monessa
suhteessa! — Kenties suuremmille kaupungeillekin
olisi raumalaisista jotain hyvää esimerkkiä,
ainakin siinä, että raumalaiset kirjaltajat nykyisin
kaikki ovat raittiita — faktori — joka myöskin
on isännöitsijä — Yikmannista alkaen nuorimpaan
oppilaaseen saakka. — Ei ole joka paikassa
esi-miehetkään raittiita, vaikka kyllä tahtoisivat
työ-miehensä raittiiksi! —
—tti.
Kirje Oulusta.
Oulu tammikuulla 1898.
Seuratessa nykyistä kirjaltajakunnan toimintaa
yhteisen, pienen ja nuoren liittomme työvainiolla,
tulee huomaamaan yhtä jä toista, joka panee
pahansuovaksi innostuneemmankin yhteistyöhön
halukkaan miehen. Ja miksi 1 Syystäpä siitä, että
meikäläisiä kaikkialla yleensä vaivaa haluttomuus
ja välinpitämättömyys yhteisten asiain
kulet.uk-seen ja hoitoon. Intoa ja työkykyisyyttä löytyy
kyllä aina alussa, mutta jahka näitä enemmän
ja pitemmän aikaa tullaan tarvitsemaan
loppuvat ne perin niukoiksi — tahdottomuus saa
vallan ja seisaus on yleinen.
Tällaista voi sanoa täk. pienen ja vähälukuisen
liittoosaston tähänastisesta toiminnasta. On kyllä
käsitelty järkiperäisiä ja kohtuuden mukaisia ajan
kysymyksiä olojen parantamiseksi täällä, mutta
— kuten jo ennemmin niistä on kerrottu — eivät
saavuttaneet isännistön puolelta vähintäkään
kannatusta, ovat ne jäänet silleen. Tämä kai
olle-nee syynä siihenkin,/ettei klubissa tullut
kysy-myksenalaiseksi työpäivän lyhentäminen, jota
johtajien puolelta kehotettiin. Tokko se lävitse
kunnolla olisi mennytkään paremmin kuia kesäloma-,
y. m. m. kysymykset, niin oli ehkä hyväkin, kun
..jänis söi eväät".
Huvituksista on klubi pitänyt sentään huolta,
toimeenpanemalla iltamia ja kartuttaen siten
raha-varastoa. Ja näistä iltamain toimeenpanijoista
sopii kiitollisuudella mainita, että avustajina niissä
on ollut paikkakunnan naisia, sillä täällä— ihme
kyllä — eivät isännät vielä ole siihen suuntaan
kukkaroaan kallistaneet, että olisivat naisia
painoihinsa hankkineet.
Puhuessa naisista, tulee ehdottomasti
ajatelleeksi sitä seikkaa, ettei taida kauan viipyä,
ennen kuin niitä aletaan täälläkin ottaa painoihin.
Sillä pojanpahuukset eivät enää tahdo pysytellä
kastin ääressä, vaan luikkivat tiehensä oltuaan
muutamia viikkoja ehkä kuukausiakin. Ja
luonnollistahan se onkin, ettei kaikilla lapsen
nuoruudessakaan ole taipumusta ruveta vilden
vuoden ajaksi .keppihevoseksi", kun tämän ajan
kuluttua kastinreuna kuitenkin tulisi karsaaksi ja
eteen aukenisi maailman pitkäpöytä, jonka
äärimmäinen huippu olisi tietysti Helsinki. Siksipä
onkin hyvä, että jo ajoissa tehdä taka-askel ja
ottaa ammatti sellainen, joka miehuuden
ijässä-kin voi taata elannon omalla paikkakunnalla.
Mitä oppilaiden paljouteen tulee, niin niitä kyllä
on, jota vastoin taitureita vähän. Ja kuulutaanpa
jossakin painossa käytettävän alaikäisiäkin
täysikäisten määräajalla työssä — niin sanottiin.
Kikä se mikään uutuus ole, päinvastoin on sitä
ennenkin harjoitettu ja vieläpä
ammatintarkas-tajan silmäin’ edessä,’ mutta — juoksupojan
nimellä.
Lukuunottamatta neljää varsin, kirjapainoa,
on täällä olemassa kolme pientä aksidenssipainoa,
nim. Osk. Jalanderin, A. Tolvasen ja Abr.
Suti-sen, joista edellisessä ainoastaan on polkupainin
ja jälkimmäisissä vaan pieni käsipainin. Nämä
tekevät suurta haittaa paikkakunnan
varsinaisille kirjapainoille1 jo siinäkin, ettei näissä ole
oikeaa ammattimiestä, kuin myös pienten tila-
päistöitteu teoissa, jotka edelliset ovat
hävittä-, neet jälkimmäisten takia.
Se seikka, ettei näissä aksidenssipainoissa
ole opinkäynyttä ammattimiestä, on kyllä
harmillinen asia! mutta se asettuu siitä, kun ottaa
huomioon, ettei täällä muissakaan painoissa tehdä
mitään omintakeista luomaa vielä vähimmin
pyritään siihen suuntaan, jonka seikan jo
osapuilleen todistaa sanomalehtien ilmoituslatoukset.
.7. H-d.
Från förbimdsområdBt. Liiton alalta.
— Helsingfors. Typografernas förening i
Helsingfors hade sitt mänadsmöte den 23 januari.
En af bestyreisen väkt tYàga med anledning af
en skrifvelse införd uti senaste nummer af
.Gutenberg" och adresserad till bestyreisen, hvilken
skrifvelse äfven inkommit skriftligt till
föreningen bordlades till nästa möte i och för närmare
detaljers införskaffande, -r- Föreningen beslöt att
årsmöte skulle hållas å föreningens lokal oeh
att årsfest därpå kommer att firas å något
annat lämpligt ställe. — Emedan föreningen
uppsagt sin nuvarande samlingslokal
befulmäktiga-des bestyreisen att upphyra en ny sådan och i
någon centralare del af staden. — Till
föreningens representant i fackföreningarnas
central-komité valdes hr A. O. Nyman — Till ordförande
i föreningen, hvilken kommer att väljas vid
årsmötet, föreslogos alternativt hrr K. Skogster och
A. Henriksson. — Nuvarande ordföranden hr A.
J. Jakobsson liar anhållit om att ej bli återvald.
— Som kandidater till bestyrelsemedlemmar
föreslogos hrr E. Enberg. H. J. Porsström, E.
Tötterman, J. V. Lindholm, Vieno Forsström, A.
Karjalainen, J. H. Niemi och E. Haggren. Till deras
suppleanter föreslogos hrr V. Mallenius, Axel
Nyman, E. Eriksson och H. K. Lundström. — Till
kandidater för val af revisorer föreslogos hrr O.
Lindstedt, G. Enberg, K. Johansson, K. Sundberg,
M. Hagert och J. Skarp. Till deras suppleanter:
L. Lanér, J. Lystinen, E. Packalén och V.
Jonasson. — Till kandidater för val af
inventeringsmän föreslogos hrr M. Littonen, E. K. Rosenberg,
H. Forsblom, E. Penger, F. Turunen och K.
Kajander. Till deras suppleanter: hrr K. Julin, H.
Marjamaa, Valerian Johansson och A.
Fagerstedt. — Såsom kandidater till en 9:manna
komité, hvilken i samråd med förbundsstyrelsen
kommer att utarbeta ny aflöningstariff gällande
för hela landets typografkår, och hvilken komité
bör bestå af 3 maskinmästare, 3 civila och 3
tid-ningssättare, föreslogos maskinmästarne K.
Skogster, E. Mustonen och li. Lindgren, civila sättarne
A. Henriksson, L. Lanér, E. Enberg, V. Mallenius
och A. Karjalainen samt tidningssättarne J.
Höglund, V. Blomqvist, E. Frimodig och 0. Schwartz.
— Fem nya medlemmar godkändes i föreningen.
— Mariehamn. Mariehamns Typografklubb
hadesenaste söndagmöte å tryckeriets byrå,det
första på nya året och försiggick enligt stadgarna val
af ny bèstyrelse för klubben. Resultatet af valet
utföll sålunda: att till ordförande utsågs Wilh.
Söderqvist och till sekreterare Axel Littmanen,
dessutom tillföll K. A. Sandberg vid
sekreterare-valet ett mindre antal röster.
— Kuopion kirjalt. yhdistyksen
vuosikokouksessa v. k. 15 p. valittiin
puheenjohtajaksi hra L. Lyytikäinen sekä johtokunnan
jäseniksi hrat Gust. Bergroth, A. Bergroth, O.’ Styf
ja H. Markkanen ; tilintarkastajiksi hrat, O.
Rissanen ja M. Miettinen. Eroavalle johtokunnalle ei
voitu myöntää tilivapautta syystä, että
tilintarkastajat eivät olleet ehtineet tarkastaa vuositiliä.
Notiser. Uutisia.
— Ti/t Zacharias Topelius’’ födelsedag
sände Typografernas förening i Helsingfors, hvars
hedersledamot den ärade skalden är, en adress
af följande lydelse trykt i guld:
„ „ Högtärade Herr Statsråd Z. Topelius.
A en dag, då hela Finlands folk, tacksamt tor
de många ädla minnen Ni skänkt det, med
djupaste kärlek och vördnad nalkas Eder, vilja äfven
vi, hufvudstadens typografer, hvilka stå till Eder
i så stor tacksamhetsskuld, till Eder, vår
Förenings högt aktade Hedersledamot, framföra våra
hjärtligaste lyckönsningar. Med hela vårt
fosterland förena vi oss i den önskan, att den
Högste i sin nåd måtte förunna oss glädjen att
ännu länge ibland oss få behålla Eder som en
älskad, alla ungas varmhjärtade vän!
A Typografernas Förenings i Helsingfors
vägnar. dess Bestyrelse."
Adressen är innesluten i pärmar, å hvilka i
guld är trykt Zacharias Topelius 181.8 »V, 1898.
Nere i högra kanten står .Till sin ärade Heders-
ledamot vördsamt af Typografernas Förening i
Helsingfors". Pärmarna äro gjorda af brunt
kalfläder, invändigt fordrade med hvitt siden och
sirade med rika förgyllningar, däribland
typografernas vapen. Vidare äro pärmarna försedda
med silfverbeslag och snörmakeriarbeten. Såväl
adressen som utanskriften å pärmarna är
skrifven på svenska och finska språken.
— Frdn Internationelles
liuehdrueker-sek retar iat i Bern har Finska
Typografförbundet fått emottaga inbjudan att inträda i
ümsesi-dighetsförbindelse med ofvannämda
centralorganisation för utöfvare af grafiska yrken.
— Gåfvor. Invalidfonden har fått emottaga
följande gåfvor: af Aho Typografförening 100 mk
och af Onämd 30 mk.
— Minnesgåfva. Stereotypören A. saderlmd.
som under tl-årigt arbete hos firman Weilin &
Göös gjort sig synnerligen omtvkt af sina
arbetskamrater, erhöll den 1 febr., då han afgick från
sin anställning för att öppna egen affär, en
dyrbar med inskription försedd klackring af guld.
förärad af arbetskamraterna.
— Typografen A. Söderland, som hittils
varit unstäld såsom stereotypör hos firman Weilin
& Göös, har den l februari härstädes etablerat
en stereotypianstalt, för tillvärkning af alt hvad
till yrket hörer.
— Efterföljansvärdt. 1 september månad
1897 beslöto Hufvudstadshladets sättare bilda en
s. k. „sommarledighetskassa", med syfte att hvarje
delegare i kassan vore i tillfälle att njuta af en
kortare semester och såmedelst hämta nya
krafter till den långa och tröttsamma
vinterkampan-jen. Insatserna af hvarje sättare är 10 mk
niå-nadtligen.
— Finlands boktryekar historia känd i
England. Vid 250-års jubileet af
boktryckarkonstens införande i Finland 1892, höll
vicetiiblio-tekarien dr V. Vasenius i universitetets
solenni-tessal ett finskt föredrag, hvilket sedan trycktetsi
.Valvoja" och i öfvertryck utdelades med
.Suomen kinapainolehti". Detta öfvertryck, som aldrig
varit i bokhandeln, har an af tjänstemännen vid
det stora biblioteket i British Museum i London,
mr E. Ihindas Butler, fött kännedom otn genom
dr Vasenius’ katalog öfver finsk litteratur för
åren 1892—1895, och så har han rekvirerat det
och bedt om författarens tillstånd att få
öfversatta det till engelskan. Öfversättningen är
också redan färdig i manuskript och torde inom
kort tryckas. — Tpbl.
— Hyska handtvärkare till Frankrike.
President Faure har genom skrifvelse
tillkänna-gifvit, att ryska handtvärkare, hvilka i Frankrike
önska förkofra sig i sitt, yrke komma att stå
under hans särskilda beskydd. På dessa grunder
ha finska undersåtar samma rättigheter, hvarför
vi uppmana dem, som tänkt sig resa utomlands
för vidare praktiks erhållande att resa till Paris.
Särskildt för maskinmästare vore t. ex. ett års
vistelse i Paris lärorikt och till mycken nytta för
yrket.
— Mellanslag af messing begagnas numera
i Hufvudstadsbladets spalter, emedan mellanslag
af stilmassa genom stereotypering blifvit odugliga.
— Kuollut. V. k. 23 p. kuoli Wiipurissa
pitkällisen keuhkotaudin jälkeen kirjaltaja Emil Sy hahn
lähes 30,.v. ikäisenä. Nuorukaisena työskenteli
vainaja Östra Finlandin kirjapainossa, josta
sitten muutti katkasijaksi N. A. Zillacuksen
kirjapainoon. Ollen hiljainen ja vaatimaton
luonteeltaan oli hän isäntiensä suosiossa ja jätti kaihon
lukuisiin tovereihinsa. Suremaan jäi nuori leski
ja pikkunen poika.
— Teollisuushallituksen käytettävänä
olevista matkarahoista ammattiopetusta ja
ammattitaidon kehitystä varten ulkomaille on tänä vuonna
750 mk saanut m. m. kivipainaja K. E. Andersson
Helsingistä.
— Latojain puute on nykyään joltinenkin
maaseudulla, päättäen siitä, että harva päivä näkee
lehdissä ilmoituksia, että latoja saa paikan siellä
ja siellä. Ja onpa niitä koetettu täältäkin saada,
ja ehkä jokin on mennytkin ja useampi menisi
jos vaan palkoista olisi sovittu, sillä, kuten tietty,
tahdotaan maaseudulla useammin paikoin
saada-työntekijöitä melkein ilmaiseksi.
— „KirJaltaJauusi. suomenkielinen
graa-fillinen aikakauslehti, on ënsimäiseu numeronsa
laskenut julkisuuteen. Lëhden ulkoasu on
miellyttävä jà sisältö samoili terveellistä ja
opettavaista kaikille ammattimiehille. On syytä toivoa,
että etenkin maaseudun suomalaiset kirjaltajat
eivät lyö laimin kannattamasta lehteä, joka on
juuri heitä varten laitettu. — Lehden ohjelmasta
oji tarkoituksemme mainita selvemmin jo viime
numerossamme, vaan taittausyirheen takia jäi se
puolinaiseksi, jonka takia teemme sen nyt, joskin
paikoin samaan tapaan.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
