Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
Å det nya arbetsstället börjar en tid af
prutningar och ofta får han, med blygselns rodnad i
sitt ansikte åhöra förnedrande ord af sin nye
principal eller föreståndare och af kamraterne
om sin underhaltiga arbetsskicklighet. Har han
en gång fått namn om sig, att vara en dålig
arbetare, är det svårt för honom att göra sig fri
härifrån. Är det då något under, om denne
arbetare, utrustad kanske med en svag karaktär,
hemfaller åt dryckenskap och visar likiltighet för
sitt arbete, och sålunda blir en dålig medborgare
i samhället.
Men hvem tillkommer största skulden härför,
principalen eller arbetaren? — Ovedersägligen
principalen! Han borde således också uppbära
hela skammen härför. I vanliga fall är det dock
arbetaren, som måste uppbära denna näsa.
Ha ej sådana principaler, som på ofvannämda
lättsinniga sätt förfara med sina elevers
utbildning ett samvete, som säger dem, att de göra
orätt i, att först antaga folks barn i sitt arbete
för att af dem, åt desses föräldrar eller målsmän
lofva dana goda arbetare?
Af ofvanstående torde framgå, att få af våra
principaler inom typografin vinnlägga sig det
ringaste om sina elevers utbildning, ehuru de i
första rummet droge den största nyttan af, att
tillgång på dugliga arbetare i större skala än
hvad hittils varit fallet, stode dem till buds.
Utom den lärdom, som eleven under en
skicklig och insiktsfull läromästares ledning å
tryckeriet kan erhålla, finnes Ateneums Centralskola
för konstflit att tillgå för elever inom Helsingfors.
Terminsafgiften vid denna praktiska skola är
endast 5 mark. Denna lilla afgift torde hvarje
principal nog erlägga för en hvar af sina elever.
Ocn hoppas vi, att föreståndarne å resp.
tryckerier hos sina principaler anhåller om, att deras
elever blefve satta i tillfälle att besöka nämda
läroanstalt. I följande nummer publiceras de
tryckeriers namn,’ som följdt detta råd, för att
en hvar må vara i tillfälle- att se, hvilka
tryckerier värkligen ifra för yrkesskicklighetens höjande.
Centralskolan för konstflit öppnas i Ateneum
torsdagen den 15 september kl. 5 e. m., då
inskrif-ning försiggår.
För landsortens tryckerielever åter, hvilka ej
äro i tillfälle att anlita Ateneum, finnes
handt-värksskolorna att tillgå, hvilka på få undantag
när, hittils ej besökts af elever inom vårt fack.
Työväeniltamat.
(Ammattiyhdist. keskuskomit. lähettämä
kiertokirje.)
Yhtenä tärkeänä tehtävänä
työväenyhdistys-temme ja ammattiosastojemme toiminnassa on
ollut ja on vieläkin yleisten huvien ja iltamien
toimeenpaneminen. Tällaisen toiminnan
vaikuttimena ovat olleet useammatkin syyt: l:ksi on
tahdottu nuoriso vetää pois kaikellaisista
turmelevista nurkkahuvituksista sivistyttäviin
illanviettoihin. 2:ksi ovat yhdistykset tällä tavoin
saaneet tilaisuuden selvitellä ja levittää
aatteitansa esitelmien y. m. muodossa iltamiin
saapuvalle yleisölle, jota heidän muuten on vaikea
koota aatteitansa kuulemaan. 3:ksi ovat
yhdistykset iltamien avulla tärvänneet talouttansa ja
koonneet varoja luonnollisten menojensa
suorittamiseen.
Mutta olot ovat muuttuneet siitä ajasta,
jolloin iltamia alettiin pitämään, ja siitä ajasta,
jolloin niillä johonkin määriin saavutettiin
tarkoitettu tulos.
Yleensä nykyään ollaan sitä mieltä, että
tanssi-iltamat, varsinkin niissä paikoissa, joissa
väkijuomia on saatavana, paljoa suuremmassa
määrässä raaistuttavat ja turmelevat niissä käviöitä,
kun niitä jalostavat. Ei siis ole syytä luulla, että
tanssi-iltamain sivistävä vaikutus olisi siksi suuri,
että niitä sen tähden kannattaisi puuhata.
Mitä taas tulee siihen, että niissä tarjottavani
ohjelmain avulla levitettäisi aatteita yleisöön ja
koetettaisi sitä sivistää, on senkin asian laita niin
ja näin. Kilpailu iltamien pitäjäin kesken on
käynyt siksi kireäksi, että ei enään koetetakaan
katsoa kuinka arvokkaaksi ohjelma saadaan, kun
se vaan vetää yleisöä puoleensa. Ja selvä
kokemus osoittaa, että mitä kevyempi ja mitättöinämpi
ohjelma on, sitä enemmän se saa yleisön
kannatusta. Yhä tavallisemmaksi näkyy käyvän, että
iltaman yleisö ajaa pois ja keskeyttää
arvokkaamman ohjelman esittäjät kesken esitystään.
Kallalliset’ tulot iltamista ovat epävarmat ja
useinkin saadaan tappiota toivotun voiton siasta.
Useain yhdistysten huvitoimikuntain tilit
osotta-vat vuosittain tappiota tai korkeintaan
mitättömän pientä voittoa.
Näin ollen siis on ammattiyhdistysten
keskuskomiteassa oltu sitä mieltä, että
työväenyhdistysten ja ammattiosastojen ei pitäisi panna toimeen
ensinkään yleisiä tanssi-iltamia, ainoastaan
perhe-iltamia ja iltamia, jotka olisivat kaikille
työväenyhdistysten- ja ammattiosastojen jäsenille yhtei-
siä. Tällaisen toimenpiteen avulla mahdollisesti
myöskin voitaisi vetää yhdistysten jäseniksi ne
henkilöt, jotka nykyään käyvät yhdistysten
toimeenpanemissa iltamissa huvittelemassa, mutta
eivät halua ottaa osaa yhdistysten jäsenyyteen —
heillä kun ilman jäsenyyttä ei olisi tilaisuutta
päästä yhdistysten toimeenpanemiin iltamiin.
Helsingin ammattiyhdistysten keskuskomitea
pyytää siis ehdoittaa yhdistyksenne käsiteltäväksi
kysymyksen:
l:ksi Eikö olisi suotavaa, että
työväenyhdistykset, ammattiosastot y. m. työväenasiaa ajavat
yhdistykset Helsingissä lakkaisivat
toimeenpanemasta yleisiä tanssi-iltamia yleisellä
sisään-pääsöllä?
Ja jos tähän vastataan myöntävästi;
2:ksi Mihin toimenpiteeseen mielestänne olisi
ryhdyttävä että tällainen aije saataisi toteutetuksi?
Vastaukset näihin kysymyksiin olisi
lähetettävä keskuskomitealle ennen lokakuun l:stä p:vää.
Helsingissä, 22 p. elok. 1898.
Ammattiyhdistysten
keskuskomitean puolesta:
J. H. Alkunen.
Ruotsin kirjaltajaliiton 4:jäs
liittokokous
pidettiin Tukholmassa keskiviikosta heinäk. 27
p:stä lauvantaihin saman kuun 30 p:vään.
Kokouksen, joka pidettiin Hotel Continentalin W-6
suuressa salissa, avasi Ruotsin kirjaltajaliiton
puheenjohtaja hra L. Aug. Mårtensson, joka
lausui edustajat tervetulleiksi. Sen jälkeen hra M.
jätti kokoukselle lyhyen selonteon siitä, mitä oli
toimittu viime liittokokouksen jälkeen sekä liiton
nykyisestä tilasta. Ruotsin kirjaltajaliitto on
edistynyt tyynesti ja yhtämittaisesti. Viime
kokouksen jälkeen on tariffiliike, kaikkialla hyvällä
menestyksellä, ollut esillä 16 eri paikassa, myöskin
Tukholmassa. Yhteistyöstä työnantajain kanssa
on ollut seurauksena tariftilautakunnan
asettaminen, johon kuuluu niin hyvin työnantajia kuin
työmiehiä, ja 011 tämän lautakunnan käsiteltävä
ja ratkaistava kaikki sille jätetyt riidanalaiset I
kysymykset. Kaikissa asioissa, joista tämän lauta- 1
kunnan on ollut annettava lausuntonsa, on se 1
aina langennut työmiesten hyväksi. Liiton
erityisten rahastojen rahavarat vuoden lopussa
nousivat 50,000 kr. Olosuhteet ammatissa ovat hyvät.
Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin
yksimielisesti hra Emil Söderström, Tukholman
kirjaltaja-yhdistyksen puheenjohtaja, varapuheenjohtajiksi
tulivat lirat Gust. Johansson Göteporista ja Edv.
Viberg Norrkööpingistä. Pöytäkirjuriksi valittiin
hra Otto Lindström Tukholmasta.’
Sitten valittiin jäsenet seitsemään
valiokuntaan, joiden oli valmistettava lähemmäs 90 eri
kysymystä, jotka tulisivat liittokokouksen
käsiteltäviksi.
Ensimäisen päivän käsittelyt päättyivät tähän.
Kokouksessa jätti 48 edusmiestä valtakirjansa
edustaen 48 osastoa, joissa yhteensä on 2,441
jäsentä, sen ohessa 18 henkilöä yksityisesti otti
osaa kokoukseen. Sitä paitsi oli kokouksessa
Tanskan, Norjan ja Suomen kirjaltajaliittojen
edustajat.
K:lo 1 aikaan läksivät kokoukseen osanottajat
huvimatkalle Tukholman kauniiseen ympäristöön
Tukholman kirjaltajayhdistyksen tilaisuutta
varten vuokraamalla nöyryveneellä, K:lo
laskettiin maihin Fjäderholmassa, ja syötiin siellä
olevassa ravintolassa yhteinen päivällinen erittäin
hilpeän mielialan vallitessa. K:lo 6 tienoossa
tultiin takasin kaupunkiin.
Toinen kokouspäivä.
Kokouksessa, joka alettiin k:lo 12, luettiin
useita kokoukseen saapuneita sähkösanomia.
Hra G. Clausen Tanskasta, esitti Tanskan
kirjaltajien tervehdyksen, ja J. A. Kosk Suomesta
toi esiin Suomen kirjaltajain tervehdyksen ja
kiitoksen Ruotsin kirjaltajaliiton antamasta avusta
Suomen kirjaltajaliiton muodostamisessa ja sen
työssä.
Kun useimmat kysymykset, jotka kokouksessa
käsiteltiin, ovat huomiota herättäviä sekä
opettavaisia meille suomalaisille, kerron niistä tässä
alempana lyhykäisyydessään.
Kokous päätti, että edustajien päiväpalkka on
korotettava 5:stä 8:aan kruunuun päivässä niin
hyvin matka- kuin kokouspäiviltä. Kuitenkin
tulee tämän kokouksen edustajille päivärahana
ennen määrätty 5 kr.
Ruotsin kirjaltajaliitto ja kivipainajainliitto
päätettiin yhdistää. Näitä ei kumminkaan
yhdistetä aivan kokonaisuudessaan, vaan tulee niillä
olemaan ainoastaan yhteinen vara- ja
edusmies-rahasto.
Sitten seurasi kysymys kansainväliseen
sekre-tariaatiin yhtymisestä, joka kysymys jo useita
vuosia on ollut päiväjärjestyksessä. Liittohallitus
oli tehnyt seuraavan ehdotuksen, jonka kokous
I yksimielisesti hyväksyi:
että liittokokous päättäisi yhtyä
kansainväliseen sekretariaatiin:
että ilmoitus tästä välittömästi tehdään
mainitulle sekretariaatille ja suoritetaan
kustannukset vuodelle 1898:
että kustannukset tähän yhtymisestä
suoritetaan liiton yhteisistä varoista: sekä
että liittohallitus saa toimeen panna
ylimääräisen takseerauksen, jos sellainen havaitaan
tarpeelliseksi.
Matka-apukassaa koskevat kysymykset
otettiin sen jälkeen käsittelyn alaiseksi. Tähän asti
on liitto työttömille jäsenilleen antanut apua
paikan päällä 1 kr. 45 päivänä sekä sen jälkeen
saman suuruisen matka-apurahan korkeintaan 135
päivänä vuodessa.
Käsiteltävänä oli kaikkiaan 14 muutosehdotusta.
Kokous päätti, että työttömällä jäsenellä on
oikeus saada siitä paikasta, jossa hän viimeksi on
ollut työssä, työttömyysapiia kr. l,so 45 päivänä,
ja sen jälkeen seuraavina 45 päivänä 1 kr.
päivässä sekä lopuksi 1 kr. päivässä matka-apurahaa
90 päivänä, eli yhteensä 180 päivän avun yhtenä
vuonna Oppilaat ja apurit saakoot puolen siitä
työttömyysapua, mutta saman suuruisen
matka-apurahan kuin muutkin ja kaikki yhtäpitkäksi
ajaksi kuin edelliset.
Sitä paitsi päätettiin liittohallituksen
ehdotuksen mukaan, että työttömällä jäsenellä, joka
todistettavasti on saanut toimeii toisella’
paikkakunnalla, paitsi vapaata rautatie-ja laivamatkaa,
on oikeus saada päivärahaa 1 kr. niin kauan
kuin matka kestää. Tämän yhteydessä
hyväksyttiin myöskin ehdotus, että sellainen jäsen
saisi matka-apua myöskin perheellensä,
kuitenkin osaston ja liittohallituksen harkinnan mukaan
ja niin suuren summan, ettei se samana vuonna
maksetun apurahan kanssa nouse yli 180 kruunun.
Matkarahaston kokonaan hävittämisestä ja
sen sijaan apurahaston perustamisesta tehty
ehdotus hylättiin keskustelutta.
Päivän keskustelut lopetettiin k:lo 10,15 i. p.
Kolmas kokouspäivä.
Kokouksessa, joka alkoi k:Io 9 a. p„ käsiteltiin
aamupäivällä sääntöjen muutosehdotuksista.
Ehdotuksista mainittakoon kysymys
vapautuksesta suorittaa maksuja liitonrahastöon. Kokous
teki tässä seuraavan päätöksen:
Jäsen on vapautettu maksujen suorittamisesta:
ollessaan työttömänä, saamatta kumminkaan apua
liitolta, ollessaan suorittamassa
asevelvollisuuttaan sekä sairaana ollessaan, kun liiton
sairas-rahaston myöntämä sairasapuraha-aika 011
loppuun kulunut: samoin on myöskin jäsen
vapautettu maksujen suorittamisesta, kun hän
todistettavasti kroonillisen sairauden tai muiden syiden
tähden, joihin hän itse ei ole syypää, on estettynä
työtä tekemästä eikä voi saada apua liiton* tai
jostakin muusta sairasapukassasta.
Lyhyen päivällisloman jälkeen alotettiin
iltapäivän kokous k:lo 3 i. p. Siinä ensiksi
käsiteltiin kysymystä siitä lähettääkö liitto edustajia
elokuussa kokoontuvaan kongressiin, joka
pidetään vuorovaikutuksen aikaansaamiseksi Ruotsin
ammattikuntien kesken. Kokous päätti lähettää
kongressiin kolme edustajaa, joista yksi
Tukholmasta ja kaksi maaseudulta.
Kysymys mainittuihin ammattikuntiin
yhtymisestä pantiin pöydälle kongressin jälkeen
käsiteltäväksi.
Seuraava kysymys kuului: »Missä suhteessa
011 Ruotsin kirjaltajaliitto sosialidemokraatiseen
työmiespuolueeseen?" Pitemmän keskustelun
jälkeen hyväksyttiin seuraava valiokunnan tekemä
loppuponsi:
Kokous, joka katsoo tärkeäksi, että työmiehet
myöskin valtiollisessa suhteessa lujasti liittyvät
yhteen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi,
ke-hoittaa Ruotsin kirjaltajia ottamaan eri
ammattiosastoissa päiväjärjestykseen kysymyksen
sosialidemokraatiseen työmiespuolueeseen yhtymisestä,
koska tämä on ainoa valtiollinen puolue, joka
kokonaisuudessaan edustaa työmiesten harrastuksia.
Ehdotuksen, että Svensk Typograf-Tidning
ilmestyisi kerran viikossa sen sijaan että se tähän
asti on ilmestynyt kahdesti kuukaudessa, kokous
hylkäsi. Vähän tilan tähden lehdessä lausui
kokous toivomuksen, että osastokokousten referaatit
laitettaisiin niin lyhyet kuin mahdollista. Sen
jälkeen päätettiin, ettei lehden toimittajana saa
olla liittohallituksen jäsen tai liiton luottamusmies.
Tämän jälkeen kävi kokousta tervehtimässä
Tukholman kirjaltajayhdistyksen lauluseura
laulaen useita loistavasti esitettyjä lauluja.
Kokous päättyi k:lo 11 i. p.
Neljäs kokouspäivä.
Neljäntenä kokouspäivänä, lauvantaina, oli
oikeastaan määrä käydä kirjapainoissa y. m.
Liittohallitus oli m. m. hankkinut kokouksen
osanottajille tilaisuuden käydä katsomassa Stockholms
Dagbladin painossa työssä olevia
linotypilatomis-koneita sekä Aftonbladetin uutta rotationikonetta,
mutta kun kaikkia kysymyksiä ei oltu ennätetty
loppuun käsitellä määrätyn ajan kuluessa,
jatkettiin kokousta myöskin lauvantaina sekä
alotettiin silloin k:lo 8 a. p.
90KT <3iartuttaRaa JOiiton ^UararaRastoa! *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
