Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
44
GUTENBERG
N: o 23 (11)
vore villig att ansluta sig till den allmänna
arbetareorganisationen. Under den lifliga
diskussionen, som uppstod i anledning häraf uttalades
enhälligt den åsikten, att föreningen, såsom
varande en fackförening, ej borde såsom förening
delta i någon som hälst politisk angelägenhet,
— Tammerfors. Typografföreningen i
Tammerfors har beslutit att icke utse representanter
uti styrelsen för arbetarepartiet. Beslutet
grundar sig på den uppfattningen, att det icke egnar
sig för typografföreningen såsom en
facksamman-slutning att blanda sig i politiska
angelägenheter. Det måste finnas klokt och klarsynt folk
i den föreningen, säger T. N.
Notiser. Uutisia.
— Dödsfall. Den 5:te dennes afled härstädes
i lunginflammation sättaren Johan August Dolk
i en ålder af 35 år. Den aflidne som blifvit
utlärd å F. Litteratursällskapets tryckeri, hade
varit anstäld vid Nya Pressen nära nog från dess
uppsättning och var en pålitlig och plikttrogen
man. Omtänksam som han var, tillhörde han
sedan sexton år tillbaka Finska typografernes
understödsförening och på senare tid äfven Finska
Typografförbundet samt hade dessutom
liflorsäk-rat sig, så att hans enka och tre barn till en
början icke ha det så alldeles svårt i ekonomiskt
afseende.
Söndagen den 9 begrofs den aflidne å Malm
begrafningsplats och vid grafven stod en talrik
skara kamrater och vänner. På kamraternas
vägnar framsade hr Axel Lindholm några varma
afskedsord och nedlade en vacker krans på
graf-kullen, som snart äfven af öfriga anhöriga och
vänner vardt klädd i blommor.
— Typografernes förenings Sportklubbs
täflingar i velocipedåkning, löpning och
dragkamp försiggingo söndagen den 9 okt. å Aggelby
banan.
I velocipedtä fi ingen å 5 klm deltogo fem
personer. På den kortaste tiden åktes banan af hr
O. Koskinen från Helsingfors Centraltryckeri, som
med en tid af 9 m. 502/„ s. eröfrade första priset.
Hr A. Lindroos från Pettersson & C.os tryckeri tog
andra, priset för 10 m. 4 s.
Tiderna å löpning a verst bana, uti hvilken
fyra personer deltogo, blef för hr 11". Lnndstörm
från Frenckell & Sons tryckeri 3 m. ’20 s. (första
priset) och för hr J. Hofh från Pettersson & 0:os
tryckeri 3 m. 30 s. (andra priset).
Till sist försiggick dragkampen mellan följande
tvänne lag, ihopsatta genom lottning.
Lag I: Hr A. Kalnin fr. Centraltryckeriet. Hr
O. Koskinen fr. Centraltryckeriet Hr \\.
Lundström fr. Frenckell & Sons tr. Hr. J. Roth fr.
Pettersson & C:os tr.
Lag II: Hr Holmström fr. Centraltryckeriet.
Hr K. -Johansson fr. Centraltryckeriet. Hr B.
Johansson fr. Tilgmanns t. Hr F. Nyman fr. Nya
Pressens tr.
Vid denna täflan utgingo som segrare det
förstnämnda laget.
Samtliga pris utgjordes af smakfulla större
och mindre silfverjetoner. Som prisnämnd
fungerade Sportklubbens styrelse.
— Svenska Österbottens tryckeri har genom
en köpesumma af 15,000 mk öfvergått till faktor
F. F. Ahlroos. Tryckeriet skall förflyttas till
Jakobstad, där å detsamma Jakobstadstidning
kommer att tryckas.
— Tryckeri och tidning till Kajana.
Typografer» e, bröderne J. och K. Höglund, den
förre anstäld å Päivälehtis tryckeri i Helsingfors
och den senere å Kaikus tryckeri i Uleåborg ha
till prässöfverstyrelsen inlämnat anhållan om att
i Kajana under namn af „Kajana boktryckeri"
från nästa ars början bedrifva boktryckerirörelse
och i sammanhang därmed utgifva en tidning
två gånger i veckan. Som redaktör för
tidningen blir klockaren K. Kokkonen.
— Sorgligt nog nödgas vi meddela, att
medel, som ihopsamlats till »Tillfälliga utgiftsfonden"
å ett tryckeri i Viborg tagits om hand af
obehörig person. Gärningsmannen är oss vetande
ännu ej funnen.
— Helsingfors afdelning torde begagna
sin tid som återstår till Typografernes förenings
november-sammanträde att tänka sig för och
rådgöra om, hvilka kunna vara lämpliga
kandidater till det i december förestående
förbundsstyrelsevalet, Tre af den nuvarande styrelsens
ledamöter äro nämligen i tur att afgå: hrr J. A.
Kosk, Ii. Ahlstedt och C. A. Bernström.
— Typ. Förenings sångkör härstädes
kommer att lördagen den 19 nov. fira minnet af sin
tioåriga tillvara. Festen kommer att försiggå uti
Societetshus 35:an. Enligt hvad det förljudcs
kommer såväl programmet, som festen i sin
helhet att uppfylla de för en sådan möjligast
tänkbara anspråk, och har man anmodat oss om att
uppmana till talrikt deltagande, isynnerhet från
hrr nuv. och f. d. sångares sida.
Anteckningslistor komma att kringsändas.
— Han kände sig själf. En i Amerika
utkommande finsk tidning har därstädes påträffat
en typograf, som hade svårt för att spara något
af sin aflöning från lördagen till måndagen.
Men på ett knepigt sätt kom han på en idé att
rädda åtminstone hälften af sin inkomst. Vid
aflöningens mottagande på lördagen aftog han
nämligen hälften och skickade i rekommenderadt
bref — till sig själf. På söndagen utdelas ingen
post, och tack vare sin goda idé hade han
således halfva veckoförtjänsten bevarad till
måndagen.
— Helsingin Kirjaltajain Yhd.
laulu-Jcunta viettää lauantaina t. k. 19 p:nä
kymmenvuotisjuhlaansa Seurahuoneella N:o 35. Mitä
tietoomme on tullut, tulee juhjan ohjelma kaikin
puolin hienon hienoksi ja on meitä pyydetty
ke-hoittamaan, etenkin nykyisiä ja entisiä laulajia
miehissä juhlaan saapumaan. Nimilistat tulee
piakkoin kiertelemään painoissa.
— Haminan Kansankirjapainossa
olle-nee huokeapalkkaiset työmiehet, päättäen siitä,
että siellä voidaan painaa 16-sivuinen
oktaavo-arkki 25 (sanoo kahdenkymmenenviiden) markan
hinnasta. Kun vielä otetaan huomioon se, ettei
tähän hintaan ole otettu kirjasinten määrittelyä,
olipa sitten tuo 16-sivuinen arkki petiittiä,
korp-pusta tai muuta, eikä korrehtuurissa tapahtuvia
muutoksia, niin varmaankaan siitä ei
painon-omistaja vielä vähemmän työmies kostu.
— (Läh.) Taaskin sopimatonta käytöstä
työväkeä kohtaan. Erään täkäläisen
kivipainon työmies meni taannoin kysymään
työnjohtajalta kuinka hänen täytyy työ tehdä, niin sai
hän semmoisen lähdön ovesta, ettei tiedä, jos se
oli sähkön eli leivän voimasta kuin hän ulos tuli
ja saipa hän vielä kuulla kauniita lisänimiä,
niinkuin aasi y. m. Kun ulosheitetty sitte meni
isännistölle ilmoittamaan, ettei sellainen kohtelu
sovellu, niin saipa hän kuulla, että täytyy vielä
mennä kumartamaan ja anteeksi pyytämään;
mutta tämä vastasi, että kun hän ei ole ketään
loukannut, niin ei hänellä ole mitään anteeksi
pyydettävääkään, niin sai hän käskyn heti
muuttaa pois ilman mitään kahden viikon
vlössano-mista, vaikka kyllä työväeltä vaaditaan, että
täytyy sanoa kahta viikkoa ennen ylös ennenkuin
voi muuttaa pois. Ja isäntä sanoi vielä, että hän
on raaka kun ei pyydä anteeksi, mutta syytetty
kai ajatteli, ettei isäntä itsekkään taida kiitetty
olla.
Kirje Viipurista.
i.
Lapsena ollessani, kun koulussa kävin, oli
lukeminen minusta kovin vaikeaa tehtävää. Kun isä
ja äiti kehottivat lukemaan läksyjäni, etten jäisi
jälemmäksi toisista oppilaista enkä tuottaisi
opettajalleni mielipahaa oppimattomuudellani, niin
eiinemmin olisin tehnyt vaikka kuinka kovaa
työtä kun istunut pöydän ääressä kirja kädessä.
Oh, se tuntui niin raskaalta ja rasittavalta. En
käsittänyt sitä hyötyä mikä minulle oli silloin
tarjona. En osannut aavistaakaan, että minun
pitää tulevaisuudessa ansaitseman leipäni työllä,
joka suureksi osaksi perustuu lukemiseen. Niin,
miksi en silloin jo käsittänyt sitä? Siksi, ettei
lukeminen minua huvittanut, Kohtaloni on
kumminkin määrännyt minut tähän asemaan ja se
määräys lienee muuttumaton. —
Tekin, ammattitoverini, saatte paljon lukea.
Te saatte lukea monenlaista lukemista. Te saatte
lukea kaikkia niitä kirjoja, joista koko ihmiskunta
ammentaa tieto- ja sivistyspuoluensa ja hakee
hauskuutensa, ilonsa ja surunsa. Teille niistä
ensimmäiset siemenet sirahtelevat ennenkun ne
julkisuuteen ovat saapuneetkaan. Sen tähden en
tahdo väsyttää teitä pitkällisellä esipuheella.
Kerron vaan lyhyesti yhdistyksemme toiminnasta,
joka alkoi taasen uuteen eloonsa kolmisen
kuukautta kestäneen kesäloman loputtua.
»
Kuten sanoin, vietti yhdistyksemme kesälomaa
kolmisen kuukautta, jolla ajalla ei ollut yhtään
kokousta. Kukapas se joutaa kesällä
kokoushuoneessa istumaan ja keskustelemaan
yhteistoiminnasta ja sen tärkeydestä. Jokainen eroaa
yksilöksi ja uinuu luonnonhelmassa välittämättä
yhteistoiminnasta sen enempää. Niin ei kumminkaan
pitäisi tehdä, sillä aika ei odota meitä ja ajasta
on otettava vaari, jos tahdomme huolehtia omista
etuisuuksistamme. En tahdo sanoa, ettei
yhdistyksemme jäsenet ottaneet ajasta vaaria
saapuessaan alottavaan kokoukseen. Harvinaisen
vilkasta oli osanotto. Keskustelu kävi sujuvasti
ja päätöksiä tehtiin monesta asiasta. Ammatin
kehittämiseksi oli jo aikaisemmin nostettu
kysymys saada toimeen latouskilpailu, asiasta tehtiin
nyt päätös. Sen toteuttamiseksi päätettiin
hankkia varoja vapaaehtoisilla lahjoilla niin paljon
kun malidollista ja sittemmin pyytää yhd.
huvi-toimikunnan luovuttamaan osån ensi iltaman tu-
loista sanottuun tarkoitukseen. — Tärkeimpien
kysymyksien joukosta mainitsen vielä
kysymyksen, ioka koski pyyntöä Liittohallitukselle, että
se lähimmässä tulevaisuudessa kehottaisi täällä
olevia kirjaltajia yhtymään liiton jäseniksi.
Yhdistys päätti ’ lähettää Liittohallitukselle niiden
henkilöjen osoitteita, joiden luullaan tästä
kehoituksesta ottavan ojentuakseen. Lieneekö sanottu
kysymys tehnyt vaikutuksensa jo ennen
lopullista toimenpidettä koska yhdistykseen on
liittynyt viisi uutta jäsentä.
Alku yhdistyksemme toimintakauteen oli
lupaava. Minä toivon kumminkin, ettei yhd. jäsenet
laimentuisi silloikaan, kun niskoittelevat
mielipiteet tekevät vastarintaa ja tahtovat saattaa heitä
pois yhteistyön vainiolta. Ei silloinkaan, kun
uhkaavat pilvet lupaavat vain sadettaja myrskyä,
pitäisi laimentua vaan entistä innokkaammin
ryhtyä yhteiseen työhön yhteisen hyvän eteen,
niin meillä olisi silloin varma vakuute siitä
sadosta minkä tulevaisuudessa saamme niittää.
Yhteisvoimin voitetaan ne etuisuudet, joita
nykyisin niin kipeästi kaivataan. Kun kokoomme
vähätkin voimat yhteen niin olkaa varmat, ettei
yhteisvoiman yli käydä silloin, kun on kysymys
nykyisen asemamme kohottamisesta parempaan,
jos emme nuku silloin kun on valvottava.
Kun yhdistyksemme toiminta oli alkanut, niin
eipä 11 u vi tom i ku n t am in e k a h n ollut nukuksissa.
Viime kuun 16 päivän illaksi oli se hommannut
iltaman, joka ohjelman monipuolisuuteen nähden
täysin tyydytti iltamassa ollutta yleisöä ja
virkisti yhd. jäsenien mieliä. Iltama oli yhdistetty
n. s. käärö-iltamaksi. Kääröt, joita oli yli
neljäsataa, saatiin kaikki vapaaehtoisina lahjoina.
Ylipäänsä olivat ne arvoikkaita ja moni ostaja
sai arvokkaamman tavaran kun mitä käärön
vähäinen hinta olikaan. Ohjelmaan kuului m. m.
kaksi kuvaelmaa, jotka onnistuivat mainiosti,
varsinkin „Luostarin kellot", jonka
kokonaisvaikutus kauniine laulunsävelineen saikin usean
silmän kostumaan, nähdessään miten
ihanteellisuus ja vakaumus yhteensulautuneena voivat
muodostua täysinäiseksi, vaan jättäen jälkeensä
ikävän muiston. Iltaman kokonaisvaikutus oli
täydellinen. Nettotulo teki lähes kaksisataa mk.
Tästä summasta on huvitoimikunta luovuttanut
osån latouskilpailun toimeenpanemista varten. —
Huvitoimikunnalle kiitos sen uutterasta työstä.
Työlakot meidän ammattimme keskuudessa
eivät ole jokapäiväisiä, vaan sattuuhan
niitäkin joskus. Täällä oli äskettäin lakko n. s.
Östra’ Finlandin kirjapainossa. Sanomalehtilatojat
lakkasivat työstään, joten seuraavan päivän
numero ilmestyi semmoisena kun se työvoimien
puutteessa voi tulla, nim. täynnä n. s.
..epärehellisiä" ilmoituksia. Syynä lakkoon lienee ollut
isännän (hra Ekholmin) huono palkanmaksutapa,
joka vihdoinkin työlästytti työntekijöitä.
Sanotussa kirjapainossa ei palkanmaksupäivänä
koskaan saa työllään ansaittua palkkaansa,
ainoastaan vähäisen osån, tai ei ensinkään. Useasti saa
markan, tahi kaksi, sen verran kun sattuu
kassassa olemaan, eli jos ei ole penniäkään, niin
latoja saa muutaman »epävarman" saatavan
periäkseen sillä rahat ja sitten kuitataan se hänen
palkastaan. Talviseen aikaan, jolloin puita
tarvitaan enemmän kun kesällä, annetaan edes
halkoja, ettei tarvitse vilua kärsiä, jos kohta
nälkääkin näkee. Tämmöinen palkanmaksu se oli syynä
lakkoon eikä se minun mielestäni aiheeton
ollutkaan, vaan lakkohommat olisi pitänyt perustaa
varmemmalle pohjalle, jotta lakolla olisi saatu
epäkohdat poistetuksi. Latojien velvollisuus olisi
ollut ilmoittaa kaikille täkäläisille
ammattitove-reille aikeestaan ja sitten esiintyä itsekin
isännän edessä soveliaasti, ettei hän olisi saanut
väärinkäsitystä vaatimuksista. Niin ei tehty;
esiinnyttiin epäsoveliaasti, josta seurauksena oli,
ettei isäntä suostunut vaatimuksiin, vaan antoi
heidän mennä oman onnensa nojaan. Ne, kun
jäivät paikkaansa, saivat jäädä entiselleen. —
Luulisipa yhdeksännentoista vuosisadan
voimakkaan valotihengen poistaneen pimeät pilkut
varsinkin paikasta semmoisesta, josta valon ja
vapauden siemeniä kylvetään taajoihin kansan
riveihin. Luulisi tänä aikana kirjapainon
omistajan oivaltavan asemansa ja näyttävän
esimerkillään valvovansa, jos ei muuta niin ainakin oman
työväkensä parasta. Niille, jotka isäntänsä edun
tähden hikensä puristavat, olisi kohtuulliset
vaatimukset suotava. Rinne.
Finsta Typografförbundets Platsförmedlingsbyrå.
Meddelanden:
3 maskintryckare önska nu genast eller
framdeles platsombyte. Goda betyg öfver
skicklighet och ordentlighet kunna presteras. Närmare
med Platsförmedlingsbyrån.
Helsingissä 1898.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
