Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 23 (11)
GUTENBEEG
43
Rauman osastosta: — Från Raumo afdelning:
838. Juustén, Gustaf Eemil. — 839. Grönroos,
Karl Kristian. — 840. Renström, Juho Edvard.
Kuopion osastosta: — Från Kuopio afdelning:
841. Hyvärinen, Ivar Johan. — 842. Budén, Karl
Viktor. — 843. Parviainen, Karl. — 844.
Halonen, Oskar. — 846. Kovanen, Oskar. — 847.
Ti-kander, Hjalmar. — 848. Rissanen, Johan.
Vaasan osastosta: — Frän Fasa afdelning: 849.
Turunen, Johan.
Muuttaneita jäseniä. Afilyttade medlemmar.
281. Vahlström, O. A., Porvoosta Helsinkiin,
från Borgå till Helsingfors. — 623. Blom, E.,
Porvoosta ulkomaille, från Borgå till utlandet. — 684.
Uskela, K., Kristiinasta Porvoon, från Kristinestad
till Borgå. — 619. Alin, K. J., Helsingistä, ei
tiedetä minne, från Helsingfors, vistelsen obekant. —
748. Boman, A., Turusta Helsinkiin, från Åbo till
Helsingfors. — 453. Mantere, A , Tampereelta
Helsinkiin, från Tammerfors till Helsingfors. — 678.
Mattsson, M. L., Tampereelta, olopaikka
tuntematon, från Tammerfors, vistelsen obekant. — 707.
Lagström, 0., Kristiinasta Vaasaan, från
Kristinestad till Vasa. — 552. Vainio, Turusta Helsinkiin,
från Åbo till Helsingfors. — 651. Väänänen, 0.
J., Raumalta, olopaikka tuntematon, från Raumo,
vistelsen obekant. — 17. Hellgren, K. F.,
Helsingistä Tampereelle, från Helsingfors till Tammerfors.
Eronneita jäseniä. Utgående medlemmar.
Turun osastosta: — Från Åbo afdelning: 716.
Nyqvist, 803. Nässling, eronneet ammatista,
upphört med yrket. — 767. Henriksson, ei ole
suorittanut jäsenmaksuja, för bristande
medlemsafgiften
Helsingin osastosta: — Från Helsingfors
afdelning: 670. Salminen, K. W., 781. Dolk, J. A.,
kuolleet, döde. — 687. Nyman, A. M., 808.
Törnroos, E. K., eronneet ammatista, upphört med
yrket. — 174. Söderlund, A. A., 226. Eriksson, H.
W„ 295. Arnfelt, H. C., 363. Johansson. A. F.,
618. Pettersson, F. A., 652. Castrén, V. A., 600.
Tallberg, 0. A., eivät ole suorittaneet
jäsenmaksujaan, för bristande medlemsafgiften
Vaasan osastosta: — Från Vasa afdelning: 536.
Hällstén, G. A., 607. Lindblom, J„ eivät ole
suorittaneet jäsenmaksujaan, för bristande
medlemsafgiften
Kuopion osastosta: — Från Kuopio afdelning:
338. Kuronen, J., ei ole suorittanut
jäsenmaksujaan, för bristande medlemsafgiften
Invalidfonden. — Vanhuusrahasto.
Simelii tr. — Simeliuksen kirjap...................17: 30
Nya Pressens tr. — Nya Pressenin kirjap.- 10: 80
Finska Literaturs. tr. — Suomal. Kirjall.
Seuran kirjap...............................................6: 65
Typ. föreningen — Kirjalt. yhdistys............3: 20
Centraltr. — Sentraalip.....................................2: —
Uusi Suometar......................................................—: 75
Tilgmanns litogr. tr. — Tilgmannin klvip. • —: 55
Päivälehtis tr. — Päivälehden kirjap. • • • • —: 45
Salzensteins tr. — Saizensteinin kirjap. • • —: 30
Weilin & Göös’ litogr. tr. — Weilin &’Göösin
kivipaino..........................................................—: —
Petterssons tr. — Petterssonin kirjap. ■ ■ • • —: —
Frenekells tr. — Frenckellin kirjap.............—: —
Tilgmanns tr. — Tilgmannin kirjap.......—: —
Hufvudstadsbladets tr. — Hufvudstadsbla–: —
detin kirjap........................
Senatens tr. — Senaatin kirjap.....................—: —
Arvidsons tr. —• Arvidsonin kirjap...............—: —
Weilin & Göös’tr. — Weilin & Göösin kirjap. —: —
Liewendahls tr. — Liewendahlin painö. • • —: -
S:ma 42: —
1821/1098. M. L.
ditionslösa, ordentliga arbetare finnes visserligen
ej, men detta kommer sig däraf, att en ordentlig
arbetare hos oss, om ban också får vänta dagar
och veckor for att erhålla ett arbete hällre
innehar en mager kondition, än att han går
konditionslös och meter gatorna, hvilket han anser för sig
nedsättande. Att förhållandena hos oss ej kan
vara detsamma som utomlands förklaras af det
enkla skälet, att principalerna därstädes äro
tvungna att åt sina arbetare, så länge de gå
sysslolösa och äro i arbete anstälda, utbetala
väntetidspenningar. Följden häraf är, att
principalen vid inträdande arbetsbrist afskedar så många
arbetare som han möjligtvis anser sig kunna
undvara vid affärens skötande.
Blir det hos oss liksom utomlands, att
principalerna åt sina arbetare måste betala för den
tid de gå och vänta på arbete, kunna vi vara
säkra på, att äfven hos oss också en del
ordentliga arbetare komma att få vara konditionslösa.
’ Red. at Tpbl. hade själf bort „güra jämförelser
öfver förhållandena ute och hemma", förrän den
går och uttalar sig i saker som den ej är
hemmastadd uti. och ej såsom nu uppmana föreningen
att göra det, ty den gör det utan Tpbl:s tillsägelse.
Vidare påstår Tpbl. under ofvanstående rubrik,
att då föreningen beslutit pricka sådana arbetare
som arbeta öfvertid utan löneförhöjning, äfven
borde pricka sådana arbetare »hvilka icke
arbeta full arbetsdag eller alla dagar i veckan".
Ehuru vi ej är någon vän af fridagshålleri,
anse vi dock att föreningen ensam till ofogets
stäfjande kan göra högst litet eller intet. Utan
är det faktorernas sak att göra hvad de kunna
för att göra slag i den saken. Men tvärtom ser
det ut som om våra faktorer ville tolerera och
understöda dessa fridagshållare, i det att de vid
afskedandet öfverlämnar åt dessa goda betyg
öfver sitt uppförande och att de nu äro „på egen
begäran" lediga att ansöka annan kondition.
Hvarför skall man genom lögner på sin nästa söka
tryga en slarfvig arbetare, då man själf anser
sig ej kunna ha honom i sitt arbete. Skulle våra
faktorer besluta sig för att skrifva sanningsenliga
betyg, skulle suddare och fridagshållare bland
arbetarne så småningom upphöra att existera.
Hvilka alla böra prickas?
Under denna rubrik uttalar sig Typografbladet
i anledning af det beslut härvarande förening
beslöt rörande öfverarbete utan tariffenlig
löneförhöjning. Under sunda förhållanden vore härom
ingenting att säga, heter det i bladet. Beslutet
är ett prof på stort nit, och afsikten är antagligen
att få arbetet att räcka till åt som man tror *) utan
arbete varande sättare. Sedan bladet hunnit så
långt följer en not, hvari påstås, att „hos oss går
som bekant någon ordentlig sättare icke utan
arbete". Ditåt sträfvar man i utlandet, fortsätter
det värda bladet, och därför tycker man att så
äfven här bör ske, utan att göra jämförelser öfver
förhållandena ute och hemma.
En som ej känner till förhållandena hos oss
kunde, vid läsande af Tpbl. komma till den falska
slutsatsen, att alla ordentliga typografer i
Finland vore så lyckligt lottade, att de ha fullt upp
med arbete. Beklagligt nog är det ej så väl
be-stäldt med arbetet här, som Tpbl. vill påstå. Kon-
*) Kursiveringarna af oss.
Red.
Vapaapäivät kirjapainoissa.
Viimeisessä Helsingin kirjaltajain yhdistyksen
kokouksessa hra A. T. Jakobsson alusti yllä
olevan kysymyksen seuraavasti:
Arvoisat ammatti toverit!
Nyt kun yhdistystyö ja yhdistyshalu on
heräämään päin kirjaltajakunnassa, ja joka vaatii
että kaikkien tulee kuulua organisätlooniin,
saat-taaksemme asiamme ja tilamme parannetuksi ja
vahvalle pohjalle perustetuksi, täytyy meidän
työskennellä lakkaamatta asian paranemiseen
päin. Yksi pahe, ja se vielä vanhoista ajoista,
on jälellä häpäsemässä meitä ja suoraan sanoen
vastustamassa toisten parannuspuuhia. Se on
juoppous ja siitä seuraava työpäiväin
menettäminen. Vähä väliä näkee ja kuulee kuinka monta
kirjaltajaa kustakin kirjapainosta on työstä poissa
juopottelemassa ja samalla terveyttänsä
pilaamassa (toisten tästä). Varsinkin silloin kun on
vahvasti työtä painoissa, niin silloinkos latojilla
on juopottelun halu. Ei ensinkään harkita, onko
se rehellistä, että jättää työ sikseen seisomaan
ja laittaa johtaja ahdinkotilaan kundien kanssa,
sekä isännän työaineet (materialit) seisomaan
ilman viljelijää. Työntekijällä on yhtä tärkeä
velvollisuus isäntää kohtaan kun isännällä on
työmiestä kohtaan. Hyvin järjestetyssä
ammattikunnassa ei saa löytyä sellaisia pahennuksia. Ne
on pois karsittava mitä pikemmin. Tähän saakka
on ollut niin sanottu „kultainen vapaus" kaikilla
parantuakseen vapaaehtoisesti. Mutta siitä
vapaudesta ei näytä missään hyviä hedelmiä kasvavan.
Siihen vaaditaan pakkoa. Hyvin järjestetyssä
ammattikunnassa täytyy olla ankara kuri
pahen-tajia vastaan. Meidän ammattilaisemme on
hyvin huonossa maineessa yhteiskunnassa, juuri
noiden pahennusten kautta. Ja nuo rikkaruohot
on yhdistyksen velvollisuus nyhtää pois. Ja
sitten kun vainiomme on puhdas, niin on myöskin
meidän vaatimuksillamme parempi puolto.
Sentähden ehdottaisin seuraavan ponnen
että hyvä järjestys ja itsekunkin velvollisuus
ammatti- ja yhteiskunnassa tulisi toteutuksi,
tahtoo yhdistys pontevasti työskennellä
l:ksi) antaa vapaapäivien pitäjille varoituksen;
2:ksi) kirjoituttaa kaikkien juopottelun takia
vapaapäivien pitäjien nimet mustaan kirjaan
tietoon saatettavaksi kuka eteenkinpäin tantoo
ammattikuntaamme häväistä;
3:ksi) antamalla tiedon yhdistyksen
päätöksestä liroille faktoreille, että he myöskin
paikallaan ryhtyisivät vapaapäiväpitäjiä rankaisemaan
joko rahasakoilla tai jonkun ajan työttömyydellä;
4:ksi) että kaikki säännölliset työntekijät
päättäisivät, ettei työskennellä yhdessä sellaisten
kanssa, jotka pitävät vapaapäiviä.
Asiasta syntyi vilkas ja samalla kiihkeä
keskustelu. Useat puhujat olivat sitä mieltä, kumma
kyllä, ettei yhdistys voi mitään sellaisille
henkilöille, jotka ovat niin syvälle juoppouteen
vaipuneet, että pitävät vapaapäiviä, vaan sen sijaan
pidettiin se johtajien ja itsekunkin yksityisenä
asiana. Ja tämä mielipide jäi kokouksen
päätökseksi.
Från förbundsområået. Liiton alalta.
— Pori. Porin kirjaltajaklubin kokouksessa
lokakuun 23 p:nä keskusteltiin seuraavista
asioista :
Valittiin klubin johtokuntaan siitä eronneen
herra F. A. Strömmerin sijaan herra F. N. Nyman.
Nostettiin jälleen kysymys yhteisen
tariffi-palkkausjärjestelmän aikaansaamisesta
täkäläisiin kirjapainoihin. Kysymyksen alusti herra E.
Nybäck pitäen ajanmukaisemman
palkkausjärjestelmän nyt jo tarpeenvaatimana, koska nykyinen
viikko-, kuiikaus- tai neliölaskupalkkaustapa on
jo vanhentunut ja epämukava, eikä vastaa
epäedullisuutensa sekä halpuutensa y. m.
puutteellisuuksiensa tähden nykyista typograafillista
kehitystä. Ehdotti, että aakkoslaskujärjestelmä olisi
käytäntöön asetettava. Vertaili täkäläisten
kirjaltajien palkkaa muiden ammattilaisten, niinkuin
räätälien, suutarien, konetyömiesten, muurarien
y. m s. palkkoihin, jotka nyt saavat noin 4, 5
jopa 6:kin mk päivässä, kun sitävastoin
täkäläiset kirjaltajat saavat keskimäärin 3—4 mk
päivässä, vaikxa heidän työnsä on paljoa
täsmällisempää ja vastuunalaisempaa. Elintarpeet sekä
huoneiden vuokrat ovat kohonneet tuntuvasti, eli
noin 50%, joten ne vaikeuttavat toimeentuloa.
Alustajan mielestä ei tästä uudesta
tariffipalkkaus-järjestelmästä .olisi kuitenkaan toivottava
sanottavan suurta pai kanylennystä nykyisestä, vaan
järjestyksen ja oikeutensa puolesta antaisi se
kuitenkin työntekijälle palkan ahkeruuden ja
taitavuuden mukaan. — Lyhyemmän keskustelun
jälkeen yhtyi kokous alustajaan ja päätti asettaa
5-miehisen komitean, jonka toimeksi annettiin
laatia kirjallinen ehdotus asiasta, joka sitten
klubin tarkastamana lähetetään Suomen
Kirjal-tajaliiton hyväksyttäväksi. Komiteaan valittiin
herrat E. Nybäck, J. Nyroos, F. Nyman, K.
Eklund ja G. Lindeqvist.
Koska O. Andersinin kirjapainossa
työskentelevät kirjaltajat eivät kuulu Suomen
Kirjaltaja-liittoon eivätkä myös täkäläiseen kiri altajaklubiin
päätettiin heitä kehoittaa näihin liittymään ja
siten ottamaan osaa yhteistyöhön.
Klubin kertojaksi liiton äänenkannattaja
Gu-tenbergiin valittiin herra F. Alho.
— Typografernes förening härstädes
och landtdagsmannavalet. Typografernes
förening var den 18 dennes sammankallad till extra
möte i föreningslokalen Mikaelsgatan 17, i
anledning af de senaste arbetaremötena. Rörande
vid nämnda möten lättade besluten uppstod en
liflig diskussion, i det att en del talare önskade
att föreningen skulle afgifva en allvarlig protest
mot de vid mötena uttalade åsikterna, att
arbetarne icke obetingadt borde deltaga i
landt-dagsmannavalet. Andra åter höllo fore, att
typo-graferne icke skulle afgifva protest mot
arbetskamraternas beslut. Efter omröstningen beslöt
mötet med 14 röster mot elfva att icke afgifva
någon protest. Däremot beslöt föreningen
enhälligt uttala sitt fulla förtroende för folkets
representanter vid urtima landtdagen, öfvertygad
om att Finlands landtdagsmän i förekommande,
för vårt land betydelsefulla sak skola värka i
enlighet med hvad fosterlandet och alla
medborgares väl kräfver. Föreningen beslöt vidare
uppmana Helsingfors typografer att, för att
bevisa detta förtroende, så mangrant som möjligt
deltaga i det stundande landtdagsmannavalet.
Slutligen beslöt föreningen att så vidt möjligt
rösta pä arbetarekandidater. Såsom sådana
föreslogs vid mötet typografen E. Tötterman, redaktör
J. Boldt, läraren H. Karvonen och aktuarien O.
Groundstroem.
— Helsingfors. Vid Typografernes förenings
mànadsmåte den 30 okt. anmäldes bl. a., att
föreningen beslutit ej deltaga i Pariserutställningen
år 1900, emedan firman Weilin & Göös
tillkänna-gifvit för föreningen, att densamma komme att
utställa en kollektion boktryckerialster. Vidare
upplästes kassarapporten för januari—september.
Frågan om nattarbetets afskaffande å
tryckerierna bordlades tils vidare.
Rörande frågan: »Hvilka åtgärder böra
vidtagas för att stäfja de uti typografiska kretsar
genom dryckenskap förekommande
oordentligheter-na", beslöts att diskussionen finge utgöra svar på
frågan. Under diskussionens lopp yttrades af
flere talare, att föreningen ej kunde göra något
i saken utan måste låta tiden arbeta.
Från allmänna arbetaremötet hade skrifvelse
anländt med förfrågan om typografernes förening
PIT cTöröfien c^örßunàefs Reservfond / *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
