Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 35 (11)
GUTENBERG 05
töre vill nian knapt äfventyra att upptaga denna
fråga. Vi anse emellertid det vara nyttigt att
här meddela vårt första intryck.
Den nya stilen, den moderna stilen, eller, för
att lefva med sin tid, „modera-style" är till sitt
ursprung något engelsk, men likväl icke så
myk-ket som denna sistnämda benämning skulle
förutsätta, „Modern-style" är ett uttryck, som
snarare antagits på snobberi och emedan det i
af-färslifvet icke alltid är att föraktas, att skilja
sig från andra.
Vi använda rätt och slätt uttrycket den
moderna stilen och detta så mycket hällre, som det
nya sättet i mycket står i skuld till Grosset och
den franska symbolistiska skolan.
Symbolismen eller dess sinnebildliga spelar
därvid i själfva värk e t sin roll alldeles som i
dessa taflor, som man kallat „paus au t
coquelé-cots", hvarest tummen på en grund af spenat
ställvis har smetat några röda fläckar.
Den engelska konsten utmärker sig härvid
genom vissa bizzarrerier. Genom den nya
konstens frigörelse från vissa vidunderligheter skall
man kunna fastställa att det icke är en helt och
hållet ny uppfinning man har att göra med.
Liksom de för handenvarande stil-arterna hvilka
icke äro annat än kombinationer af ännu äldre
stilar, utöfvar den moderna typen mycket af det
ursprungliga, men meddelar den andra mera
bestämda former.
Denna obestämdhet hänför sig i synnerhet till
konturerna, ty beträffande detaljerna försummas
de af den nya stilen med dess synbolism. — De
dunkla partierna försvinna för att icke kvarlämna
annat än det bestämda. De likformiga dragen
och flack-ornamenteringen utgöra grunden för
den moderna typen.
Det är därför man, då konturernas konst är
svårare än de vid första påseendet synas vara,
i den nya stilen företrädesvis väljer dekorativa
ämnen, hvilka lättare lämpa sig för dessa
sammansättningar.
Vid sidan af människo- eller djur-silhuetter
användes ofta neckrosor, solrosor, lotus,
cbrysanthe-mum, hvilket utvisar att den moderna konsten
får sina ingifvelser af den japanska. Rådfråga
t. ex. de japanska fantasibilderna, och I skolen
häpna öfver likheten.
De typografiska stilarna i den moderna gengren
äro talrika: för närvarande tillvärkas de i "alla
gjuterier. Alla tillvärka säkert icke utan
till-blandningar den moderna stilen: de äro snarare
moderna fantasier; men de få mycket väl sin plats
på en sida, gjord på det nya sättet, emedan dessa
typer äro feta, utan utsmyckningar och skuggor.
Om vi nu undersöka hvari den moderna
stilens typografiska sats består, skola vi kunna
fastslå, att man i det, hänseendet icke uppfunnit
alla former. Många äro tvärtom mycket gamla.
Det är icke allenast teckningen af typerna
som är primitiv, utan äfvenså något den
dekorativa utstyrseln af sidorna, d. v. s. liniernas och
tomrummens utfyllande. För att konstatera
denna tillämpning är det tillräckligt att
konsultera alla tidrymders kyrkohandböcker.
Man skall likväl icke tro, att man endast har
att efterapa de gamla och japaneserna för att
skapa de moderna stylen: långt därifrån, vår
smak har blifvit mera fordrande; vi behöfva väl
afslutade teckningar och oupphörligt nya, hvilket
är mycket svårt att åstadkomma, ty, säger
ordspråket, „intet är nytt under solen".
Man skall icke förglömma att samma
anförande af olika stilslag på samma sida nödvändigt
fordrar skarpt markerad indelning i skilda fält
eller grupper.
Helsingin Kirjaltajayhdistyksen
Laulukunta.
Sen puheen nojalla, jonka hra J. A. Kosk piti
Helsingin Kirjaltajayhdistyksen Laulukunnan
10-vuotisjuhlassi jouluk. 10 p:nä esitämme
seuraavan kertomuksen sen vaikutuksesta.
13 p:nä marraskuuta 1888 kokoontui 12
kirjaltajaa perustamaan yhteistä laulukuntaa. Nämä
laulajat eivät olleet siinä tilaisuudessa kuin me
tätä nykyä tilavassa huoneustossa pianon
ääressä opimme laulumme, vaan siihen aikaan
pidettiin harjoituksia maist. Aug. Schaumanin
hyväntahtoisesti luovuttamassa kirjapainonsa
Ia-tomahuoneessa, Näissä ahtaissa oloissa regaalien
välissä laulukunnan ensimäinen johtaja „ukko"
Hagberg opetti „poikiansa". Hän ei ollut niitä
«korkeasti oppineita" kuten nykyajan laulunjohtajat,
vaan lapsuudestaan saakka ottaen osaa
laulu-kuntiin, oli hän katkeamattomalla innollaan
saavuttanut harvinaisen taipumuksen
laulunjohtajaksi. Äänenmäärääjänä hänellä oli ainoastaan
äänirauta. Tätä käyttäen sekä itse kussakin
äänessä mukana laulaen ukko opetti
laulukuntaa. Ollen johtajana noin parisen vuotta pakotti
sairaus hänen jättämään tämän hänelle
rakkaaksi käyneen tehtävän, joka tauti myös ainiaaksi
katkasi kielen siitä kanteleesta, josta kaiku
ikiajoiksi on jäänyt heläjämään hiiden muistiin,
jotka ukko Hagbergin johdolla lauloivat.
Tämän jälkeen johti laulukuntaa lyhyemmän
ajan hrat Tavaststjerna, Porkkala ja Leino.
Seurasi sitte maist. F. O. Palmroos, joka
erinomaisella innolla ja etevyydellä opetti laulukuntaa,
niin että se hänen johdollaan saattoi antaa
en-simäisen onnistuneen konserttinsa, jota seurasi
useita muita. Tähänastisen menestyksen
innostut-tamana ja varmaan johtajaansa luottaen saavutti
laulukunta rohkeutta ainoastaan
17-miehisenäjouk-kona ottamaan osaa Tammisaaressa v. 1891,
Ruotsalaisen Kansakoulun Ystäväin toimeenpanemaan
laulu- ja soittojuhlaan, jossa laulukunta sai toisen
palkinnon ensimäisessä kategoriassa miesköörejä
varten. Matkakulut tähän juhlaan suoritti
Helsingin Kirjaltajayhdistys. Maist. Palmros in
paikkakunnalta poismuuton takia kadotti laulukunta
innokkaan johtajansa. Tämän jälkeen seurasi
maist. Aarne Forsius, jonka johdolla laulukunta
antoi onnistuneita konsertteja sekä esiintyi
Suomen kirjapainotaidon 250-vuotisessa
muistojuhlassa. Tässä juhlassa oli laulukunnassa 40
jäsentä talli korkein lukumäärä kuin mitä sillä
perustamisestaan saakka on ollut. Maist.
Forsiuk-sen paikkakunnalta poismuuton takia johtivat
laulukuntaa lyhyen ajan musikeri K. Sjöblom
sekä hra Carl v. Knorring, jonka
viimeksimainitun johdolla laulukunta esiintyi H:gin
Kirjaltaja-yhdistyksen 25-vuotisessa muistojuhlassa’.
Seuraavan johtajansa, musikeri A. Ikosen johdolla otti
laulukunta osaa Ruotsalaisen Kansakoulun
Ystäväin toimeenpanemaan laulu-ja soittojuhlaan
Helsingissä v. 1895. Tämän saatamme lukea hra Ikosen
ansioksi, että laulukunta ensinkään saattoi ottaa
osaa, sillä juhlan edellä pidetyt harjoitukset
eivät suuresti siihen kehoittaneet, vaan se, joka
ei kadottanut mielenmalttiaan, oli hra Ikonen.
Eikä hän myöskään jäänyt palkkaa vaille, sillä
laulukunta saavutti tässä kilpailussa l:sen
kategorian l:sen palkinnon, hopeahelaisen
tahtipuikon sekä sen johtaja kultaisen johtajamerkin.
Tässä tilaisuudessa oli laulukunnassa 31 jäsentä,
Lauluharjoitusten alkaessa syksyllä 1895 oli hra
Ikosen aika" kiinnitetty muualla, jonka
johdosta laulukunnan taasen täytyi vaihtaa
johtajaa ja sai se silloin nykyisen johtajansa
laulunopettaja Ernst Eklundin. Tämän pitkäaikaisen
johtajansa johdolla on laulukunta entistään
ehompana’ esiintynyt konserteissa sekä monissa muissa
juhlatilaisuuksissa.
Laulukuntaa on m. m. muistanut musikeri Karl
Flodin, joka sävelsi Z. Topeliuksen „Mustan Kaar- I
tin Marssin" sekä nimim. Christoph (hra F. Tilg- |
mann), joka laulukunnalle omisti sävellyksensä
„Typografernes sång" nimiseen lauluun.
Muistalah-joista mainittakoon 4 kpl. partituuria
Ylioppilaslauluja, jotka Kirjaltajayhdistys lahjoitti sekä
faktori A. Finanderin lahjoittamat partituurit
»Mustan Kaartin Marssiin" ja „Typografernes
sång" nimiseen lauluun.
Tämän kymmenen vuoden ajalla ovat
laulukunnan jäsenet alituisesti vaihtuneet, niin että
sen todellisia perustajia ei ainoatakaan enää
kuulu siihen, vaan joka syksy, kun harjoitukset
alkavat, huomataan aina vanhoja siirtyneen sekä
uusia astuneen sijaan. Vaikka’ laulukunta täten
on vaihtunut, on se kuitenkin ollut säännöllisen
edistyksen tiellä, jota osottanevat nekin laulut,
jotka sillä tätä nykyä ovat käytettävinään.
Liiton alalta. Från förbundsområdet.
JIel»inki. Sen johdosta, että sanomalehti
..Aftonpostenin" isännistö ei ole suostunut
noudattamaan Kirjaltajayhdistyksen tekemää
päätöstä säännöllisen pyhätyön poistamiseksi, oli
yhdistyksellä ylimääräinen kokous 4 p:nä tammik.,
jossa asia jätettiin liittohallitukselle mahdollisen
sovinnon aikaansaamiseksi, tahi, jos Aftonpostenin
isännistö ei suostu noudattamaan yhdistyksen
tekemää päätöstä, ehdotettiin liittohallitusta
ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin työlakon
järjestämiseksi mainitussa lehdessä.
29 p:nä tammikuuta oli yhdistyksellä
varsinainen kuukauskokous, jossa toimikunnan
tiedonannoissa m. m ilmoitettiin 11 uutta jäsentä
yhtyneeksi liittoon. Seurasi sitte kysymys
liuo-neuston vuokraamisesta ensi vuodeksi ja suostui
yhdistys siihen 100 markan vuotuisella
korotuksella. — Sen johdosta, että yhdistyksen säännöt
myöntävät oikeuden samalla valtakirjalla
äänestämisen useammassa kokouksessa, päätettiin että
tästälähin valtakirja ei oikeuta muuta kuin
yhdessä kokouksessa äänestämiseen. — Ensi
vuosikokoukseen asetettiin puheenjohtajan ehdokkaiksi
hrat A. Henriksson (nyk. puheenjohtaja) sekä E.
Enberg. Toimikuntaan, joka kokonaisuudessaan
ilmoitti luopuvansa, asetettiin seuraavat
ehdokkaat: K F. Bäckman, O. A. Nyman, V. Bange,
A. Karjalainen, V. Forsström, E. Enberg, J. \Y.
Lindholm, K. Julin, J. Lystinen, E. Moilanen, E.
Frimodig, J. Niemi. — Ammattiyhdistysten
keskuskomiteaan. josta eroamisvuorossa on hra V.
Taipale, valittiin hän uudelleen. — Vuosijuhlan
toimeenpaneminen jätettiin yhdistyksen
toimikunnan sekä juhlatoimikunnan huolenpidoksi. —
Seuraavaan kokoukseen ehdotettiin kysymys
yhdistyksen pöytäkirjakielestä.
— Turku. Turun Kirjaltajayhdistyksellä oli
kokous sunnuntaina tammik. 22 p:nä, jossa m.
m. asetettiin ehdokkaat vuosikokouksessa
tapahtuvan puheenjohtajan ja toimik. jäsenten vaalia
varten. — Liittohallituksen laatima sääntöehdotus
„Suomen Kirjaltajaliiton sairas- ja
hautausapu-rahastolle" käytiin läpi pykälä pykälältä, johon
tehtiin muutamia pienempiä muutoksia, joista
mainittakoon esim. että jäsenmaksut, jotka
sääntöehdotuksessa oli määrätty maksettaviksi
viikottain, muutettiin kuukausittain maksettaviksi,
koska arveltiin siitä koituvan kantomiehille
turhanpäiten liian paljon työtä, jos joka viikko olisi
maksuja kerättävä.
— Kuopio. Kuopion Kirjaltajayhdistyksen
vuosikokouksessa tämän kuun 7 p:nä liiettiin
vuosikertomus ja viime vuoden tilit jotka osoittivat
tuloja vuoden kuluessa olleen 158: 08 sekä
menoja 84: 80. Vanhuusrahastoon (Yhdistyksen
oma rahasto, ei Liiton) on vuoden kuluessa
karttunut 37: 06. Johtokunnalle myönnettiin
tilin-vapaus.
Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin herra
L. Lyytikäinen (uudelleen)’ sekä johtokuntaan
herrat G. Bergroth, 0. Styf, H. Markkanen
(uudelleen) ja R. Walkonen.
— Helsingfors. Typografernes förening hade
månadsmöte d. 29 jan. kl. half 5 e. m. Föreningen
beslöt åter upptaga för ett år framåt sin gamla
lokal, Michaelsgatan 17. — Då det förekommit att
en del medlemmar med en och samma fullmakt
röstat vid flere särskilda möten, beslöt föreningen,
att en fullmakt skulle få användas endast vid ett
möte och att en ny sådan borde anskaffas till
ett annat möte. — Till årsmötet uppställdes tväne
ordförandekandidater, A. Henriksson och E.
En-berg. samt 12 bestyrelsemedlemskandidater, hrr
F. Bäckman, 11’. Bange, E. Enberq, V. Forsström.
E. Frimodig, K. Julin. A. Karjalainen, J.
Lystinen, .T. TF. Lindholm. E. Moilanen, O. A. Nyman,
och J. Niemi. — Till medlem i
fackafdelnin-garnas centralkomité återvaldes hr 1". Taipale.
— Vidare beslöt föreningen föranstalta årsfest
efter årsmötet i februari.
11 nya medlemmar anmäldes i föreningen.
Uutisia. Notiser.
— Pffhtttyö Aftonpostenissa. Sen jälkeen,
kun täkäl. kirjaltajayhdistys antoi liittohallituksen
huoleksi ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin pyhä-’
työn estämiseksi mainitussa lehdessä, valtuutti
liittohallitus keskuudestaan neljä jäsentä, jotka
tammikuun 9 p:nä kävivät Aftonpostenin
ulosanta-jan puheilla mahdollisen sovinnon aikaansaamisksi.
Aftonpostenin latqjiston kiitettävällä
yksimielisyydellä ja yllämainitun valtuuston lopullisella
välityksellä saatiin asia H:gin kirjaltajayhdistyksen
tekemän ehdotuksen mukaisesti ratkaistuksi, jonka
mukaan työaika pysytetään entisellään.
— Latomakone Suomeen. Kuten kerrotaan,
tulee Aftonposteniin hankittavaksi latomakone,
joka erityisesti työskentelee pyhinä. Kuka tähän
Koneeseen tulee henkeä puhaltamaan, sen saanee
vastaisuus selvittää. Tunnettu on, että tämä kone
vaatii kahta miestä tehdäkseen kolmen miehen
työn.
— Kauniisti tehty. Joitakuita vuosia
sitten myönsi Kuopion Uuden kirjapainon isännistö
vanhalle kirjaltajavanhukselle herra Edvard
Friskille 25 markan kuukautisen eläkkeen, kun
hänen täytyi vanhuuden heikkouden takia erota
mainitun kirjapainon palveluksesta. Nyt on
kuitenkin eläke lakkautettu. Siitäkö syystä, että
ukko Frisk tänä vuonna täyttää 70 vuotta?
— Talonkauppa. Varatuomari U.
Wasastjerna on myynyt talonsa n:o 6
Länsi-Ranta-kädun varrella kirjanpainaja O. W. Backmanille
Kuopiosta, — Hra Backmanilla lienee aikomus
perustaa kirjapaino täällä.
— Kuolleita. Tammik. ..22 p:nä kuoli täällä
kirjaltaja Emil Konstantin Oflund 21 vuoden
ikäisenä. Vainaja työskenteli viimeksi Nya Pressenin
kirjapainossa sekä oli liiton jäsen.
Tammik. 21 p:nä vaipui’Turussa kuolemaan
kirjapainotyömies Gustaf Wilhelm Willman 62
UT <JiartuttaRaa J2iiton ^JararaRastoa! *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
