Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
8
GUTENBERG.
N:o 28 (4)
vuoden vanhana. Vainaja toimi apumiehenä G.
W". Wilénin kirjapainossa 22 vuotta ja täytti
tehtävänsä uskollisesti viimeiseen asti, ainoastaan
parin viikon päivät sairasti hän keuhkokuumetta,
joka nyt lopetti voimakkaan miehen elämäntyön.
Lähinnä jäi häntä suremaan leski.
— Seurattavan. Porvoon osasto ehdotti
eräässä kokouksessaan viime syksynä
asetettavaksi ylöskantomiehen kuhunkin painoon, jonka
tarkoituksena on kussakin tilissä kerätä rahoja
Vanliuusrahastoon kunkin .omantunnon" mukaan,
ja on tästä ollut se kaunis tulos, että tähän asti
W. Söderströmin kirjapainossa on koottu 48 mk.
sekä Borgå Nya Tidningin kirjapainossa 26 mk.
tahi yhteensä 74 markkaa.
— „ Voimakkaita toimenpiteitä".
Sanomalehti Nya Pressenillä näkyy usein olevan tapana
esittää’työvften asioi ta mitä ivallisimmassa
muodossa. Kun täkäl. kirjaltajayhdistyksen parissa
kokouksessa on keskusteltu kysymystä
säännöllisen pyhätyön vastustamisesta, niin katsoi tämä
korkeimman intelligensin edustaja arvolleen
sopivaksi koettaa asettaa yhdistystä sekä sen
pyrintöjä pilkkansa esineeksi. Muun muassa
mainitsee lehti: „Nämä voimakkaat toimenpiteet
(kraftåtgärder) yhdistyksen puolelta olisivat
mahdollisesti saanneet lievemmän muodon, jos
yhdistyksellä olisi ollut aavistusta siitä, että löytyy
jotakin, joita kutsutaan latomakoneiksi".
Silminnähtävästi on tämä ainoastaan pelkkää
epäonnistunutta pelottelua, oiitä tavasta päättäen,
jolla Nya Pressen on meidän pyrintöjämme
kohdellut, olemme varmat, että niin pian kun
mainittu lehti huomaa näiden .koneiden"
käytännöllisyyden, niin ei se ainakaan silloin kiinnitä
huomiotansa siihen, josko tvömieheltä riistetään
hänen ainoa leipänsä. Omasta puolestamme
saatamme kuitenkin ilmoittaa hartaimpana
toivomuksena, että näitä kummituksia tuotaisiin
meidänkin maahamme, sillä silloin kai
latojillekin, ainakin jossakin määrin koittaisi se
helpotuksen aika, kuten esim. painajille silloin, kun
tuo hidas ja raskas käsipainin vaihdettiin
ajanmukaisempaan pikapainimeen. Erityisesti
kehoi-tamme Nya Presseniä hankkimaan itselleen näitä
.rautaisia latojia", sillä silloin kai ei myöskään
samaisen lehden .heikompirakenteista" latojistoa
pakoitettaisi tuohon ennenaikuisen kuoleman
tuottamaan 13—15 tunnin työaikaan
vuorokaudessa, jonka mainittu lehti katsoo kannalleen
sopivaksi. Muussa tapauksessa täytynee kai
kirjaltajayhdistyksen vastaisuudessa ryhtyä muihin
..voimakkaisiin toimenpiteisiin" tämän epäkohdan
poistamiseksi.
— Uusi kirjapaino. Vasa Tidningin
kirjapainon ent. faktori (’. A. Heinze perustaa
parhaillaan uutta kirjapainoa Vaasaan.
— Tapaturma. Nya Pressenissä
työskentelevä 14 vuotias painajaoppilas Fanny Forsblom
katkasi jalkansa v. k. 22 p:nä luistinradalla ja
hoidetaan häntä tätä nykyä kodissaan.
— Paremmat palkkuusehdot astuivat
voimaan tämän vuoden alusta suuressa osassa
Ruotsin kirjapainoja. Tämä on tulos viimeisestä
ta-riffiliikkeestä siellä, joka nyt näyttää
vaikutustaan. Kuinka hyvällä kannalla palkkasuhteet
Ruotsissa nykyään ovat, osottanee sekin, että
useimmissa Tukholman sanomalehdissä, joissa
ilmoituslatojat työskentelevät vakituisella
palkalla, vaihtelee tämä työkyvyn mukaan 30:stä kr.
(= Smk. 42: —) päälle, 40:n kr. (= Smk. 56: —)
viikossa. ___
— 10 procents tilläga till förtjänsten fingo
utan anhållan samtliga arbetare å firman Lilius
& Hertzberg emottaga vid senaste likvid i
anledning af att arbetslokalerna såsom nya varit mer
än vanligt kalla.
— SO àr i typografins tjänst har
typografen Fredrik Hasselgren den 1 februari varit. Han
inträdde nämligen’ i lära den 1 februari 1849.
— Elevfabrik. Det torde för hvar och en
vara bekant att sådana faktiskt existera inom
vårt yrke i Finland, särskildt på landsorten, men
att vårt lilla framåtskridande Hangö äfven
härutinnan står främst hvad storslagerihet beträffar,
torde ej vara allom bekant. A Hangö
tryckeri-& tidningsaktiebolags tryckeri funnos vid detta
års början 1 (säger en!) utlärd sättare och 9
elever, hvaraf 6 kvinliga och 3 manliga. — Talande
siffror.
Som faktor och föreståndare för tryckeriet
fungerar typografen-rådmannen hr A. TF.
Holmberg från H:fors, och torde han vara den förste
som slagit rekordet i denna sportgren. Att
hoppas är, att ingen härvidlag kommer att göra
honom äran stridig. Frukten af denna .fabrikation"
låter ej länge vänta på sig. Efter utståndna
nödtorftiga .läroår" är man vanligen icke vidare i
behof af de nybakade konstförvandtadepternas
tjenst, emedan det ej .bär" sig att betala dem
liied en något dräglig lön. Äro de ej villiga att
arbeta för en spottstyfver, så står landsvägen
öppen för dem och personalen rekryteras åter på
samma sätt. med samma resultat som de lyckliga
föregångare till att vara .utlärda" för —
landsvägen, och då är det naturligtvis typografkåren
och principalerna vid landets öfriga tryckerier
som får taga hand om dem och vidare föra dem
fram uti yrket. Så har det fortgått i åratal
under den Jvise rådens" ledning till oändlig skada
för arbetarena och ej mindre för yrket och dess
förkofran. Det behöfver ej ens uppmärksammas
om hurudan yrkesutbildningen under här nämda
omständigheter ter sig.
Att ingen förbundsafdelning finnes på orten,
är själfklart, och torde under den nuvarande
regimen ej vara att förvänta. —i~n.
— Den nya Stockholmstariffen, som trädde
i gällande kraft den 1 januari detta år
bestämmer bl. a. 30 kr (= 42 mk) minimilön per vecka
för annonssättare; dock betalas på endel håll
ända till 40 kr (= 56 mk) per vecka. —
Ack, om vi äfven i Finland hade sådana
arbetsgifvare.
— Typografisk facktidning i Sverige. 1
Stockholm ämna, för saken intresserade personer,
starta en egen typografisk facktidning i likhet
med .Britich Printer".
Att en väl redigerad facktidning för
typografer på svenska språket vore ytterst nödvändig,
torde ej mer än en tanke vara rådande. 1
ekonomiskt hänseende bor denna tidnings existens
vara betryggad då man betänker, att de flesta
typografer i Sverige, Norge, Danmark och
Finland böra anse det som eri plikt, att understöda
densamma, särskildt då någon värklig typografisk
facktidning ännu ej existerar på svenska språket.
— „Typograf-Tidende" (Köpenhamn), som
den 8 januari kunde fira sitt 25-års jubileum,
utgafs den dagen i festskrud med godt innehåll
och en mängd illustrationer, däribland porträtt
af tidningens samtlige redaktörer, som under den
förgångna 25-års perioden handhaft redigeringen
af tidningen.
Till redaktör för Typograf-Tidende efter hr
Gustav Clausen, som nu efter 5 års redaktörsskap
afsagt sig uppdraget, har valts hr F. K. Madsen.
Söndagen den 15 januari hade ett 100-tal
kolleger inbjudit hr Gustav Clausen till frukost,
hvarest tal hölls för hedersgästen.
— Arbetsinställelse i Antwerpen fortfar
tillsvidare, då ej en öfverenskommelse med
principalsyndikatet’ har kunnat åstadkommas. Ett
sammanträde af de båda parternas deligerade
väntades den 18 eller 19 januari vid hvilket man
hoppades uppnå gynsamt resultat. Sträjken
pågår sedan den 21 oktober och har det
Internationella sekretariatet till föreningen öfversändt
4,700 fr.
— Arbetsinställelse i Rumänien. Enligt
meddelande af 11 januari till det Internationella
sekretariatet,, har det rumäniska
typografförbundet den 9 januari förklarat arbetsinställelse enär
principalerna ej ville antaga dess fordringar att
förkorta arbetstiden till 9 timmar och höja flen
annars sa låga beräkningen utan tvärtom yttrade
sig för (’ii förlängning af arbetstiden från 9’/j
timme till 10 timmar och fastställelse af följande
lönevilkor: 90, 100 och 110 mk per månad i
stället för 26 mk i veckan som typograferna fordrade.
Därvid fordrade principalerna, att enhvar sättare
skulle sätta minst 10,000 bokstäfver dagligen,
tvänne korrektur och afläggning därtill inbegripna,
hvilket enligt den nuvaranoe tariffen skulle
utgöra circa 6 mk 50 penni.
Enligt telegram för den 18 januari synes
arbetsinställelsen blifva gynnsam, ty 14 principaler
hafva antagit typografernas fordringar.
Antalet kolleger, — förbundsmedlemmar och
icke förbundsmedlemmar — utgör 376, elevernas
antal 109.
Närmare meddelande efter den 20 januari
fln-; nas tillsvidare ej, hvarför sekretariatet antager
att oförutsedda svårigheter inträffat för
Boktryckeriföreningen, frän ordningsmaktens sida,
enär de telegrafiska förfrågningarna ej besvarats.
Det internationella sekretariatet liar beslutat,
att begynnande från den 22 januari upptaga ett
extra bidrag af 10 cts per vecka och medlem.
Hof liga frågor?
Hvarför skall det bildas så inånga sjukkassor?
Kunde ej den nu existerande slutas till
förbundet dock under skild bestyrelse såsom nu är
fallet? Sjuk- o. pensionskassans bestyrelse vore
[ förbundsstyrelsen underordnad. Häraf
motarbetas splittring i ledet!
Arbetaren är sin lön värd och vet själf bäst
värdera det utförda arbetet.
Tabeller böra räknas efter en viss tariff.
Däremot borde mindre och lättare accidenser,
såsom blanketter etc. räknas efter en viss term.
Vore ej en viss timaflöning praktisk att införa?
Sic.
Den sjukkassa, som nu är under bildning inom
förbundet utlofvas redan i förbundets stadgar.
Nämda kassa kommer att vara mera
ändamålsenlig än någon annan sådan i Finland. Den nu
existerande sjuk- och pensionskassan hinner tids
nog underordnas förbundet.
För tabeller, mindre och lättare aksidenser
finnes nog, liksom i alt annat föreskrifter i den
nya tariffen huru desamma skola värderas, och
ej efter någon ..viss term" såsom Sic. vill ha det.
Red.
Yhtä ja toista Raumalta.
Kautta kulkeissaan saa yhtä ja toista kuulla
— ja nähdä. Kaikkea ei tietysti voi Gut.
lukijoille kertoa, mitä kuulee, sillä niin laaja on
.kiertäjän" piiri, mutta kun raumalaiset eivät itse
anna tietoja paikkakunnaltaan, teen minä sen,
kohteliaalla kumarruksella asianomaisille.
Kirjapaino-olot Raumalla nykyään ovat
huo-neustoon ja työaineisiinkin nähden kohtuullisella
kannalla, varsinkin maaseutu-painoihin verraten.
Palkkausjärjestelmä on vanhalla pohjalla, 80 p.
l,000:lta neliöltä, ja työtä lienee riittävästi, koska
näin painossa 3 oppityttöä, 4 oppipoikaa, C
taituria — painajakin siihen luettuna —, 1 alifaktori
ja 1 ylifaktöri, joka samalla on isännöitsijä ja
kirjakauppias sekä kirjansitoja. Tästä päättäen
luulisi kaikki olevan mainiolla kannalla. Mutta
jokin asia täytynee olla nurin kurin, koska kaikki
muualta tulleet eivät siellä viihdy — ei .raittiit"
ja .siivot," miehetkään. Kuulin että
konttoristitkin muuttavat tavallisimmin 3, 4 ja 5 kuukauden
päästä. Ja viimeaikoina siellä ollut .alifaktori".
Matti Lindström, joka oli sekä .raitis" että .siivo",
nuotti- ja alcsidenssilatoja, korrehtuurin lukija,
painaja, stereotypööri y. m., nauttien tästä kaikesta
100 mkaa kuukaudessa, viime aikoina hiukan
pääl-lekin, sekä erään kerran 3 mkaa juomarahaa, kun
teki parisen viikkoa ylityötä yöt ja sunnuntait —
näinkin monipuolinen .kone" on sieltä passitettu
.ulos avaraan maailmaan". Sana .passitettu" ei
sentään ole oikein paikallaan, sillä kertomusten
mukaan lähti hän .itse", kun sai kuulla, että
mainitun painon yhtiön johtokunnan kokouksessa
oli hänet ehdotettu eroitettavaksi. Mutta ettei
.passittaminenkaan" ole siellä outoa, todistaa
viime kevättalvella tapahtuneet lehden
katkasi-jan .passittamisjutut", ja siitä kai puhuu vähän
myöhemmin tapahtunut toimittajan
.passittami-nenkiti". — Syynä näihin kaikkiin ei ainakaan ole
juoppous" ja .laiskuus", jotka niin kiltisti
luentaan meidän kirjaltajien perisynneiksi, vaan
ol-lene syytä sysissä, ios sepissäkin. — Mutta
etteivät arvoisat Gut. lukijat saisi pahaa käsitystä
raumalaisista oloista, lisään välipalaksi: siellä se
on kirjaltajain paratiisi: jokainen on oma
herransa kuten hiiret pankolla silloin, kun kissa on
pois".
Kilpailun syyksi kai luettanee, että
raumalaiset liikemiehetkin kuuluvat suutahtaneen
mainitun painon — hm! kuinka nyt sanoisin, etteivät
suuttuisi? sanonko: suhteisiin, koska oikein
miehissä ovat yhtyneet uutta kirjapainoa sinne
puuhaamaan, ja toivovat sen pikaista toteutumista.
Mutta, kuuloni mukaan, ollenee rahallinen puoli
yrityksessä puuttuvalla kannalla, koska ei vielä
olla alkua edempänä, vaikka tointa jo 011 vireillä
pidetty aina siitä asti, kun U. Suomettaressa
kerrottiin : Uusi kirjapaino Raumalle. Kaupp. Ludv.
Nordberg ja pastori M. Wickström ’•) ovat aikeissa
perustaa Raumalle uuden kirjapainon". —
Liikemiehet eivät kuitenkaan ole’ raahtineet merkitä
juuri liikoja osakkeita, vaan on niitä käyty maille
kaupitsemassa; ja sinne ei suinkaan monia myydä.
— Saas nähdä! jos tuumasta tosi tulee? Siellä
käydessäni ei sè oikein siltä kuulunut Mutta
hyvä se kaikessa tapauksessa olisi, sillä
kilpailusta sikäläisissä oloissa olisi monipuolista hyötyä,
niin työntekijöille kuin itse työllekin, joka viime
mainittu ei cile kehuttavasti kehittynyt Raumalla,
enempää kuin muissakaan pikkukaupungeissa.
Terveisiä Raumalaisille!
Kauttakulkija.
Kirjelaatikko. Breflåda.
Lurifax. Tack för bidragen. Dock kan endast
det ena användas: men i nästa nummer.
Red.
Matti Lehmus. Julkaistaan sopivassa
tilaisuudessa.
Jwn.no. Ensi numeroon.
liuoin..’ Kaikissa
äänenkannattajaamme koskevissa asioissa lupaamme vaitiolon.
Toimitus.
") Tässä 1". Suometar oli pahasti erehtynyt, sillä pastori
M. Wiekströmiä tuskin lienet- koko Turun arkkihiippakunnassa,
vielä vähemmin Kalimalla. Se piti olla faktori M. Lindström:
häntä tarkoitettiin pitää painon perustajana.
Toimit, muist.
Helsingissä 1899.
-5. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
