Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16
GUTENBERG.
N:o 27 (3)
Vår reservfond
stiger så småningom, men dock icke i den
proportion som vore önskligt och i förhållande till
förbundets ledamotsantal. Huru annorlunda kunde
det icke vara, om alla ville tydligt och klart lära
sig inse betydelsen icke allenast af denna fonds
befintlighet, utan också dess styrka. Vi måste
förstå, att det är just kapitalstyrkan hos denna
fond som skall gifva oss den respekt från våra
arbetsgifvare, hvilken eljes icke visas oss fattiga
arbetare..
I n:o 1 af denna tidning ingår af oss ett
upprop till Finska Typografförbundets alla
medlemmar, att en hvar efter bästa förmåga bör föröka
vår reservfond. Detta vårt upprop iakttogs af de
flesta tryckeripersonaler i Helsingfors. De insågo
nyttan af att ega en stark motståndskassa, att
stöda sig på vid förefallande behof. Och en
formlig täflan,{att stå främst på redovisningslistan, har
numera uppstått mellan några tryckerier i
hufvudstaden. På årets första kvartal har sålunda
i reservfondens sparbössor i Helsingfors på
frivillig väg insamlats den lilla nätta summan af fmk
191: 58, nämligen under januari fmk 42: 10,
februari fmk 64: 84 och under mars fmk 84: 64. I
sanning ett godt resultat! — Af denna redovisning
ser man tydligt, att intresset för reservfondens
ökande är i starkt stigande. Bidragena ha
nämligen hvarje månad stigit med c:a 20 mk. Litet
tålamod ännu och vi få kanske se, att alla
tryckeripersonaler i Helsingfors komma att täfla om, hvem
som slipper till först å reservfondens
redovisningslista. Hittils ha Hufvudstadsbladets sättare varit
tvänne gånger och Centraltryckeriet en gång till
först å listan. Heder åt dem! Må deras exempel
mana till efterföljd!
Men — från någon landsortsstad har till
reservfonden ännu den dag som är ej något bidrag
varit synligt i redovisningen. Och dock är denna
fond till for allas vår gemensamma bästa. Alla
ha vi rätt, så i landsorten som i hufvudstaden,
att vid behof anlita denna fond. Och mänskligt
sedt skulle man tro, att alla kände sig solidariska
med hvarandra, och en hvar på sitt håll sökte
föröka ofta nämda fond, med en huru liten skärf
som hälst.
Tänka månne landsortens typografer, att
kol-legerne i hufvudstaden alltid skola ha tålamod
att ensamma föröka en fond, som är till lika mycket
gagn för alla förbundets medlemmar. Vi tro, och
detta med rätta, hoppas vi, att en så naiv tanke
ej uppstått hos någon typograf, som en gång
tecknat sig som medlem i vårt förbund. Och hoppas
vi, att hädanefter äfven från landsorten frivilliga
bidrag blifva synliga i redovisningarna för
reservfonden, och att all likgiltighet och kräftgång
hädanefter måtte bannlysas från våra led och en stark
enighets- och solidaritetskänsla träda i stället.
Järjestys kirjapainoissa.
(Schweiz. Gr. Mitt.).
Sä järjestystä harrasta,
Niin säästät aikaa, vaivoja.
Pitäisi olla itsestään selvää, että jokaisessa
liikkeessä, jossa hyvä järjestys vallitsee, saattaa
ansaita enemmän rahaa, kuin sellaisessa, missä
kaikki tarpeet ovat ensin etsittävät ja
kokoon-haalittavat. Mutta kun minä jo useammasti kuin
yhden kerran olen saanut kokea, että
monessakin liikkeessä on järjestyksen laita niin ja näin,
niin pyydän esiintuoda yhtä ja toista sellaista,
mikä erittäinkin kirjapainossa olisi huomioon
otettava. Ken kerran on järjestykseen tottunut,
hänestä ei ollenkaan tunnu vaikealta asettaa
kukin esine jälleen siihen paikkaan, mistä sen oli
ottanut ja mihinkä se kuuluu.
Aion nyt ottaa katsantoon ainoastaan
konehuoneen, jättäen latojien asiaksi järjestää
latoma-huoneen asianmukaiseen järjestykseen.
Jokaiselle oppilaalle olisi’ heti alussa painoon
tullessaan opetettava järjestystä ja olisi sitä
häneltä ehdottomasti vaadittava. Ja kun nuori
ihminen on kerran järjestykseen totutettu, niin
tulee hän aina hänelle annetut työt, työkalut,
koneet y. m. pitämään järjestyksessä. Sillä tapa,
mihin "heti alussa totumme, juurtuu useimmiten
mieleen koko elinajaksi.
Ei mikään ole painossa kiusallisempaa kuin se,
että konemestarin on, ryhtyessään
formujen-sulkemiseen, juostava paikasta paikkaan stegiä
kokoon haaliéssaan, jotka useinkin ovat jätetyt
joko formu- tahi jollekin muulle laudalle.’ Aika
on rahaa sanoo sananlasku. Ainoastaan
neljännes- tahi puolentunnin ajanhukka koneelta
päivässä tuottaa liikkeelle niin ja niin suuren
tappion vuoden pitkään.
Jos stegit (formaatti- ja sulkustegit) aina
pidetään jossakin laatikossa tahi hyllyllä
formu-lautojen läheisyydessä, niin ovat ne formuja
suljettaessa — jota ajanhukan vuoksi ei koskaan
saisi toimittaa koneessa, vaan jos mahdollista
sillä aikaa, kun toisella formulla painetaan —
helposti saatavissa, sekä painamisen jälkeen on
ne yhtä helppo määrättyyn paikkaansa asettaa.
Stegiä, varsinkin lyijystegiä, on säästellen
pideltävä, eikä niitä saa formulaudalle heitellä,
sillä niiden särmät siten kolhiutuvat loville,
myöskin ovat rauta- ja lyijystegit järjestettäessä
ti-loitettavat toisistaan erilleen, sillä näiden
metallien yhteenheittäminen tuottaa niille
vahingoittumista.
Suuremmissa ja keskikokoisissa painoissa
pitäisi olla vasituinen henkilö formuj en sulkemista
varten, joka sen ohessa toimittaisi telojen
valamista, paperin kantoa, interfolieerausta, pakkausta
y. m. semmoista.
Vasara ja taputin (klopfholz) sekä formuavain,
joita pitäisi olla vähintäin yksi kappale kutakin
konetta kohden, ovat pidettävät pienessä
laatikossa, jota on helppo kuljettaa koneen luo ja
taas käiytännön jälkeen on se vietävä paikalleen.
Niitä ei saa jättää milloin yhdelle, milloin toiselle
laudalle ajelehtimaan, joista niitä vasta
tarvittaessa on pakko haeskella. Ruuviavain,
pinkoitus-puikot ja muut sellaiset ovat säilytettävät
niin-kutsutulla avainhyllyllä, avainhylly, joka
tavallisesti saadaan tehtaasta koneen mukana, on
sijoitettava sen läheisyyteen helposti luokse
päästävään paikkaan. Avaimet, joita hyvin usein
tarvitsee käyttää, ovat oikeastaan pidettävät
pienessä vetolaatikossa astimen sivussa eli alla, että
nuo välttämättömän tarpeelliset kapineet olisivat
aina saatavissa. Niiden tallettaminen eli oik.
heittäminen koneen alla olevalle laudalle on
monta kertaa tuottanut vahinkoa koneelle, kun
useinkin kiireessä niitä sinne laskiessa sattui
avain epähuomiossa jäämään kiskolle.
Kirjapainokone, jossa alati erilaisia töitä
käy-tellään, on pidettävä sellaisessa järjestyksessä,
että erilaisten formaattien vaihto vie
mahdolli-simmasti vähimmin aikaa. Yksi ylänauha ja yksi
alanauha riittänee useimpiin töihin. Silinterin
päällystys laadittakoon siten, että päällimäisen
arkin vaihto voi mitä nopeimmin ja helpoimmin
tapahtua.
Formuja pestessä ei milloinkaan saa käyttää
yhtä ja samaa harjaa lipeä- ja bensiinipesussa,
kuten paha kyllä sangen usein painoissa tehdään.
Senlaisia formuja, joissa löytyy puualustallisia
kliseitä ja puisia kirjasimia tahi puupiirroksia, ei
koskaan pidä pestä lipeällä, sillä siitä puu paisuu,
puupiirrokset halkeilevat, ja sinkki sekä vaski
happeutuvat (oxidera) lipeän ja veden
vaikutuksesta, joten kliseet turmeltuvat,
Jos latomuksessa on paljon kliseitä, niin
pestäköön formut siinä tapauksessa aina ainoastaan
bensiinillä, eli otettakoon kliseet pois,
täytettäköön niiden paikat ja pestäköön sitte lipeällä.
Matriisit ovat telojen valamisen perästä hyvin
puhdistettavat ja hiukan rasvattavat. Ruuvit ja
stiftit pantakoon paikoilleen ja ristit ovat
käärittävät paperiin sekä pantavat matriisin päälle.
Täten estetään tomu tunkemasta aukkoon ja
seuraavalla kerralla valamaan ruvetessaan, tietää
kohta mikä risti kuuluu matriisiin, tarvitsematta
sitä ensin kauvan haeskella. Vaikka ristit
ovatkin paperiin käärityt ja sijoitetut matriisiin, niin
on vielä tarpeellista verhota matriisi paperilla.
Telat ovat säilytettävät jossakin kaapissa, tahi
ainakin ovat ne tomulta suojeltavat.
Ennenkuin paperi asetetaan koneelle, on se
ensin tarkoin laskettava, josko se riittää koko
painokseen. Siten vältetään tuo useinkin paljon
aikaa vetävä jälkipainos,..kun nimitt. paperi
sattuu kesken loppumaan. Älköön koskaan pantako
kahta henkilöä laskemaan samaa painosta, sillä
virheen tapahtuessa ei kumpikaan tahdo ottaa
syytä niskalleen, vaan toinen syyttää toista ja
useimmiten saa siitä suurimman harmin kokea
konemestari. Arkkienlaskija koneessa on kyllä
hyvä, kun se vaan pidetään hyvässä kunnossa.
Vaikkei sekään tietysti makulatuurien ja tyhjänä
lävitsemenneiden arkkien vuoksi voi antaa aivan
täsmällistä tulosta. Varminta on, että arkkien
laskemisen edeltäpäin toimittaa siihen tottunut
luotettava henkilö. Paperia makasiinista
ulos-annettaessa, pitäisi sen mukana seurata
paperilappu, johon olisi merkitty konemestarille
anneltujen arkkien määrä. Ennenkuin valmistunut
painos annetaan pois, on se vielä kerran
laskettava, merkillä varustettava ja on sen mukana
annettava ulosantolappu. Tällä tavoin
meneteltäessä vältetään se ikävyys, joka syntyy jo
kerran ulosannettua työtä uudestaan vaadittaessa.
Jokaisesta eri työstä olisi konttorin puolesta
annettava työlista, johon olisi merkitty: tilauksen
numero, tilaajan nimi. työn nimitys latomis- ja
purkausaika. paperin laatu ja koko, painoksen
suuruus, aika, minkä kuluessa sen on
valmistuminen ja milloin se on tilaajalle lähetettävä,
jonka nimi ja asuntopaikka ovat tarkoin
merkittävät, Tällaisten tvölistain kautta käy kaikki
monimutkainen kysely tarpeettomaksi, ja kun ne
annetaan työn suoiitettua konttoriin’ ta-kaisin,
niin voidaan niiden avulla pitää tarkkaa
kontrollia tilausten suorituksesta.
Jokaisessa konehuoneessa tulee olla eri kirjat
koneiden, formaattien, värien ja paperin kirjoissa
pitämistä varten.
Tietysti olisi vielä paljon muuta mainittavaa,
joka kuuluu hyvään järjestykseen, mutta ehkä
monetkin konemestarit luettuaan nämä rivit, jo
ravistavat päätään, kun minä yhdessä tai
toisessa kohden menen muka vaatimuksissani
liiallisuuksiin. Mutta ken ottaa seurataakseen
tässä annettuja viittauksia, niin tulee hän
piankin huomaamaan, että se aika, mikä järjestyksen
tarkkaan noudattamiseen menee, ei puoleksikaan
vastaa sitä ajanhukkaa, joka etsimisessä,
kyselemisessä ja edestakaisin hyppäämisessä kulutetaan.
Myöskin tuo tätä nykyä huippuunsa kehittynyt
kilpailu kirjapainonkin alalla vaatii, että
niin-hyvin isäntä kuin työntekijätkin joka suhteessa
koettavat parhaansa mukaan edistää ja katsoa
liikkeen parasta, josta heidän kumpaistenkin
toimeentulo ja menestys riippuu.
C. H.
Berliner Lokal-Anzeiger.
Stor seger Jör organisationen.
Från vår specielle korrespondent.
Berlin i mars 1899.
I Berlin har nyligen en ganska intressant
arbetsinställelse slutat med arbetarenas seger.
I ett af de största tidningstryckerierna »Berliner
Lokal-Anzeiger", blefvo den 17 januari 24
sättare afskedade utan att de hade den ringaste
aning hvarför. Två af de förafskedade begåfvo
sig till principalen, herr August Scherl, för att.
få höra orsaken till detta plötsliga afskedande.
Här fingo de det besked, att de hade yttrat sig
opassande 0111 principalen. De hade nämligen
haft ett möte, vid hvilket herr Scherl påstod sig
hafva blifvit »på ett gement sätt angripen."
Hvarifrån han fått veta detta, som inom
parentes sagt ej var sant, kunde de afskedade icke
förstå. Detta tillvägagående väkte naturligtvis
stor förbittring inom hela tryckeripersonalen.
Vid ett härefter utlyst möte beslöt densamma
fordra sina afskedade kollegers kvarstannande
och utsåg härför en 5-mannadeputation att
framföra mötets beslut till principalen. Af denne
blefvo de dock helt enkelt afvisade med orden:
»kyparen i rummet bredvid hade nog hört de
förolämpande yttranden" och tillade, att „alla i
tryckeriet sysselsatta förbunndsmedlemmar också äro
afskedade!"
När deputationen meddelade detta sina
kolleger, beslöto de, öfvertygade om den oerhörda
orättvisa, som herr Scherl begått mot sina
arbetare, proklamera arbetsinställelse å »Berliner
Lokal-Anzeiger" tryckeri, hvarefter 118 sättare
nedlade arbetet. Men så långt borde inte herr
Scherl ha låtit det gå, ty redan de följande
dagarna bragte honom ganska stora öfverraskningar.
Typografernes förening i Berlin skickade
nämligen ut till Berlins invånare, Lokal-Anzeigers
prenumeranter och anonsörer adresserade
flygblad i flere tiotusentals upplagor, hvilka
författats af föreningens ordförande, herr Albert Massini.
I dessa påpekades herr Scherl s brutala
uppförande mot sina arbetare och uppmanades till en
allmän boycott mot »Berliner Lokal-Anzeiger."
Berlins invånare samt Lokal-Anzeigers
prenumeranter och annonsörer sammankallades härefter
till allmänna folkmöten, hvari deltogo flere tusen
personer, och enstämmigt blef följande resolution
antagen:
1. »Mötet ser i herr Scherfs, egarer till
»Berliner Lokal-Anzeiger", åtgärd en oerhörd
kränkning af lagens bestämmelser: det anser de 24
sättares afskedande alldeles oberättigadt, och är
öfvertygad, att hvarje rättänkande arbetare och
medborgare upphör att prenumerera på »Berliner
Lokal-Anzeiger" och med alla lofliga medel
mot-värkar densamma, tils full koalisationsfrihet för
arbetarne i dess tryckeri är erkänd.
2. De i »Berliner Lokal-Anzeiger"
annonserande firmor äro att anse som folksakens
motståndare, så länge de låta sina annonser ingå i
detta blad, och ingen arbetare skall göra sina
uppköp i deras affärer. Ned med Berliner
Lokal-Anzeiger!"
Följderna af dessa beslut voro nog kännbara
för herr Scherl. Han förlorade 50,000—60,000
abonnenter utom annonsörer. Med tillhjälp af
icke-förbundsmedlemmar kunde han dock gifva ut sin
tidning. Men förlusterna blefvo i längden för
stora och till sist måste han inleda underhand-
PIT oTörößan c&örßunàeis cßeservfonå / it
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
