Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 35 (11)
GUTENBERG
05
lingar med „Tyska boktryckar- och
stilgjutarför-buiidet" genom »Arbetsgivareföreningen i
Berlin." Resultatet blef. att ban antog förbundets
alla fordringar, och förbudet att’ inga
förbunds-medlemmar finge mottagas i arbetet upphäfdes.
Protokollet undertecknades den 10 mars.
Sålunda har arbetsinställelsen å ^Berliner
Lokal-Anzeiger", hvilken medförde fullständig
seger för arbetareorganisationen, fortfarit i omkr.
1 l/i månads tid. Lef re enigheten och solidariteten!
Kirje Helsingistä.
Sisältö: Liittohallitus. —
Yhdistyksen päätökset.. — T:bln
„Kalle". — Eräs tauti.
.Jotta en saisi nykyään niin muotiin tullutta
„sanansyöjän" nimeä, käyn täten täyttämään
toimittajalle’ antamaa lupaustani.
Liittohallituksen lausunnon johdosta koskeva
eräältä taholta tehtyä apurahaesitystä on viime
aikoina vilkkaasti keskusteltu. Kaikki ylimalkaan
pitävät tekoa miehekkäänä, vaan että
organisatioo-nimme olemassaolo olisi vaatinut enemmän
varovaisuutta, syystä kun ei mitään oltu tehty
rahastojen turvaamiseksi. Ehkäpä olisi ollut
edullisempi tehdä se vähän lievemmässä muodossa,
esim. kiertokirjeellä huomauttaa kaikkia osastoja
tehdystä päätöksestä, eikä laskea sitä näin
jyrkkänä julkisuuteen, sillä tämä vaan saattoi
viranomaisten kiinnittämään huomionsa meikäläisiin
enemmän kuin mitä tarppeellista on.
*
Viime vuonna päätti yhdistyksemme, että kaikki
laiton ylityö on katsottava tariffin rikkomiseksi
ja siis jyrkästi kiellettävä. Päätöksestä
ilmoitettiin kiertokirjeellä, jossa huomautettiin, että missä
näitä epäkohtia löytyy ja ellei ne muuten ole
korjattavissa, kunkin jäsenen velvollisuus 011 siitä
tehdä ilmoitus yhdistyksen toimikunnalle. Tämän
jälestä ei ole kuulunut mitään, jotta sivullinen
on saanut sen käsityksen, että kai tuo päätös
oli tepsivä, koska ei yhdistyksen toimikunnan
tiedonannoissa ole ilmoitettu tapausta, missä sen
välitystä olisi tarvittu. Valitettavasti kyllä eivät
asiat sentään ole niin ilahuttavalla kannalla, vaan
harjoitetaan sitä vieläkin vaikka
supistuneeni-massa määrässä. Toverit! Mitenkä täytätte
velvollisuutenne organisatioonia kohtaan, kun
annatte tällaisen paheen rehoittaa keskuudessanne
edes viitsimättä siitä ilmoittaa asianomaiselle
toimikunnalle.
Samoin päätettiin lopettaa kerjuulistojen —
olivat ne sitten laadittuna missä muodossa
tahansa — kiertäminen. Päätöstä tervehdittiin
ilolla, toivossa että kerrankin päästään tuosta
»maanvaivasta". Ainoastaan sellaiset listat, jotka
olivat yhdistyksen puheenjohtajan
nimikirjoituksella hyväksytyt, saisivat kiertää. Tämäkin
päätös näkyy jo useammalta jääneen unholaan, koska
taas on sellaisia listoja’ ruvennut ilmestymään.
Huomioon on vielä otettava, että ne useammassa
tapauksessa ovat liittoon kuulumattomien
henkilöiden liikkeelle panemia ja siis kaikkein
vähemmin kannatettavia
Tarpeellista lienee samalla huomauttaa, että
ensin mainittu päätös koskee myöskin pyhätyötä
ja että ei edes purkaminen ole luvallista.
*
„Typografbladetin Kalle
Ois pantava höyryjyrän alle",
kuulin tässä tuonoin erään tovereistani lausuvan
luettuansa mainitun lehden helmikuun n:ron ja
samaa mieltä olen minäkin. Tuskin enää
ilmestyy yhtään numeroa, missä ei eräs vanha
kirjaltaja olisi Kallen typerän ivan esineenä.
Surkutella täytyy, ettei Kallen ikäisellä miehellä ole
siksi järkeä (tervettä!), että antaisi edes ijälle
arvoa. Samassa kirjeessään puhuu hän myöskin
kahdesta suupaltista, jotka tulivat ravintolasta
ulosheitettyä, vaan näiden nimiä eikä
nimikirjaimia ei löydy ulospantuna. Miksikä? Arvatenkin
siitä syystä, että ovat hänen omia kasvattiaan,
vai onko Kallella monopooli muutamain
persoo-nain ryvettämiseen?
*
Outo tauti, kurikkakuume, liikkuu nykyään
keskuudessamme. Ollen lievää sorttia, toivon
kevättuulien pian sen puhaltavan yli ulapan
parempaan maaperään.
Manasse.
Muistakaa Yanhuusrahastoa!
Fantasier.
Luften är tung och disig. Mörkt och kallt är
det i rummet. De sista vedpinnarne lade
hustrun i går på eldstaden. — Veden är slut. –-
Vi räkna den 27:de dagen i månaden. Smöret är
äfven mot slutet. — Hyran skall därtill
likvideras den l:sta dagen i månaden.
Husmodren, som är känd som en ekonomisk
och praktisk hushållerska väcker stillsamt upp
sin käre make till arbete och beklagar sitt öde
för mannen.
Mannen ryter till.
— Har du slösat slut likviden nu redan?
— Men käre Herman, du fick ju ej så stor likvid
och du skall betänka att alt blifvit dyrare.
Hyran har ökats, veden 30 mk famnen och
matvarorna sedan — försvarade hustrun sig.
— Ja! Ja! dyrt! Vi arma stackars arbetare,
vi skola svältfödas. Man tager ej i akt att
lefnadsförhållandena fördyras. Nej. vi skola
arbeta för så godt som ingenting. När vi bli gamla
få vi intet tjänstetillskott, nej tvärtom. — Jag
undrar just när de skola taga i tu med införandet
af tariffen.
— Du skall väl också bråka med tariffen och
laga så att vi få gå omkring med tiggarstafven!
— Jo, du har logik, du! Du resonnerar
riktigt som en arbetsgifvare. Vet du ej, att om
människan har en stark viljekraft och är öfvertygad om,
att hon kämpar för en rättvis sak, så bör hennes mål
— om vi äro eniga — uppnås. Du vet ju, att
vi ändå på detta sätt måste taga till
tiggarstafven — om man ej vill börja stjäla eller bli
anarkist.
— Herre Jesus, Herman, hvad säger du!
I sälen lyser från kronan ett vackert matt
sken. Det är varmt och skönt i rummen. I
anletena lyser glädjens och lyckans strålar. Man
vet att man lefver och känner sig lycklig här.
— Jag är nöjd med min tryckeriaffär med det
år som gått. En god ränta har det afkastat och
det är något. Om jag bara finge de där
bråk-makarena med tariffen bort från officinen. De
förpesta luften med socialism. I går såg jag flere
af herrar sättare på teatern. De ha nog rad att
roa sig, men annars klaga de alltid öfver dyra
tider. — Ja, men min kära gubbe — invände
principalens hustru — arbetaren är också
människa. Typografen känner därtill sitt värde som
medlem i samhället samt som en viktig arbetare
i ljusets och fosterlandets tjänst,
’ — Du må nu säga hvad du vill, men jag ökar
ej på deras löner. Förr skaffar jag mig en stab
elever, sättmaskin och — — de där nsslingarna
till sträjkbrytare emot organisationen. Jag tackar
och prisar dem sedan i tidningarna som
karaktärsfasta och mönsterarbetare.
— Ja, du är dig lik, då du själf är nöjd bör du
ha människokärlek till din nästa.
#
Solen kastar sitt guldskimmer i sätteriet. Ett
par bleka, magra män stå vid kasterna, ifrigt
plockande typerna i vinkelhaken.
Dagen förut hade personalen genom förbundets
bemedling anhållit om löneförhöjning, men fått
nekande svar.
Arbetet var instält.
De bägge sättarne ha städse varit punktliga
på arbetsplatsen och fullgjort sina åligganden,
men varit olydiga mot organisationen, kollegerna
och sig själfva! Ty de ha fortsatt ett arbete som
instälts at’ kamraterna.
— O så präktiga kamrater! Hvilka goda
karaktärer!
De ha det knapt där hemma, men våga ej
upptaga striden mot kapitalet, ehuru de själfva
äro kapitalets styrka.
*
Hurrah! Typrgraferna ha enigt vunnit sitt
mål! Lefve enigheten!––De bägge sätta-
rene, som voro organisationens sträjkbrytare, luffa
nu på landsvägen.
Människa betänk! „Du skall älska
din nästa såsom dig själf*.
Lex.
Päiväntapahtumia.
Kirj. Observator.
— Latojan liha on kallista tähän aikaan,
virkkoi vanha Janhunen, kun tapasin joku päivä
sitten äijärahjuksen.
— Niin on, vastasin. Mitä maksetaan
vanhasta härjän lihasta?
— Vanha liha on kalliimpaa, sillä niillä on
voimakkaammat lihakset, mutta nuoret mullikat
myyvät pilkkahinnasta lihansa, osaamatta
käyttää edukseen hyvää aikaa ja korkeita hintoja.
— Ikävä kuulla, vastasin.
— Vaan totta, virkkoi vanha ystäväni.
— Nostetaanko kysymys yhdistyksessä.
-r- Ei nosteta, sanoi siihen ystäväni sillä
jokaisen on itse valvottava yksityisiä etujaan,
yhdistys valvoo kaikkien yhteisiä etuja.
— Sepä merkillistä, mitä varten se yhdistys
sitten on olemassa, kysyin.
— Yhdistys harrastaa yhteistä parasta, ei se
sekaannu semmoisiin yksityisiin seikkoihin kuin
palkkojen nousemiseen eli alenemiseen. Ei se
välitä kehoittaa kaikkia ammattilaisia kuulumaan
liittoomme eikä se välitä sekaantua
semmoisiinkaan tapahtumiin, jos joku painajaoppilas — kuin
esim. Heikki Forsblom — saa olla kymmenen
vuotta opissa, ei se kuulu yhdistykselle.
— Sepä merkillistä! No mitkä asiat sitten
kuuluu yhdistykselle?
— Paljon tärkeämpiä niitten pitää olla.
Esimerkiksi semmoisia kuin sähkölankojen
katkaiseminen yksityisten riitojen takia.
— Vai niin. Vai niin.
— Eli semmoisia kuin nykyisen
»Työmies"-lehden toimittajan eroittaminen."
— Vai niin, vai semmoisia niitten pitää
oleman.
— Semmoiset kysymykset kuin oman
sairas-ja hautaus-apurahaston perustaminen liiton
yhteyteen, ne ovat vähemmän tärkeitä ja niitten
sääntöjä hyväksymään olikin saapunut vaan 12
jäsentä.
— Vai niin. Olen sitten ihan väärässä
käsityksessä koko liiton ja yhdistyksen tarkoituksesta.
— Niin näyt olevan. Ei yhdistyksen
tarkoitus ole yhdistää niin mahtavia aineksia
yhdistykseen kuin Albin-Johansson von Nyberg &
Consortium. He saavat olla rauhassa.
— Vai niin, vai niin. Eikö mainitut herrat
kuulu liittoomme?
— Ei, lie ovat liian yleviä ja jaloja
kuuluak-seen niin lapsellisiin laitoksiin kuin liittomme on.
— Mitä aikoo yhdistys sitten tehdä näiden
herrojen kanssa.
—’ Kutsua heidät kunniajäsenikseen, olisi liian
pieni kunnia heille ja sen "takia olemme
päättäneet nimittää kaikki semmoiset herrat, kuin eivät
kuulu liittoomme Jarru-Popoff & Eskolan liiton
salaisiksi jäseniksi.
— Mikä on tämän salaisen liiton tarkoitus.
- Sen tarkoitus on eristää ja repiä auki
kaikki hyvät yritykset mitä yhdistyksemme ja
liittomme koettaa rakentaa.
— Kutka kaikki ovat tämän salaisen liiton
jäseniä?
— Kaikki ne, jotka eivät kuulu
kirjaltajaliit-toomme, vaan itsekkäistä eli huolimattomuuden
syistä eivät tahdo maksaa 1:50 penniä
kuukaudessa oman itsensä turvaamiseksi. Vaikka minä
olen vanha mies ja suuri juoppo, niin en
päivääkään tahtoisi olla eroitettuna rakkaasta
liitostamme.
— Eikö nykyiset valtiolliset tapahtumat ole
vaikuttaneet ettei yksikään kirjaltaja ole
tahtonut olla erillään liitosta?
— Eipä suinkaan, sillä itsekkäitä ja typeriä
ihmisiä ei ole helppo taivuttaa.
— No sepä merkillistä. Ja kirjaltajat kun
rehentelevät ja kehuskelevat muille
ammattikunnille olevansa paraiten organiseeratut.
— Niinhän ne tyhmeliinit tekevät. Mutta
annetaan ajan kulua. Tulee vielä toinenkin aika,
jolloin kirjaltajain joukossa ei pidä löytymän
yhtään ainoata luopiota.
•— Koska luulet sen ajan tulevan?
— Silloin, kuin ylioppilaat eivät pääse
lyhyemmällä oppiaja.Ua kuin muutkaan kansakoulun
läpikäyneet. Silloin, kuin kansakoulun
läpikäyneet eivät tarvitse olla 8—9—10 vuotta opissa.
Silloin, kuin opista pois päästessä ei tarvitse
turvautua maantiehen. Silloin, kuin suomenkielelle
on toimitettu kunnollinen oppikirja
kirjapainotaidossa. Silloin — niin silloin kuin andistellaan
meidän liittomme olemassaoloa. Silloin vasta
katsoo jokainen kirjapainon työmies
velvollisuudekseen kuulua yhdistykseemme ja liittoomme. Vaan
silloin ei olekkaan enää latojan liha niin kallista
kuin se sattuu olemaan nykyään ja silloin ei
enää voi nostaa kysymystä palkkojen
korottamisista ja työajan lyhennyksistä — sillä silloin se
on liian myöhäistä,
*
— Hei, hei!
— Hei, hei! Vai sinä se olet, vanha rensseli.
— Minulla on tärkeitä uutisia taasen.
— No mitä? Kerro!
— Täytän tänään viisikymmentä vuotta.
— Vai niin. Toivotan onnea että eläisit vielä
yhtä monta vuotta lisää.
— Armahda minua laupias Jumala
semmoisesta rangaistuksesta.
—■ Kuinka niin.
— Silloinhan en saisi vapaapäivää viettää, jos
noudatan veli Viktorin tavatonta säännöllisyyttä
ja ahkeruutta.
— Onko Viktor ollut niin mallikelpoinen?
— On hyvä ystäväni. Ei hän ole juonut
koskaan. Ei polttanut tupakkaa, ei koskaan ollut
poissa työstä, vaan vasta nyt, viidenkymmenen
vuotiaana, viettänyt ensimmäisen vapaapäivänsä.
plT cfåariuttaßaa JOiiton Wararafiastoa! *
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:04 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1899/0017.html
