Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
28
G U T E X E R G.
N:o 30 (6)
Tiedonan to.
Kaikki < wittenberg iin aiotut niin
.suomalaiset kain ruotsalaiset kirjoitukset ovat
tästä lähtien osoitettavat O. A. Nt/manyiUe,
Ituohola.h.denkatu JO.
Toi m itus.
Reservfonden. — Vararahasto.
Influtna medel. — Kertyneitä varoja.
Hufvudstadsbl. sätt. — HufVudstadsbl. lat. 15: —.
HufVudstadsbl. civ.s. — Hufvudstadsbl. siv.l. 9: 50.
Simelii arfv. tr. — Simeliuksen p. kirjap. 8: —.
U. Suometars sätt. — U. Suomettaren lat. 7: 70.
Finsk Tidskr. tr. — Finsk tidskriftin kirjap. 5:
Kirjapaino ..Gutenberg" Boktryckeri ..........3: 04.
F. Litt. Sällsk. tr. — S. Kiri. Seur. kirjap. 3: —.
Pettersson & 0:s tr. - Pettersson ja Kp. 2: 75.
Central tr. — Oentraalipainosta ...... • 2: 50.
Lilius & Hertzbergs tryckeri, kirjapaino-• 1: 70.
Päivälehtis tr. — Päivälehden kirjap. ■ • • 1: 47.
Saltzensteins tr. — Saltzensteinin k:p. • • • 1: —.
Xya Pressens tr. — Nya Pressenin kirjap. —: 82.
Senatens tr. — Senaatin kirjap...................—: 40.
Tilgmans tryckeri. — Tilgmannin paino. • —: —.
Weilin & Göös’ sätt, — Weilin ja Göös in lat. : -
Summa 61: 88.
.4. K.
7* 99.
Vaktombyte.
Da jag nu, etter att i ett och ett halft år
innehaft förtroendet såsom redaktör för den svenska
afdelningen i förbundsorganet, nedlägger denna
min befattning, så liar jag att hembära ett
tack-för det förtroende, som härmed bevisats mig. Att
jag nu i midten af året nedlägger redaktörskapet
beror hufvudsakligast i tanke pä min existens.
Vid årsskiftet åter, kunde det ju hända, att ej en
liknande plats som nu, vore mig då till hands.
Ty, med tanken på framtiden kan jag omöjligen
tänka mig, att hela min lifstid förmå kunna
kvarstå i det gå-på-arbete som förekommer i ett
tid-ningssåtteri hos oss, hvarest arbetsdagens längd
ofta kan stiga till 16 à 20 timmar. (Att
förhållandena äfven för tidningssättarne i den vägen
framdeles skall gestalta sig bättre, tar jag för
gifvet).
Att man vid redigeringen af ett organ, som
berör endast ett fack, måste röra sig inom
ytterst trånga gränser, och då dertill kommer att
redaktören vanligen innehar endast
folkskolebildning och är ett barn af folket, såsom fallet är med
mig, faller det sig svårt att utföra detta arbete
så, att alla vore därmed nöjda. Jag har dock
sökt göra mitt bästa och intresse har ej fattats
mig; men alt beror ej på intresse och god vilja,
då man betänker att redigeringen måst
värkställas på den tid som blifvit mig öfrig från
fullgörandet af det arbete, genom hvilket jag har mitt
dagliga bröd (och som nog icke så litet
försummats), samt andra bestyr. Vidare ha bidragen
från andra förbundsmedlemmar varit mera
sällsynta. Alt omständigheter, som för redaktionen
gör arbete! hårdt nog.
Nu, då förhållandena för oss typografer
dagligen tillspetsa sig, hade jag fortfarande gärna
kvarstått på min nu innehafda post, emedan jag
sökt lefva mig in i sakernas gång men, som jag
redan nämt, platser sådana som den mig nu
erbjudna, finnas ej alltid att taga från hyllan.
At min ställföreträdare önskar jag den bästa
framgång och ber tillika hvarje förbundsmedlem,
en hvar på sitt liåll söka underlätta hans
ansvarsfulla arbete i organisationens tjänst.
Till medredaktörerne, nämligen den finska
afdelningens, ber jag få frambära den innerligaste
tack för god kamratskap, som varit rådande
emellan oss, och för den goda förståelse som
kommit mig till del från deras sida.
Eder
V. Blomquist.
Glöm ej Jnvalid/onden!
Sananen kirjaltajille,
pääasiallisesti maaseudun.
Kuten tunnetaan, on vuosisatamme viime
neljänneksen tunnussana: ,vapaa yhteistoiminta".
Yhteenliittymisen hyöty käsitettiin ensin puhtaan
liiketoiminnan alalla ja pääasiallisesti juuri
yhteistoiminnan vaikutuksesta ovat pankki-,
teollisuus- y. m. yritykset syntyneet. Tämä lopulta
aukasi työväestönkin silmät käsittämään
yhteenliittymisen suurta hyötyä ja niin syntyi
työväenliike ja -yhdistykset näiden joukossa on H:gin
kirjaltajain yhdistys yksi maamme vanhimpia —
työväestön etujen valvomiseksi. Että tämä
liittoutuminen on työväestölle ollut sanomattomaksi
eduksi, voimat kun täten ovat kasvaneet
moninkertaista korkoa, ei voine kukaan epäillä.
Myöskin siveellisellä ja aatteellisella alalla 011
yhteistoiminta yhdistyselämän kautta saanut aikaan
paljon hyötyä ja siunausta, sen tunnustavat
kaikki. Vuosi vuodelta on maassamme käsitys
yhteenliittymisen edullisuudesta voittanut yhä
enemmän alaa. Ei tarvitse muuta kuin luoda
lyhyt silmäys nyt kuluneeseen aikaan,
huoma-taksemme, millä jättiläisaskelilla työväenliike on
kehittymistään kehittynyt, pyrkien kukoistustaan
kohti.
Varsin laajalle ja syvälle tämä käsitys
yhteistoiminnan hyödystä ei vielä ole päässyt
tunkeutumaan maaseutukirjaltajien keskuuteen. Tosin
kyllä on useimmissa kaupungeissa perustettu
liitto-osastoja, mutta niihin eivät vielä läheskään
kaikki paikkakunnalla löytyvistä kirjaltajista
kuulu. Pääkaupunki tosin on onnellisemmassa
asemassa, vaan ei senkään osaston jäsenluku,
ikävä kyllä, ole niin suuri, kuin se
todellisuudessa voisi olla. Mikä siis on syynä etteivät
kaikki liity osastoihin? Osaksi tietysti
lyhytnä-köisyys sekoitettuna suurimmassa määrin
välinpitämättömyydellä ja velttoudella. Nämä kun
saataisiin poistetuksi, niin olisimme paljon voittaneet.
Usein paikoin maaseudulla on yhteistoiminta
amniattilaistcmme keskuudessa ollut ja osaksi
vieläkin on melkein kokonaan tuntematon.
Löytyy esim. paikkakuntia, missä kaikennäköiset
seurat ja yhdistykset ovat vaikuttamassa, vaan
josta et hakemallakaan löydä kirjaltajaliiton
osastoa. Tahtomattaiisakin tulee ajatelleeksi, että
siellä kai 011 kultaiset olot, koska ei työmiehet
mitään muutoksia eli parannuksia puuhaa. Näin
ei todellisuudessa kuitenkaan ole, sillä usein
kuuluu ääniä ja valituksia, miten nämä ovat
pakotetut työskentelemään perin alhaisilla
palkoilla ja ovat mielivaltaisen menettelyn alaisina.
Tähän kaikkeen olemme itse syypäät, sillä
niin-kauvan kuin välinpitämättömästi katselemme
asiain menoa, ei ole parempaa toivottavissakaan,
ja niinkauvan kun emme asiamme eteen mitään
tee, on myöskin kaikki nurkuminen
epäoikeutettua, sillä miten voi vaatia etuja, jos kerran ei
tehdä uhrauksia niiden saavuttamiseksi. Muilla
aloilla ollaan alituisissa parannuspuuhissa ja on
näillä järjestetty yhteistoimintansa, miksikä ei
myöskin meillä. Toverit maaseudulla! Jo on aika
teidänkin herätä ja yhteisvoimin käytävä olojanne
selvittämään. Älkää tuuditelko itseänne siinä
luulossa, että isäntänne eli johtajanne teille
yhdistyksiä perustavat ja etujanne valvovat. Itse
on teidän, nyt kun asia vielä on autettavissa,
noustava raivaamaan tienne, etunne valvottava
ja tilanne parannettava, Teidän 011 opittava
luottamaan omaan itseenne, jotta, jos etunne
pa-koittavat teitä ryhtymään taisteluun, voitte
esiintyä ja toimia siksi tarmokkaasti, että se
vasta-puolueessa herättää kunnioitusta. Pitäkää aina
mielessänne, että lujassa organisatsioonissa on
ainoa tukemme ja hädässä turvamme. Kuta
laajemmalle saamme järjestetyt rivimme, sitä
varmempia saamme olla voitosta.
Ottakaamme esimerkkiä ulkomaalaisista ja
käyttäkäämme hyväksemme heidän kokemustaan
työväenkysymyksissä. Ensimmäisiä ja
tärkeimpiä tehtäviä on kaikkien liittoutuminen ja
vararahaston kartuttaminen. Maaseutu, missä
tähän-asti ei minkäänlaista tariffia ole löytynyt,
odottaa uutta kipeästi kaipaamaansa palkkaustariffia.
vaan vaikeata ja suoraan sanoen mahdotonta on
saada se käytäntöön otetuksi paikkakunnilla,
missä ei osastoa löydy eli missä ainoastaan
pienempi osa kuuluu liittoon. Jos siis
maaseudullakin tahdotte tulla osallisiksi niistä eduista, mitkä
yleinen tariffi tulee säätämään, on teidän
kiireimmiten perustettava osastoja paikkakuntiinne sekä
niihin miehissä yhtymään. Ei ole epältävissäkään,
ettei kullakin paikkakunnalla löydy henkilöä, jolla
on siksi intoa ja tarmoa, että se
vastahakoisim-matkin ainakin osaksi saa mukaansa. Tämän
tulee siis uhrata itsensä yhteisen asian hyväksi
ja voimiensa mukaan op hänen koetettava saada
tovereitaan oivaltamaan, mitä asemamme ja
etumme vaatii. Alku kyllä on raskas ja
vaivaloinen, vaan ei pidä uupua ja antaa intonsa
laimeta ennenkuin päämaali 011 saavutettu.
Kun kerran on osasto perustettu ja siihen
miehissä liitytty, on hetimiten tarmolla käytävä
vararahaston kartuttamiseen käsiksi, sillä ilman
melkoista vararahastoa pyyntöjämme tuskin
otetaan kuuluviin korviin, useammissa tapauksissa
pannaan ne »pöydälle" eli joutuvat suoraan
paperikoriin. Tämän on kokemus useasti
todistanut, ja kun kerran olemme kokeneet, niin
miksemme ota saaduista takalyönneistä
viisas-tuaksemme. 10 eli 20 tuhannen markan
suuruinen vararahasto 011 ainoa ponsi, niillä saamme
vaatimuksemme huomioon otetuiksi.
Välttämätöntä on siis. että kaikki, jotka kirjaltajan nimeä
tahtovat kantaa, tämän vuoden ajalla ilaikastaan
luovuttavat 50 penniä kuukaudessa vararahastoon.
Tämä kai useammasta tuntuu liian suurelta ja
rasittavalta uhraukselta, vaan huomioon on
otettava se, että uuden tariffin voimaan astuttua
tämä itse pääasiassa etuihin nähden on ollut
vaan vähäpätöinen rahallinen uhraus, minkä jo
ensi kuukaus korvaa takaisin. Älkäämme siis
antako pärjääjillemme aihetta, vaan näyttäkäämme,
että edelleenkin tahdomme pyrkiä etumaisina
järjestyneen työväestön riveissä ja ettei
ammatti-lehdessämme löytyvä kehoitus vararahaston
kartuttamiseksi jää paljaaksi reunakoristeeksi.
Miehissä siis toimeen!
På l:sta maj.
(Tal. hållet l:sta maj å Typ. Förening härstädes).
Kamrater!
Åter en gång äro vi i tillfälle att fira l:sta
maj, vårens och sommarens budbärare. Denna
dag har man hos oss vant sig med att endast
se glada ansikten. Men i dag! huru annorlunda
är det ej nu mot hvad förut. Den glädje, som
en hvar medborgare skulle hysa å vårens första
dag, grumlas i väsentlig grad af de hotfulla moln,
som stigit på Finlands himmel. — Om ock
glädjen kan lysa upp något ansikte, är det af snart
öfvergående art, emedan för närvarande tanken
på fosterlandets framtid ovillkorligen måste fylla
hvarje finnes hjärta med den största oro. Ej är
att undras öfver, om under sådana förhållanden
intresset och ernergin hos medborgaren slappas
och rastlösheten i det dagliga lifvet något
aftager. Men, så bör det ej fortgå. Ej må modet
svika, då pröfningar komma öfver oss. Nej, bort
med svaghet. Må vi som en man, höga och låga.
flerdubbla vårt arbete och i första rummet för
vår egen förkofring. Låtom oss gent emot barbari
och öfvervåld ställa kunskap och civilisation. —
Upprop till Finlands folk har i dessa dagar
utgått med uppmaning, att öfver alt upprätta
skolor och pä annat sätt sprida kunskap till
behöfvande. 1 detta behjärtansvärda syfte är det
hvarje medborgares oafvisliga skyldighet att
bistå på ett. eller annat sätt. Resultatet af sådant
arbete kan slutligen krönas med önskad
framgång och vi sålunda finge en ljusare framtid
äfven i Finland.
Men, lämnen denna dagens brännande fråga
och låtom oss i korthet betrakta arbetarefrågan
och i främsta rummet arbetet inom var egen
organisation.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
