Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
X:o 34 (10)
G TT T E X B E K G.
61
Missä määrin Hämeen Sanomain esittämä
..inhimillinen järki" on saanut jalansijaa siinä painossa,
jossa lehti painetaan, osottanee seuraava ote toverini
lähettämästä yksityisestä kirjeestä:
„–-— Mutta voi peijakas sitä näytelmää, jota
sain nähdä! Koko työväestö oli ainoastaan
keskenkasvuisista lapsista kookoonpantu, jotka tarvitsivat
kastin ääressä seisoakseen hirsistä sahattuja
puukor-koja. Yksi ainoa ulosoppinut (hra Laurén, joka mvös
oli osaston edustajana liittokokouksessa) oli näiden
joukossa, jonka ympärillä kihisi nuo pienokaiset kuin
ennen muinoin opetuslapset ehtoollispöydässä. — Oli
niiden joukossa pari hienompaan sukupuoleen
kuuluvaakin, vaan nekin olivat kuihtuneen näköisiä,
keskenkasvuisia lapsia.
Heidän työpäivänsä ci liene ollut aivan lyhyt, koska
vielä k:lo 8,45 illalla näin heidät täydessä työntouhussa,
eikä silloin vielä ollut tietoa, joko työ loppuu pian.
Hra Laurén sanoikin sen kestävän joskus*) k:lo 10:kin
illalla ja tietysti ilman ylitvömaksua.
Samallainen näytelmä oli koneosastolla. Vaan
surkeinta oli nähdä poikaa, joka seisoi höyrykoneen
ääressä: rikkinäiset, öljystä aivan märät vaatteet yllä
ja avojaloin tuo ihmistaimi koetti tehdä työtä
isäntänsä eduksi, joka käsi poskella, hienoissa ja
kuopikkaissa vaatteissa hyvin tyytyväisen näköisenä nojasi
itseään konttoorin pulpettia vastaan silmäillen
pulpetin toisella puolella olevaa punaposkista ja
hyvinvoipaa naista.
Tässä jos missään, tuli räikeä kuva isännistön
ihmisyydestä niitä kohtaan, jotka heitä tukevat
hvviu-voiunissaan.–
*
Kuten kerrotaan, pitivät Uuden Suomettaren
latojat työnsä päätyttyä sunnuntaiaamuna 24 p:nä syysk.
yhteisen kokouksen, jossa päätettiin tehdä
monenlaisia muutoksia ja parannuksia yhteisessä keskinäisessä
työjärjestyksessä.
Tässä on esimerkki, joka kannattaisi ottaa
vlei-sénipäänkin käytäntöön. Sillä juuri tällaisten
keskinäisten kokousten avulla saadaan montakin ikävää ja
rumaa epäkohtaa poistetuksi, ja tapahtuu tämä silloin
»omien seinien sisäpuolella". Ruotsissa, jossa
tällaiset kokoukset ovat hyvin tavallisia, on noin hiljaa
hissnksissa montakin rumaa epäkohtaa poistettu.
Emme tarvitse mainita muuta kuin sitä
työtarpeiden piilottamis- tahi »lukkojärjestelmää", jotka vielä
muutamissa kirjapainoissa rehoittavat. Kukin, joka
on saanut kokea tätä, tietää myös, millaisena
alituisena »painajaisena" se lakkaamatta vaivaa
hermostoa. Arimmat luonteet saattavat tuskin saada
tarpeellista untakaan lepoaikanaan siinä pelossa, että
aamulla »rotat" ovat käyneet puhdistamassa kaikki
työtarpeet. Kiroileminen, joka tästä useinkin on
seurauksena, ei tuota minkäänlaista tulosta —
päinvastoin. Jos epäilet jotakin, ja menet tästä panemaan
hänet ..lujalle", niin on usein »tukkanuotta"
seurauksena, joka vielä enemmän pahentaa asiaasi. Ainoa
auttava keino tässä suhteessa on: kun silmä välttää,
niin — »varastatakaisin.
Jos kysyt keltä tahansa, suosiiko hän tätä
järjestelmää, ii ii ii saat aina kuulla hänen tuomitsevan sen
»alimmaiseen h—n", vaan kuitenkin samalla kuu hän
tätä lausuu, teettää hän puusepällä erityisen laatikon,
johonka sitte hakkii »patenttilukon". Hän tekee sen
sillä tietoisuudella, että tämä samalla kohottaa useilla
markoilla hänen tilejään.
■ Tämä voi mennä niinkin pitkälle, että yhdellä
ainoalla latojalla saattaa olla säiliöissään kokonaisen
pienen kirjapainon tavaramäärä pienimpiinkin
tarpeisiin asti. Jos hiukankin lälientelet tätä tavaran
paljoutta, niin varjele luoja silloin nokkaasi"!
Olin kerran tilaisuudessa, kun oikein miesvoimalla
tarkastettiin erään latojan »säiliöitä". Muun hyvän
ohella vedettiin regaalin alta laiva, jolla oli noin 2
leiviskää yksinomaan petiitti kvadraatteja. Pölystä,
joka aikojen kuluessa oli kertynyt näiden päälle,
saattoi päättää, että ne olivat »maanneet" siellä
ainakin vuoden ajan aivan koskemattomina. Tästä
voi päättää, ettei painon runsaimmatkaan ainekset
tällä »systeemillä" saata riittää koko painon
latojis-tolle.
Tätä tavaraa säästellään monella eri tavalla.
Toverini kulki kerran joutilaana. Kysyin eikö hänellä
ollut työtä. Vastaus oli: »Purkausta tosin on. vaan
jos sitä teen. niin silloin ei ole millä liidon".
Ah-ncimmilla onkin tältä varalta purkausta suuret
määrät. Niin hankala ja epäkäytännöllinen, kuin
tällainen piilotusjärjestelmä on, löytyy kuitenkin
painoja, joissii tuo tapa vielä rehoittaa täydessä
kukassaan. Ainoa ja tepsivä keino tämän poistamiseki
silloin, kun johtajat eivät halua siihen ryhtyä, on
juuri se, että painon latojat kokoontuvat yhteen,
jossa he yksimielisesti hylkäävät tämän pahan tavan.
Jos joukossa löytyisikin joku »saituri", joka ei
suostuisi sopimuksiin, niin kyllä enemmistö nämät.
tarpeellisessa »kurissa" pitävät.
Toinen yhtä paha, miltei pahempi tapa, on tuo
koroton ylityönteko. Tämä on hyvin läheisessä
yhteydessä työtarpeiden »varkauksien" kanssa. Saattaa
poikkeuksetta sanoa, että missä lukkojärjestelmää
suositaan, siellä myös korotonta ylityötä harjoitetaan.
Tämähän on aivan luonnollista. Sillä koskapahan
sitä olisi niiu hyvää tilaisuutta toisen leipäkannikan
*> Aina lehden ilmestymispäivän edellisen päivänä, siis 3
päivää viikossa.
riistämiseen, kuin juuri säännöllisen työajan
päätyttyä. Tästä saavat etupäässä kärsiä ne, jotka
uskollisina yhteisille aatteillemme noudattavat tariffimme
määräyksiä.
Kuinka usein tapahtuukaan, kun latoja, joka
illalla on purkanut tarvittavia aineksia työnsä
latomiseen, aamulla huomaa kaikki »putsatuksi". Mikäs
silloin neuvoksi? Ei saata ajatella mahdolliseksi
antaa työtäänkään takaisin, sillä tämähän merkitsee
samaa kuin »lähtöpassin" lunastamista. Tämä se
kysyy kärsivällisyyttä. Tästä on luonnollisena
seurauksena työn viivytys sekä siitä johtuva pienempi ansio,
jonka tuo tariffinrikkoja pistää kauniina lisänä omaan
taskuunsa.
* •
Eräs hyvä ystäväni kuiskasi minua korvaan, että
isännät ja johtajat ovat keskuudessaan asettaneet
»salaisen" komitean tarkastamaan meidän uutta
tariffiamme. Tästä ei minulla juuri ole paljoa
sanottavaa, Vaan kun samanen toverini vielä kertoi, että
he olisivat siihen asettaneet miehen (niin, voinhan
sen sanoa, tuon meille kirjaltajille hyvin tutuksi
käyneen hra Finanderin), joka aina omia yksityisiä
näkökohtia silmälläpitäin. ei rahtuistakaan ole antanut
arvoa yhteisille riennoille. Puhumattakaan hänen
solvauksista liittoamme sekä sen yksityisiä jäseniä
kohtaan, tahdon vain sivumennen mainita, millaisen
miehen kanssa ollaan tekemisissä.
Kun kirjaltajat v. 1890 lakon avulla olivat
pakotetut parantamaan asemaansa, niin oli juuri tämä
hra Finander se, joka ensiksi ollen pääsyynä lakkoon
toiseksi rikkoi isäntien sopimuksen sillä, että hän
keinottelun avulla käytti väkeään työssä sillä ehdolla,
että jos kirjaltajat voittavat taistelussaan, niin tulee
myös samat määräykset hänenkin johtamassaan
painossa otettavaksi käytäntöön. Silloin kun toisten
painojen isännät kärsivät lakon tuottamaa aineellista
tappiota, niin Nya Pressenin paino niitti sitä
suurempia laakereita. Minkälaisiin tuloksiin saatetaan
johtua, kun tällainenkin mies on »komiteasa",
saattaa ken hyvänsä arvata.
Sakens.
Kirje Kuopiosta.
Sisältö: Vähän oikaisua
„Sakeuk-son" viime kirjeestä. — Iltama
vararahaston hyväksi.
Parissa viimeisessä Gutenbcrgissa on muuan
»Sakens"*) muiden tietojensa yhteydessä kertonut
yhtä ja toista täältäkin Kuopiosta. Vaan koska
kumminkin hänen tietonsa Kuopion suhteen näkyy
olevan hyvin vaillinainen, tahdon kuopiolaisena
hiukan korjata niitä,
»Sakeuksen" tietojen mukaan pitäisi näet niin
suuri sanomalehti kuin U. Savo ladottauian ja
pai-nettainan pelkällä oppilasvoimalla! — Näin »Sakeus"
kirjoittaa; vaan olkoonpa hänen tietonsa kotoisin
mistä hyvänsä, kaikessa tapauksessa ovat ne
totuudesta poikkeevia — tuulesta temmattu tarina.
Pelkällä oppilasvoimalla ei l’. Savoa ole ladottu
silloinkaan, kuin se oli ainoastaan 3 p. painoksena,
sen vähemmän nyt, kun se ilmestyy 6 kertaa
viikossa. U. Savossa, samoinkuin kaikissa muissakin
maaseutu-lehdissä, on tosin käytetty osaksi oppilaita,
vaan että pelkästään sen latominen oli oppilaiden
varassa, se ei ole ollenkaan totta — ei ainakaan
viimeisinä vuosina ole sitä tapahtunut. — LT, Savon 6
p. painoksena ollen on sitä latonut 3 ulos-oppinutta
ja 2 oppilasta; onko se siis pelkästään oppilaiden
varassa?
Muuten tahdon vielä herra »Sakeuksen tietoon"
mainita, että nykyään la otaan U. Savo pelkällä
ulosoppineiden voimalla, nim. 4 ulosoppineella
miehellä.
Mitä U. Savon painajien suhteen tulee, tahdon
niistäkin samalla mainita, että sen painajana on joku
aika sitten ollut oikein »Helsingissä oppinut", vaan
että näkyään sen painaa Kuopiossa ulosoppinut mies.
Mistä lienettekiu herra »Sakeus", vaan jos teitä
vielä haluttaa Kuopiosta kirjoittaa, niin kirjoittakaa
silloin edes osaksi totta, elkiiiikä »puusta katsoen"
kuten viime kirjeessänne olette tehneet.
Tämä ou kirjoitettu puolueettomasti, ainoastaan
totuuden puolesta.
Kuopion kirjaltajilla oli kuukaus-kokous syysk.
10 p:nä, jossa m. m. keskusteltiin, miten parhaiden
voimme kartuttaa vararahastoa muutenkin, kuin
maksamalla siihen kuukausimaksua 1 markan. —
Päätökseksi asiasta tuli, että päätettiin toimeenpanna
iltama vararahaston hyväksi syysk. 24 p:nä. — Siis
hyvä aije, kunhan vaan saisi hyviin tuloksen!
Ensi Gutenbergissä mainitsen iltaman tuloista ja
ohjelmasta
Nyt toivon vaan hyvätuottoista iltamaa!
Äyräs.
*) Eiköhän tiissä tarkoiteta »Hiskiasta"I
Lato/an »mint.
Vapaita sanoja. Fria ord.
Förfrågan.
Dä inom en del tryckerier i Helsingfors individer
finnas hvilka, oaktadt Tvp. föreningens mångfaldiga
varningar, ännu fortfarande begagna sig af den, mot
organisationen stridande, fula oseden att utan natron
som hälst öfvertidsprocent arbeta öfver den i gällande
tariff bestämda arbetstiden, frågas hvilka atgürder
vore af nöden för ett slikt ofogs stäfjande?
Borde icke dylika personer, därest de fortfarande
motsätta siy Typ. föreningens beslut i ofvansagda
fraga, förklaras hafva gjort sia: skyldige till
tariffbrott. och efter skedd undersökning, som dylika
behandlas?
Intresserade.
Typografbladet och tariffen.
Enligt tariffen skulle nattarbetet vid
morgontidningarna begynna kl. 3 c. m. och sluta 12 pà
natten. Man trodde att åtminstone emot denna
anordning ingenting vore att anmärka. Isynnerhet
dà Typografbladets utgifvare erhållit sin utbildning
i ett, tidningssätteri, väntade man från detta häll
ett korrekt och pä sak gående uttalande. Men
temmeligen stukad blef man af tidningens kotifysa sätt
att. ga tillväga i denna fråga. Hvarför skylta
egentligen alla dessa initialer? Kanske Typografbladets
utgifvare endast vill visa huru pass rättvis han är
mot arbetarne. Han ger sig själf ovätande, en ganska
tydlig vink, hvari ett bland de mänga
misshälligheter bestar inom denna officin. Af tabellen ser man
att faktorn besitter en ganska liten portion
människokärlek, da ban kan ined god smak, låta
beräk-ningssättarenas löner variera p,i ett sådant sätt som
de enl. tabellen det göra, t., ex. den sistas lön
jämförd med de öfrigas. Det är sant, att den ena
arbetaren gör sitt arbete flinkare, den andra
långsammare, men (len som något. litet känner till
arbetsmetoden inom ett tidningssätteri, inser genast att här
måste den osundaste arbetsfördelning vara radande.
En som från nästa år icke mer
prenumererar på Typogra f bladet.
Kort öfversikt öfver Förbundsmötet.
Aldrig förr har Finlands typografer från olika
orter sä mangrant varit församlade pa ett ställe,
som vid det hu afslutade första förbundsmötet. En
stor del af mötesdeltagarne voro fullkomligt
främmande för hvarandra. Också kunde man under
mötets lopp lägga märke till, att en hvar sökte såvidt
möjligt liira känna hvarandra ocli hurudan
ståndpunkt den och den intog gentemot de skilda
frågorna, hvarför en del talare sökte vara sa
återhållsamma som möjligt.
Före mötet hade nian väntat sig stora
svårigheter af, att förhandlingarna vid mötet skulle ske på
landets bägge språk, och att i anledning däraf
öfversättningar i mängd vore af behofvet påkallad,
hvilket i betydlig män skulle förlänga mötestiden. Ur
denna villfarelse blef man dock tagen redan ä första
mötesdagen. Det visade sis;- nämligen, att de fleste
talare uttrykte sig pa finska och att endast ett fåtal
(om vi ej inissminna oss sju personer) yttrade sis
pä svenska, af hvilka endast tvänne ej förstodo finska.
I Dessa tvänne mötesdeltagare placerades bredvid
personer, som voro hemma i bägge språken och sålunda
till sin granne kunde öfversatta talena om så
erfordrades. Detta förfaringssätt, föreslagen af
ordföranden, var till stor lättnad för mötet.
Tvänne frågor, hvarom den lifligaste diskussion
uppstod, voro »Förslag till förbundets program" och
Tariffrågan, hvilka inlämnats af Helsingfors
afdelning. Den förstnämda frågan bestod af sex punkter,
hufvudsakligast tagna ur Socialdemokraternas i
Sverige program, förkastades af (let förberedande
utskottet, och föreslog i dess ställe till antagande af
arbetarepartiets i Finland fullständiga program, hvari
äfven ina;,i de af Helsinsrfors afdelning föreslagna
sex punkterna. Dock föreslog utskottet, behöfde
förbundet såsom sådant ej ansluta sig till
arbetarepartiet, ehuru den antoge dess program. Men detta
hade utskottet ej bordt göra, ty nv brast stormen
lös. Huru kunde Finlands förnämsta
arbetareorganisation ens kommit på den tanken att ansluta sig
till arbetarepartiet, dirigerad som den är af en hop
fåniga individer, yttrade en talare. Hvad hafva vi
med arbetarepartiet att göra. mente en annan. Dessa
och andra liknande, af blindhet och egenkärlek
före-stafvade yttranden bevisa, att dessa talare stå på.
lindrigast sagt, organisationens lägsta trappsteg, ej
tänkande efter att de skilda yrkena böra känna sig
solidariska med hvarandra, för att sàmedels kunna
vinna seger ät alla arbetare utan undantag.
Hvad det finska arbetarepartiets vackra program
innehåller, som hufvudsakligen äfven är den
internationella socialismens, väga vi med säkerhet påstå,
att en stor dol af deltagarne i förbundsmötet ej
kände till, och ändå slungar man ut sin
förkastelsedom öfver densamma!
Hvad åter fragan om tarifförslaget vidkommer,
var den ovädersägligen mötets viktigaste och mest
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:04 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1899/0061.html
