Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
64
G U T E N B E K G.
N.o 34 (10;
Viipurin osastosta: — Från Viborgs afdelning:
1141. Lindholm, Emil Aleksander. — 1142.
Sire-nius, Petter Vilhelm.
Jyväskylän osastosta: ■— Från Jyväskylä
afdelning: 1143. Tamminen, Vilhelm Aleksander. —
1144. Björkman, Gustaf Hjalmar. — 1145. Kaipio,
Hugo. — 1146. Lehtinen, Kustaa Adolf. — 1147.
Sjöblom, Johan Bernhard. — 1148. Hyvönen, Einar,
— 1149. Eistonen, Karl Johannes.
Tampereen osastosta: — Från Tammerfors
afdelning: 1150. Raatikainen, Vilho. — 1161. Saxbeck,
Edvart. — 1152. Lindgren, Kaarlo. — 1153. Järvi,
Anna.
Mikkelin osastosta: — Från S:t Michels
afdelning: 1154. Valjakka, Albin. — 1155. Valkonen,
Hjalmar. — 1156. Nyman, Hugo Arvid. — 1157.
Salmi, Alfred Aleksander.
Käkisalmen osastosta: — Från Kexholms
afdelning: 1158. Korhonen, Oskari. — 1159. Ronimus,
Jonas. — 1160. Lastikka, Fredrik. — 1161.
Marjanen, Oskar Robert. — 1162. Härkänen,
Aleksandra. — 1163. Härkänen, Olga.
Sortavalan osastosta: — Från Sordavala
afdelning: 1164. Helander, Kustaa Vilho. — 1165.
Venäläinen, Antero. — 1166. Kapanen, Pekka. — 1167.
Kunnas, Johan Hjalmar. — 1168. Hyvärinen, August.
Turun osastosta: — Från Åbo afdelning: 1169.
Landgren, Frans Oskar.
Muuttaneita jäseniä. Aflyttade medlemmar.
984. Jonsson, Porvoosta Helsinkiin, från Borgå
tili Helsingfors. — 835. Sundberg, Helsingistä
Maarianhaminaan, frän Helsingfors till Mariehamn.
626. Huldén, Karl, Kristiinasta Vaasaan, från
Kristinestad tili Vasa. — 547. Marken, Mathilda,
Vaasasta ulkomaille, frän Vasa till utlandet. — 800.
Nilsson, Jakob, samoin, dito. — 714. .Linsson. Oskar,
Vaasasta Turkuun, från Vasa tili Åbo. — 1069.
Hälstén, G. A., Vaasasta Kristiinaan, från Vasa tili
Kristinestad. — 725. Aspholm, K., Helsingistä
Kuopioon, från Helsingfors tili Kuojpio. — 734.
Kort-tila, A., Haminasta Kuopioon, från Fredrikshamn till
Kuopio.
Eronneita jäseniä. Utgående medlemmar.
998. Andelin, Väinö, 1000. Itkonen, Antti Hugo,
1005. Leinonen, Antti Vilho, ylimäär.
Vararahasto-veroituksen johdosta, för extra uttaxeringen till
Reservfonden.
Oikaisu.
Viime numerossa on ilmoitettu Sortavalan
osastosta Kopanen, Pekka; pitää oleman: Kapanen, Pekka.
Rättelse.
I senaste nummer står bland anmälda från
Sordavala Kopanen, Pekka; bör vara: Kapanen, Pekka.
Liittohallituksen kokoukset.
9 p. lokak. Työväenpuolueen hallituksen
kehoituksesta käsiteltiiii kysymystä Liiton yhtymisestä
puolueeseen. Kysymys ei antanut aihetta
toimenpiteisiin koska liittokokous ei hyväksynyt puolueen
ohjelmaa. — Sitäpaitse käsiteltiin juoksevia asioita.
25 p. lokak. Käsiteltiin ainoastaan juoksevia
asioita.
Förbundsstyrelsens sammanträden.
Den 9 okt. Behandlades, pä grund af
Arbetarepartiets styrelses uppmaning, frågan om Förbundets
inträde i partiet, hvilket ej gaf anledning till någon
åtgärd da partiprogrammet af förbundsmötet ej
blifvit godkändt, — Dessutom behandlades löpande
ärenden.
Den 25 okt. Behandlades endast löpande ärenden
Adresser.
Förbundsstyrelsen.
Ordförandens, hr .7. .4. Kosk, Helsingfors
Centraltryckeri.
Kassaförvaltarens, hr Fr. Saastamoinen, Simelii
tryckeri.
Alla bref adresseras till ordföranden och
pän-ningeförsändelser till kassaförvaltaren.
Kontrollnämden.
l:sta ledamotens, hr .4. Karjalainen, Simelii try
k-keri, Helsingfors.
2:dra ledamotens, herr M. Molodkin, Uusi
Auras tryckeri, Åbo.
3:dje ledamotens, herr Alb. Nordberg,
Aamu-lehtis tryckeri, Tammerfors.
Gutenbergs redaktion.
Herr O. -4. Nyman, Gräsviksgatan 10.
Invalidfonden. — Vanhuusrahasto.
Simelii tr. — Simeliuksen kirjap.......... 8: 40
Tilgmanns tr. — Tilgmannin kirjap....... 7: 75
Nya Pressens tr. — Nya Pressenin kirjap - 2: 90
Finska Litteraturs, tr. — Suomal. Kirjall.
Seuran kirjap........................ 1: —
Handelstrykeriet .......................—: 25
Typ. föreningen — Kirjalt. yhdistys......—: 25
S:ma 20: 55
37io M. L.
Nykyisen aseman selvitykseksi.
Kun täkäläiset kirjaltajat v. 1890 koettivat
parantaa asemaansa, niin katsoivat isännät
mahdottomuudeksi suostua heidän ehtoihinsa, pitäen
pahimpana syynä tähän painojen kesken vallitsevan
kilpailun, erittäinkin maaseutuun nähden. Että tässä
heidän väitteessään oli hyvinkin paljon totta, emme
tahdo kieltää.
Sama lienee laita nyttenkin. Sieltä ja täältä
maaseudulta kuuluu jo salaista kuisketta, että sillä
kannalla, kun kirjapainotavaran hinta nykyään on,
ei kannata suostua tariffin vaatimuksiin. Vedetäänpä
esiin painon vuotuiset tilikirjatkin, joissa kylläkin
selvin numeroin esitetään painon todellakin kurja
tila. Pahimmassa tapauksessa uhataan pistää paino
,,lukkoon". Suurimpana syynä pidetään tuota
rajatonta, paljon ylistettyä „vapaata" kilpailua.
Ken vähänkin tuntee kirjapaino-oloja maassamme,
täytynee myöntää, että hinnat useimmissa tapauksissa
tilauksiin nähden ovat kerrassaan romutavaran
arvossa. Mutta kuka tähän kaikkeen on syypää?
Eivät ainakaan työntekijät.
Taistelussa oikeudenmukaisemman ansion
.saavuttamiseksi, eivät kirjaltajat saata ottaa huomioon
isäntien keskinäistä polkemisjärjestelmää. Hman
yhtenäistä sitoavaa tariffia esiintyvät he ainoastaan
tahdottomina välikappaleina järjettömän kilpailun
jaloissa.
Että tämä kilpailu on epäkohtainen ja ettei sitä
enää saata pitää kiihottavana vaikutuksena
edistymiseen ja yritteliäisyyteen, on jokaisella
oikeinajat-televalla ihmisellä täydellisesti selvillä. Se on
nykyään muodostunut siksi verenimijäksi, joka itseensä
imee kaiken elinvoipaisen kehityksen ammatistamme.
Tätäpä’ hrat työnantajat, pääasiallisesti maaseudulla,
eivät ole rahtuistakaan koettaneet poistaa, vaan ovat
he erittäinkin pienemmissä kirjapainoissa menneet
niinkin pitkälle, että uuden tariffimme määräämä
palkka työstä jo nousee päälle nykyisen
tilaushinnankin.
Asiain tällä kannalla ollen ei onnistu sekään, että
he koettavat pönkittää horjuvalla kannalla olevaa
liikettään miltei pelkällä lapsivoimalla, joita kauniilla
kehoituksilla ja lupauksilla viekotellaan palvelukseen,
vaan jotka iniehcnikään päästyään tulevatkin
huomaamaan erehdyksensä, jolloinka se jo on myöhäistä.
Vaan mitäpä siitä, jos turmellaankin näitten
lapsiraukkojen tulevaisuus. Antaa kilpailun jatkua vain
yhä edelleen, ja ne jotka välinpitämättöminä
noudattavat tätä kilpailun kulkua, tulevat kuitenkin
vielä kaiken hyvän lisäksi huomaamaan, että liikkeen
pystyssä pysyttämiseksi viimein ei kannata maksaa
palkkaa lainkaan. Vaan auttaako vielä tämäkään?
Tästä johtuvaan yhä hurjempaan kilpailuun nähden
on seuraus, että työmiehen pitäisi vielä maksaa
puolestaan, saadakseen olla osallisena tällaisen
^utu-puulaakin" pönkitvksessä. Niin hullunkuriselta kuin
tämä tuntuukin, niin ovat olot tällä kannalla
kuitenkin nykyään suurimmassa osassa maatamme.
Työnantajat eivät tahdo käsittää sitä, että se on
tuotannon kustannus, joka määrää tavaran hinnan,
ja mitä korkeammalle kustannukset nousevat, sitä
korkeampi on myös pantava hinta tavaralle.
Kun työväki osaltaan itse koettaa parantaa tätä
kurjaa tilaa, niin ollaan heti isäntien puolelta
valmiit huutamaan, että heidän vaatimuksensa ovat
kohtuuttoman korkeita, kiinnittämättä lainkaan
huomiota nykyään vallitsevaan alhaiseen rahakantaan
sekä säännöllisesti kohoaviin hintoihin kaikkiin
elintarpeisiin nähden, puhumattakaan vuokrasta y. m.
Tästä kalliista ajasta välittämättä, jonka johdosta
korkeammat palkat ovat välttämättömiä, katsovat
herrat liikkeenharjoittajat — joilta, näin sivumennen
sanottuna, itseltään ei juuri puutu näitä maallisia
hyvyyksiä — niitä vaatimuksia hävyttömän
korkeiksi, joita työväki vallitsevien olojen johdosta
on pakotettu vaatimaan, voidakseen ilman suurta
puutteellisuutta elättää itsensä sekä omaisensa.
Puhuessamme työnantajain keskinäisestä
järjettömästä kilpailusta, jonka; nojalla he tavallisesti
vastustavat kirjaltajain kohtuullisia vaatimuksia
palkkoihin nähden, eivät he, kuten jo mainittiin, omasta
puolestaan vielä ole rahtuistakaan koettanut poistaa
tätä turmelevaa, ammattiamme polkevaa epäsikiötä.
Se ehdotus uudeksi, koko maata käsittäväksi
palkkatariffiksi, joka näinä päivinä on lähetetty
kirjapainonisäntien hyväksyttäväksi, on ensimmäinen
ja tärkein askel juuri tällaisen kilpailun
rajoittamiseksi. Kun kerran maamme kirjapainoissa on saatu
yhdenmukainen palkka järjestetyksi, niin on se
niinmuodoin tuntuvalla tavalla vaikuttanut myöskin
yhdenmukaisien hintojen pysyttämiseksi tavaran
arvoonkin nähden. Tätä emme luulisi kenenkään
ajattelevan työnantajan kieltävän. Tosin ovat meidän
isäntämme vielä siksi vanhoillisella kannalla, että
he itsekkäisyydessään mahdollisesti eivät tahdo
antaa täydellistä kannatusta tälle yritykselle jo siitäkin
syystä, kun se on — työmiehiltä lähtenyt.
Ruotsissa, jossa samallainen tariffi on ollut
voimassa toistakymmentä vuotta, oli alussa suuriakin
esteitä voitettavana. Vaan kun isännät siellä
viimein kokemuksistaan tulivat huomaamaan sen
hyödyttävän vaikutuksen, mikä sillä oli sitä ennen
vallinneen, perikatoon johtavan kilpailun poistamiseksi,
niin on sillä tätä nykyä puolustajansa niin isännissä
kuin työmiehissä.
Sama on laita Saksassa, tuossa vapaan kilpailun
pesäpaikassa. Sielläkin on olemassa
isäntäyhdistyk-sen asettama tariffivaliokunta, jonka tehtävänä on
sikäl. kirjaltajaliiton kanssa valvoa yhdenmukaisen
tariffin pysyttämistä Saksan kirjapainoissa.
Bref från Berlin.
Korresp. tili Gutenberg.
II.
Slutet af september 1899.
,,Verband der deutschcn Buchdrucker" hade sitt
förbundsmöte detta år i Mainz d. 19—24 juni och
fattades därvid mänga ganska viktiga beslut.
Representanternas antal var 80, utom några gäster
frän Österrike och Schweiz. Mötet öppnades med ett
hälsningstal af förbundets ordförande, hen- E. Döblin,
i hvilket ban redogjorde för förbundets ställning
m. ni., hvaraf framgår att medlemsantalet ständigt
ökas (med 7,000 nya medlemmar sedan sista
förbundsmötet). Stridigheterna uied andra arbetareförbund
hade på ett tillfredsställande sätt blifvit lösta vid
sista »Gewerkschaftskongress" i Frankfurt, till
hvilken alla arbetareföreningar välja delegerade. (Andra
förbund hade nämligen förut icke erkänt nyttan af
mellan prinsipalerna och arbetarne öfvcrenskoininen
tariff.) Vidare framhöll tal. att förbundet hittills
afhållit sig från politik, men nu var man tvungen
därtill genom kejsar Vilhelms attentat mot arbetarnes
koalitions- eller föreningsfrihet, då det belt enkelt
gälde förbundets existerande.
Kejsaren öfverlämnade nämligen i vår till
riksdagens afgörande sitt s. k. „tukthusförslag", hvilket,
officielt hette „lag till skyddande af industriella
arbetsförhållanden", men i själfva värket syftade att
fullständigt tillintetgöra arbetarnes föreningsfrihet.
Hufvudpunkterna i detta lagförslag voro följande:
om någon genom väld, liot, påtryckning eller
ärekränkning fordrar en annan till arbetsinställelse,
straffas han med ända till ett års fängelse, den som
tagit sig till yrke att handla mot ofvanstående
paragraf (således också alla medlemmar af
arbetare-föreningsbestyrelser), dömes till fängelsestraff icke
under 3 månader; den som fäller ärekränkande
yttranden (ordet „sträjkbrytareu är också ärekränkning!)
om en person, som icke deltager i arbetsinställelse,
dömes till ett års fängelse, och deltagare i ett möte,
hvari förbrytelser mot ofvanstående paragrafer begås,
dömes också till fängelse! Är en arbetsinställelse
förenad med fara för statens säkerhet, människolif
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
