Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 37 (1)
(i ü T E N B E R G
3
Kir]e Helsingistä.
Sisältö: Pakinaa. — Uusia
kirjapainoja. — Ovambolaiset. — Yhä vaan
ehtoja. — Uusi vuosi.
— Hiskias, hoi! — kuulin eräänä päivänä,
kun nälissäni harppasin puoliselle, jonkun
perästäni huutavan, ja kun en tarpeeksi sukkelaan
käsittänyt sen tarkoitusta, niin huutoa seurasi
pukkaus, jotta olin mennä „nokilleni", ellei
onneksi edessäni olisi sattunut tallustelemaan
jotakuinkin roteva „gamla gliederiä" kaupusteleva
eukko, jota vastaan muksahdin. Hämmästyneenä
— eukon sadatellessa ,,ferpannete hai .. k" —
käännyin ympäri ja edessäni seisoi Sakeus, tuo
meidän „pikku sosialistimme".
— No, rnikäs on hätänä? — kysyin vihdoin,
nähdessäni ettei hän hengästykseltään saanut
sanaa suustaan.
— Hätänä! Oletko sinä, jota toimittajamme
pitää lehtemme ,,lentävänä", ainoa muukalainen
joka et näy tietävän että tänään ovat
työvoimamme ostajat koolla Helsingin ,,Susilassa"
perustaaksensa isäntäyhdislyksen. Häh!
— Vai niin! Vai jo viimeinkin ovat
heränneet. Kauvan on lehdessämme herännäisyyttä
saarnattukin. Vuosisadan lopulla vihdoinkin
oivalsivat yhdistymisen tärkeyden. Onnea vaan!
— Tariffimme aikovat seuloa, niin että jälelle
kuuluu jäävän ainoastaan lomakesivut, ja jos
vähänkin rupeet protesteeraamaan, niin
taluttavat ,,pöpön" *) paikallesi ja vi...
— Virka pois ja hampaat naulaan?
— Vinkelihaan saat viedä varastohuoneeseen
lepäämään.
— Ja sitten?
— Saat laputtaa vaikka Ivalojoelle
kullanetsintään, jollet ole halukas persoonallasi
lisäämään jo ennestään kirjavaa ,,rannikkolaistemme"
joukkoa.
— Mennään sitten! Niukemmasti sitä kultaa
tuskin missään löytyy kuin kastista etsiessä.
Mitä muuten tuohon kummiteltuun rautakouraan
tulee, niin se ei edes kolmelle kunnon
käsila-tojalle piisaa, kun lukuun otetaan korjaus y. m.
valmistustyöt. Jos siitä massinasta jotain
hyötyä aijotaan saada, niin silloin on virheettömäsi i
ladottava, sillä pieninkin „pukki" aiheuttaa
rivin uudestaan latomiseen. Vanhana latojana
olet kai itse tullut huomaamaan, että
meikäläisillä työnteettäjillä on sula mahdottomuus
mitään teosta toimittaa, ellei sitä oikein
perinpohjin korvailla ja muokata alusta loppuun. Vasta
sitten kuin nämät paheet ovat poistetut, voimme
perustella koneiden käytännöllisyyttä,
tuulimylly kastin ääressä huitoo ja työntää
kirjak-keita suureen hinkaloon", kirjoitti minulle eräs
maaseutulainen kuvitelleensa latomakonetta.
— En minäkään siitä suurta tuhoa usko
lähtevän, vaan löytyy niitä niinkin yksinkertaisia, jotka
pelkäävät sen kautta leipänsä menettävän. —
Oletko sattunut näkemään isäntiemme
tariffieh-dotusta ?
— Vielä häntä kysyt! Mitenkä se olisi
saattanut olla mahdollista, sillä onhan siinä
noudatettu suurempaa varovaisuutta kuin Dreyfusin
torvipostikirjeessä eli mikä on tapana
ainoastaan setelipainoissa. Sain sentään vihiä että
jotain salaperäistä olisi tekeillä eräässä
laitoksessa Antinkadulla. Urkin ja utelin kunnes sain
tietää, että siellä oli vietynä kivelle jonkinlainen
meitä koskeva tariffi. Kontrollin alaisena se
painettiin, makulatuurit hävitettiin ja
tahkoamalla tehtiin kivi entistään mykemmäksi ja
niin poistettiin kaikki mahdollisuus utelemiseen.
Oppilas-ja latouskonetariffia siinä ei löytynyt —
eiköhän niitä aijota käyttääkään? — vaan oli
naiden sijalle ilmestynyt: ,,Tämä tariffi astuu
voimaan tammikuun 1 p:nä 1900". Kai jo
huomaat missä nyörit käyvät? Koetetaan näet vielä
kerran syöttää meille 1893 vuoden pakkotariffi,
vaan luulen että olemme jo vahingosta
viisastuneet, ettemme rupee asettamaan hirttonuoraa
uudelleen kaulaamme. Pois kaikki
koukuttele-miset! Rehelliseen taisteluun olemme vaadittaissa
valmiit, sillä tiedämme ettei sitä kummaa ole
*) Latomakone.
vielä tapahtunut, että työväestö hyvällä olisi
mitään etuja saavuttanut. Ei, ne ovat taistelulla
otettavat.
— Niinpä niinkin. Me vaadimme ainoastaan
sitä mikä meille oikeuden ja kohtuuden mukaan
kuuluu, ja jollemme sovinnollisella yhteistyöllä
voi sitä saavuttaa, niin silloin ...
Ja Sakeus. lähti taas kahta vinhaammin
jatkamaan keskeytettyä matkaansa.
*
Uusia kirjapainoja on viimevuosina tuon
tuostakin ilmestynyt kaupunkiimme, erittäinkin nyt
kuluneena parina vuotena, ja on niiden tuloa
aina tervehditty todellisella ilolla, vaan nyt on
taas ilmestynyt yksi lisään ja liika on liikaa,
sen tunnustavat kai „kotimaisen"
teollisuudenkin suosiat. Tuonne laitakaupunkiin,
israeliit-tain kauppahallin — n. k. narinkan —
läheisyyteen on näet erääseen vanhaan pesutupaan
alkanut ilmestyä setä Gutenbergin työkaluja,
niinkuin kirjakkeita — oikein „ehta sorttii",
joilla on „siknatuuri" selässä — pikapainimia
y. m. Kerrotaan että täällä alettaisiin
painattamaan jonkinlainen ,,gazeta" joko hepreaksi
eli jollekin muulle vanhanajan kielelle, ei
kertojani varmaan tienyt sanoa. Mihin ja mitenkä
se tulee levittämään valoansa, on tietämätöntä,
ainakaan ei niitä, jotka siellä tulevat
työskentelemään, tule liika valoisuus vaivaamaan, sillä
ikkunoita löytyy tässä ,,vapriikissa" 3
kadun-puolisella seinämällä, pihalle on pääsy kielletty,
vaan tokkohan siellä löytyy ikkunoita ensinkään,
1 sillä eipäs se työ, mikä siellä suoritetaan,
suurta valoa siedä. Käyttövoimaksi kuuluu
tulevan jonkinlainen asetyleenikompositsiooni, joka
saadaan vedessä hapatetuista kaaliksista ja
kalisuoloista. Muuta työvoimaa on haalittu sieltä
ja täältä, etupäässä sellaisia, joilla ,,vanhimpina"
on etuoikeus. On siellä sentään meikäläisiäkin
,,kerubiimia", kuten eräs rettelöimisistään
tunnettu H., joka myöskin on antanut
suosituksensa eräälle liittokiristyksestä huomatuksi
tulleelle viipurilaiselle. Puhutaanpa vielä että
erään latojan nimikin olisi eksynyt seuraan.
Köyhyys on tuntematoin vieras tässä talossa,
sillä satamarkkaa saa heti etukäteen, eikä
työtodistuksia kaivata lainkaan, ainoastaan
papinkirja ja mahdollisesti poliisipiletti. Työaika on
määrätty seitsemästä aamulla seitsemään illalla,
vaan kuuluu sanotun, että saapi tulla ja mennä
koska haluttaa, kun taas kontrahdissa
löytyvän pykälän mukaan sakotetaan poissaolosta
10 markkaa kerralta. Yhdistykseen kuulumista
ei pidetä tarpeellisena, sillä ,,katsokaa
meikäläisiä työmiehiä, he tekevät tyytyväisinä työnsä,
kun heillä ei ole yhdistystä". Faktori on
katsottu tarpeettomaksi, eikä sellaista siis tule
löytymään, sillä „me olemme kaikki faktoreja".
*
Ovambolaisiksi on keskuudessamme
löytyviä pimeitä veikkoja ruvettu nimittämään. Tämä
uusi nimitys perustun siitä, että usein
vaaditaan täydellistä lähetystyötä, jos mieli saada
nuo harhaan joutuneet „ihmisten joukkoon".
Surkuteltavaa että meidänkin ammatissa löytyy
„värisokeita".
K. S:n — kaikkien sorrettujen —
kirjapainossa on työväestölle luvattu hankkia eläke,
niinkuin muillekin virkamiehille, mutta
ainoastaan sillä pienellä poikkeusella että — eroavat
liitosta. Tekisipä mieleni kysästä: Onko niillä
samassa kartanossa työskentelevillä 10 à 12
tuhannen markan eläkkeen nauttijoilla myöskin
ehtona, etteivät saa kuulua osakeyhtiöihin ja
omata osakkeita? Minä vaan kysyn.
Tavanmukaiset joulurahat annettiin uudeksi
vuodeksi ehdolla, ettei työväestö lakon sattuessa
ota siihen osaa. Kun ehdon tekijälle oli
selvitetty, ettei rahoja siinä tapauksessa kannata
tar-joakaan, sillä työmiehet eivät niitä moisilla
ehdoilla ota vastaan, jäi se vaan — toivomukseksi.
*
Hyvää uutta vuotta toivon kaikille liittomme
etua harrastaville, toivossa että entistä
useammin tavattaisiin „Gutenbergin" palstoilla.
Hiskias.
Kirjekortti Tampereelta.
„Lastentarhaksi" on muodostunut täällä
Tampereella oleva „Sampo" kirjapaino, jossa on
näet 20 oppilasta ja yksi ainoa taituri
(painaja). Mainittu kirjapaino muutetttiin tänne
puolitoista vuotta takaperin Porista, jossa sen
omisti toiminimi Uoti & Grönroos. Painon
isännöitsijänä toimii nykyään fil. maist. hra
Uoti ja faktorina hra Lindeqvist, molemmat
porilaisia". Tämän lapsisarjan, joita
latomossa on 15 ja konepuolella 5, hoitajina on
tähän asti pidetty 1 taituri kumpaisessakin
osastossa, mutta nykyään on latojataituri
lähtenyt pois, häveten työskennellä sellaisessa
laumassa. Lapsista on latomossa
työskentelevistä 2:si ollut kokonaisen 1 vuoden
kirjapainossa ja toiset jonkun viikon, joten kyllä
voinee arvata minkälaisia ,.aksidenssia" tästä
painosta ulostulevat työtkin ovat, koska
faktorikaan ei näytä olevan niitä „vahvimpia" painon
kirjekoteloista y. m. latomistaan töistä
päättäen.
Kuulunee mainittu faktori nykyään
etsiskelevän latojataituria Helsingistä, ensin täällä
useampia turhaan rukoiltuaan sinne, ja voinee hän
ehkä jonkun „poropeukalon" saadakin, sillä en
luule kenenkään kunnon miehen \iitsivän sinne
muista kaupungeista siirtyä.
Luettuani joku aika sitten Aamulehdestä
ilmoituksen: ,,Useampia 15 — 16 v. poikia eli
tyttöjä saa heti paikan latojaoppilaina
Sampo-kirjapainossa", neuvoin sinne paria
paikkakunnalla työnhaussa olevaa latojataituria. He
sanoivatkin jo käyneensä siellä, mutta toinen ei
ollenkaan uskaltanut sisällekään mennä,
nähtyään etehisen ikkunasta painoon minkälaisen
„sakin" keskellä faktori siellä hääräili.
Toiselta, joka sentään uskalsi sisälle mennä, oli
mainittu faktori, hänen työtä kysyttyään,
ruvennut heti kyselemään: „ Oletteko organiseerattu,
suostutteko kontrahtiin, oletteko tottunut
purkamaan sekalia"?. Latoja painoi kiireesti lakin
päähänsä ja lähti ulos, jättäen faktorin „sälliensä"
kanssa odottamaan vastausta.
Oppilaitaan vaativat mainitut herrat Uoti &
Lindeqvist välttämättä tekemään kontrahtia,
(joita heillä löytyy omaa tarvetta varten
valmiiksi painettuna) poispanon uhalla. Ovatpa
he jo useampia saaneetkin niihin suostumaan,
mutta kaiketikin katuvat lapset sitä tekoaan,
koska suurissa joukoissa poislähtevät, joten ei
heidän joukossaan liene nykyään kuin 2 eli 3
kappaletta kontrahdin tehnyttä. Vieläpä
lähtiessään vakuuttavat heitä saavan hakea vaikka
viidellä hevosella, saamatta kuitenkaan takaisin.
Toisilta poislähteneiltä ovat mainitut herrat
pidättäneet todistuksen ja toiset saaneet sen
mitä sopimattomimpaan muotoon kirjoitettuna,
joita sitten on saanut lasten isä, äiti tai veli
ja joskus ammatintarkastajakin käydä
mainittujen herrojen luona oikomassa.
Erittäin ylösrakentavaista muuten ovat
tällaiset vehkeet mieheltä, joka kirjoittaa nimensä
fil. maist., kuin myöskin hra Lindeqvisfiltä,
nimilisäyksellä „faktori", joka kuitenkin on
parempaakin nähnyt työskennellessään jonkun
vuoden Helsingin Sentraalikirjapainossa, vaikka
muuten hänen kykynsä näyttääkin olevan
kotoisin Porista. Väkä.
Från förbundsområtlet. Liiton alalta.
— Helsinki. Yhdistyksen
kuukauskokouk-sessa jouluk. 10 p:nä oli n. s.
kontrahlikysy-mys uuden keskustelun alaisena.
Puheenjohtaja ilmoitti, että kirjapainon isännöitsijä hra
Westzynthius ei ollut voinut kontrahteja
kokonaan mitättömiksi tehdä, vaan oli hän
kuitenkin suostunut lyhentämään niiden
voimassaoloaikaa kolmeksi kuukaudeksi. Koska
kysymyksessä olevat kontrahdit oli sen jälkeen
irtisanottu, ei kokous tällä kertaa katsonut
yhdistyksen voivan ryhtyä asiassa enempiin
toimenpiteisiin.
ØCr cTöröÆen cFörßuitàeis cßeservfønà •
t
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:09 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1900/0003.html
