Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
16
gu te n berg
N:o 40 (4)
för den erbjudna lönen. Hvad den ordentliga
arhetaren beträffar, så är det för honom
omöjligt att med den lönen i dessa dyra tider
försörja sig och sin familj, då ingen dyrtidstillägg
för dem ens ej kommer i fråga.
Om städernas klassificering har jag fatt den
uppfattningen, att delegationens afsikt varit att
uppsätta en evighetstariff, eller hvarför ha alla
större kyrkobyar eller köpingar upptagits i
densamma; kanske för att fä ett femte klass till.
Afdelningarna torde nog draga försorg om att
de blifva förda i den rätta klassen.
Hiskias.
Matkakertomus.
Tammikuun 25 päivänä pitämässään
kokouksessa päätti Suomen kirjaltajaliiton hallitus
lähettää yhden jäsenistään Haminan kaupunkiin
perustamaan liitto-osastoa siellä olevien
kirjaltajien kesken, jonka toimenpiteen littohallitus
uskoi allekirjoittaneelle.
Koska nyt olen suorittanut mainitun
tehtävän, niin katson velvollisuudekseni tehdä pieni
selvitys tämän matkan tuloksista.
Lähdin Helsingistä t. k. 2 p:nä kello 8,15
i. p. ja saavuin Haminaan seuraavana päivänä
kello 8 aamulla. Asemalta sunntasin askeleeni
,,Fredrikshamns Tidningin" kirjapainoon, jossa
esitin asiani siellä työskenteleville kirjaltajille,
jotka lämpimästi kannattivat osaston
perustamista kaupunkiin. Tässä painossa työskenteli
johtaja, 2 latojatailuria, joista toinen samalla
hoitaa painajan tehtävät, sekä 1 latojaoppilas;
palkka-edut: johtajalla 150 mkaa ja taitureilla
100 inkaa kuukaudessa; huoneusto ja puhtaus
jotakuinkin mukiin menevä; työaika 9l/2
tuntia päivässä.
Täältä kohdistin kulkuni kaupungin toiseen
kirjapainoon, jonka omistaa fil. maist. E. Wirkki,
jossa taas esitin asiani ja täällä myöskin
innolla kannatettiin osaston perustamista.
Painossa työskenteli johtaja, 1 latojataituri ja 4
latojaoppilasta, joista 2 oppilasta viimeistä
oppivuottaan, sekä 1 painajataituri ja 1
painajaop-pilas; palkka-edut, huoneusto, puhtaus ja
työaika samat kuin ensinmainitussa kirjapainossa.
Samana iltana kello 6 pidettiin asian
johdosta kokous kirjaltajien kesken. Kokoukseen,
joka pidettiin erään toverin asunnossa, oli
saapunut kaikki ne Haminan kirjaltajat, jotka
sääntöjen mukaan ovat oikeutettuja liittymään
Suomen kirj alt aj aliittoon, luvultaan 8 (6 taituria ja
2 oppilasta). Kokouksen alusti allekirjoittanut,
jossa muutamilla sanoilla tein selvää liittomme
tarkoituksesta sekä välttämättömyydestä kuulua
siihen, erittäinkin nyt, kun yleinen
palkkaus-sääntö tulee ratkaistavaksi kaikkialla Suomessa.
Kokouksessa päätettiin „kuin yks’ mies" yhtyä
osastona Suomen kirjaltajaliittoon. Innostus oli
yleinen, jota todistaa sekin, että Haminan
kirjaltajat samassa kokouksessa lahjoittivat 20
markkaa liiton vararahastoon. Olisi ehkä yhtä
ja toista mainittavaa vielä Haminan
kirjaltaja-oloista, vaan jätän ne osaston jäsenten
vastaiseksi tehtäväksi. Lopuksi lausun julkisen
kiitoksen Haminan kirjaltajille kaikesta siitä
myötä-tuntoisuudesta, jota he Suomen kirjaltajaliittoa
ja minua kohtaan osoittivat sekä samalla
lausun Haminan osaston tervetulleeksi
yhteistoimintaan, meidän kirjaltajien niinhyvin
aineellisten kuin henkisten etujen valvomiseksi.
Toverilliset terveiset Haminan kirjaltajille.
Alfred Stampeü.
JS atöj at Roi!
3 latojaa saapi heti vakituista lyötä,
kun ilmoittavat itsensä Liiton
paikan-välitystoimistoon, Annankatu 24, 2:nen
kerros, k:lo 4—5 tai 7—10 j.pp.
JJ. J. Jakobsson.
Från förbundsomräüet. Liiton alalta.
— Helsinki. Yhdistyksellä oli tämän kuun
4 ja 6 p:nä kokous palokunnan talolla, joissa
keskusteltiin liittohallituksen ja isäntäkomitean
yhteisissä istunnoissa syntyneistä
välitysehdotuksista. Kokouksessa hyväksyttiin
yksimielisesti liittohallituksen ehdotukset ehdolla, että
isännätkin ne hyväksyvät, muussa tapauksessa
päätettiin pysyä yleisessä liittokokouksessa viime
kesänä hyväksytyssä tariffissa. -
Oppilastarif-fista, jonka isäntäkomitea oli ehdottanut
pyyhittäväksi, syntyi vilkkaampi keskustelu, jonka
kestäessä parikolme työnjohtajaa myöskin
tahtoi jättää oppilastariffin tulevaisuuteen, ,,koska
isännätkin niin tahtovat", vaan joka mielipide
ei saanut kannatusta.
Vastalausetta ei tällä kertaa sentään kukaan
pyytänyt pöytäkirjaan.
Molemmissa kokouksissa oli jäseniä
harvinaisen runsaasti saapuvilla: edellisessä lähes 200
ja jälkimäisessä 150. — m —.
— Turku. Yhdistyksen kokouksessa
sunnuntaina v. k. 28 p:nä päätettiin kehoittaa
oppilaita luovuttamaan vararahastoon puolet siitä
mitä taiturit maksavat. — Yhdistyksen
kirjastoon päätettiin tilata ,,Schweizer Graphische
Mitteilungen", „Nordisk Boktryckarekonst’’ ja
,,Boktryckerikalender" sekä ,,Valvoja". —
Asetettiin valiokunta arvostelelemaan tamperelaisen
kustannusosakeyhtiön Sammon kustannuksella
ilmestyvän kuvaraamatun painatusta v. m. —
Päätettiin ottaa ’ ylipainos muutama vuosi sitte
Gutenbergissa julkaistuista kilpakirjoituksista
kysymyksestä „Mikä on liiton tarkoitus?"
jaettavaksi sekä nuoremmille jäsenille että muille
kirjaltajille, joilla liiton tarkotus ei vielä ole
selvillä." Myöskin päätettin yhdist. jäsenten ke—
ken toimeenpantavassa seurusteluiltamassa
pi-dettäksi esitelmä samasta asiasta. —
Tariffi-sovintoehdotuksesta valmistelevasti harkitsemaan
asetettiin erityinen valiokunta.
Edellisestä kokouksesta, joka pidettiin jouluk.
10 p:nä, jäi epähuomiosta referaatti
lähettämättä. Tärkeimpiä asioita siinä oli, että
pääteltiin lähettää uusikaupunkilaisille kirjaltajille
kirjelmä, jossa kehoitetaan heitä perustamaan
liitto-osasto, sekä että yhdyttiin niihin
vasta-lauseihin, joita sekä useat työväenyhdistykset
että sanomalehdet ovat panneet
elinkeinolaki-komitean ehdottamaa elinkeinolain 70 §:n 4:tlä
kohtaa vastaan.
— Viipuri. Ykdislyksellä oli 8:s vuosikokous
sunnuntaina helmikuun 4 p.nä. Kokouksessa
keskusteltiin ja päätettiin seuraavista asioista:
Luettiin osaston lähettämä avoin kirje Suomen
kirjaltajaliitolle koskeva palkkauslariffin
käytäntöön ottamista. Samoin väliaikaisen ja
edellisen kokouksen pöytäkirjat sekä vuosikertomus
kuluneelta vuodelta.
Tilintarkastajain kertomuksen johdosta
päätettiin myöntää johtokunnalle täydellinen
tili-vapaus. Tilikertomuksen mukaan on
vhdis-dyksellä vuoden kuluessa ollut tuloja 2,558: 19
ja menoja 1,486: 20. Säästö seuraavaan
vuoteen 1,071: 99. Sääntöjen 29 §:n mukaan
toimitetuissa vaaleissa tulivat valituiksi:
puheenjohtajaksi hra 0. Bäisänen; johtokuntaan lirat
A. V. Tallberg, A. J. Tolvanen ja G. A.
Juselius sekä varajäseniksi hrat O. Savander ja K
Försten; tilintarkastajiksi hrat O. Sederholm,
E. Kukkola H. Korkkanen; huvitoimikuntaan
hrat E. B. Heinikainen, V. Blomqvist, K.
Försten, J. Korhonen, K. Vidgren ja O. Keijalainen.
Kokouksen loputtua oli perheiitama, johon
011 saapunut runsaasti yleisöä. Illan lyhyt
ohjelma sisälsi suurimmaksi osaksi laulua ja
soittoa, joka piti yllä hilpeää mielialaa koko illan.
Vieraille tarjoiltiin ohjelman väliajoilla
virvokkeita, hedelmiä ja voileipiä.
Sunnuntaina helmikuun 11 p:nä pitämässään
kokouksessa valitsi osasto varapuheenjohtajaksi
hra G. A. Juseliuksen, kirjuriksi .1. Skutnabb’in
ja rahastonhoitajaksi hra A. J. Tolvasen. Yh-
distyksen toimintaa tarkastamaan valittiin hra
A. V. Tallberg.
Samassa kokouksessa tarkastettiin uusi
palk-kaustariffi-ehdotus, joka hyväksyttiin
liittohallituksen ehdotuksen mukaisena paitsi 24 ja 30
§:ään hyväksyttiin kappaleita liittokokouksen
ehdotuksen mukaan.
Liiton asiamieheksi valittiin O. Räisänen.
Notiser. Uutisia.
— Kuollut. T. k. 13 p:nä kuoli täällä kir
jaltaja Arvid Vester ling. 34 vuoden ijässä.
Lopullista tariffin sovintoehdotusta
pohtimaan kokoontuvat Suomen kirjapainan isännät
täällä helmik. 18 p:nä.
— Täkäl. yhdistyksen urheiluklubilla oli
viime sunnuntaina vuosikokouksensa jossa, ikävä,
kyllä ei ollut läsnä muuta kuin 22 jäsentä. —
Tuloja on ollut 1,500 mk. 13 p. ja menoja
1,000 mk. 82 p.; siis säästöä tulevalle vuodelle
499 mk. 31 p. — Toimikuntaan vulittiin
herrat I. Kurvinen, A. Trafimoff, K. Johansson, E.
Enberg, E. Johansson, V. Johansson ja J.
Sax-berg sekä varajäseniksi herrat F. Miettinen, A.
Tötterman ja A. Lindroos. —■ Tilintarkastajiksi
herrat A. Karjalainen ja E. Granberg sekä
varajäseniksi herrat K. Skogster ja II. Nyman.
Latomakoneet lisääntyvät. Kaikulebden
kirjapainoon Oulussa on tilattu latomakone. Siis
neljäs järjestyksessä Suomessa.
— Under pågående lönerörelse bland
lito-graferne i Sverige varna vi våra finska
kolleger att ej ingå i arbetsförbindelser derstädes
utan att först göra sig underrättade med
litografiska förbundsstyrelsen i nämda land.
— Det fotograpkort, som af atelier» Apollo
blef tagen af deltagarne i Förbundsmötet skulle mau
ej kunna tro vara tagen under detta århundrade,.
En firma med Apollos goda namn hade oj bordt
utsläppa bland allmänheten ett sådant khiddvtfrk. Atøa
deltagarne, med fä undantag nära, ser ju ut som
andra solvargar.
Vi hoppas att typograferne framdeles ser sig bättre
fÖT hurudan firma de i olika fall ämna anlita.
Svibel. — Sel<alia.
Gutenberg’in viime numerossa olleeseen uutiseen
„Uusi keksintö Tampereella", pyydän vastata
seuraavaa: Ensinnä pyydän sen kirjoittajalle lausua että
kuin hän kärpäsestä karfiua tekee ettei tee sitä niin
suurta, sillä formut mitkä olivat liimatut oli
ainoastaan kaksi sivua umpinaisien pinnaamien sisään
ladotut, joissa oli latoinus uiiu peräti kehnoa ettei
auttanut niihin muu kuin kastella ne Uimavedellä
ellei olisi tahtonut että painos oli kestänyt
viikkokausia ja noussut n. s. „petseja" joka toisella arkilla.
Painauksen loputtua niistä kirjaimiin kiinni jäänyt
liima kyllä poistettiin ettei siitä mitään haittaa ollut
latojalle. Uutisen kirjoittajalle (nim. jos hän on
latoja), suositan sen hyvänä esimerkkinä että latokoon
hän sivut niin ettei niistä tule painajalle tuollaista
kiusallista harmia kuin yllämainitussa tapauksessa
oli. sillä formu mikä on hyvin sluutattu ja tasaisesti
kiristetty ci milloinkaan nouse. Xeron tuotettaan
lienee mainittu kirjoittaja tuonut nähtäville vaikka
tuntuukin se peräti pikkumaiselta kuin
lapselliseltakin. Lopuksi ehdotan mainitulle uutisen kirjoittajalle
että 5 vuotinen kansanopistokurssi olisi hänelle
kuiluin maksi se kumminkin opettaisi kärpäsen kärpäsenä
pitämään.
Keksijä.
Kirjevaihtoa.
Rinne. Koska kirjeenne ei vanhene, niin pyydämme
jättää se ensi numeroon.
Keksijä. Lukuunottamalla lähettämännc
postimerkin olette vielä 20 p:iä velkaa postilisämaksuja
toimitukselle.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perilliston kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
