Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 41 (11]
GUTENBERG
31
Huruvida en så beskaffad tidningspress, som
här ofvan i förbigående antydts, värkligen lyckats
vinna ett stadigt medhåll för sitt låga syftemål
härvidlag, får framtiden utvisa, men spränga
föreningen lyckades icke, hvilket dock innerligast
åsyftades! Utan tvärtom, tro vi oss kunna
försäkra, har kamratbandet tilldragits ännu fastare
än någonsin förut.
I och för att komplettera bestyreisen som
genom de tätt påfallande bortflyttningarna
under nu pågående år varit defekt, och för
behandlande af andra ärenden, synnerligast
upphäfvande af eller sänkande af extra uttaxringen,
sammanträdde föreningen till månadsmöte
lördagen den 7 innev, april kl. 8 e. m., hvarvid
till ordförande valdes Edv. Bergh och de två
öfriga lediga bestyrelseplatserna besattes af herr
G. Liljeström och fröken Maria Lustig.
Bestyreisen är numera sammansatt sålunda:
ordförande Edv. Berg, v.-ordf. och kassör E. Enqvist,
sekreterare Maria Lustig, bibliotekarie G.
Liljeström och A. Träskback.
Får ännu nämna, att bestyreisen erhöll af
årsmötet i februari fullständig ansvarsfrihet, och
liar den till årsmötet afgifna årsberättelsen,
kassarapporten, slutande med en behållning af
2,778 mk. 60 p:i och revisionsberättelsen
in-sändts till förbundsstyrelsen i och för att få
sagda handlingar tryckta i förbundets
årsberättelse.
E. B.
Kirje Viipurista.
Maalisk. 27 p:nä 1900.
Tariffi-juttu, ja sitä seuranut
,,orjakontrahti-juttu", ne kaksi näkyvät tahtovan tehdä täällä
Viipurin kirjaltajain piireissä oikein ihmeitä.
Mahdottomatkin näkyvät niiden esille tultua
tulevan mahdollisiksi, — varsinkin mitä
viimemainittuun tulee. Se näkyy tässä Suomen
Babelissa oleskelevat kirjaltajat saattavan ihan
,,ehta" babelillisiin sekoituksiin. Ei nyt
ymmärrä toinen toistaan enään ensinkään.
Hämmästyneinä täällä vaan toljotetaan toisiaan
silmiin, kun joku taas tekee jonkun „krukomin".
Kääntyen kulkemaan päinvastaiseen suuntaan
kuin mitä sitä ennen oli varman näköisenä
taivaltanut. Ja se on saattanut tällaisen
,,koko-käännöksen" tekemään miehen sellaisenkin,
jonka ei olisi päältäkatsoen luullut olevan
mikään tuulen heiteltävä. Mutta näin se nyt
kumminkin on käynyt.
Asia on kaikessa lyhykäisyydessään
seuraava :
Niinkuin tiedetään, oli täällä äsken ,,V. S:n"
kirjapainossa tapahtuneesen työlakkoon yhtenä
suurena syynä oppilaiden pakoitlaminen
tekemään kontrahteja, jota he jyrkästi kieltäytyivät
tekemästä ja heitä puolusti sanotun painon
kaikki muut työmiehet. Se nyt sikseen. —
Toisessakin täkäl. suom. lehden kirjapainossa
alettiin myös vaatia oppilaita näitä
kontrahteja tekemään.
Kovat lait ja tuomiot luettiin valmiiksi siinä
tapauksessa käytäntöön heti saatettavaksi, että
oppilaat kieltäytyisivät. Ja evankeliumia aina
väliin kun alettiin huomata horjumista pojissa,
jotka muuten olivat päättäneet olla tekemättä
mitään sellaista, joka heidän vapauttaan sitoisi,
ja olivat muutenkin, varsinkin nuoremmat,
halukkaat jättämään koko alan, elleivät saisi olla
entisen mukaan. Mutta nyttemmin on tässä
painossa ilmestynyt ,,pomo-miehille"hyvä apu näissä
heidän oppilaiden orjuuttamis-yrityksissään, joka
kätyri muuten on olevinaan hyvin ,,oppilaiden
oman parhaan" katsoja ja selittää heille, että
se on isäntien suuri armo, joka on langennut
heidän ylitsensä näiden kontrahtien muodossa,
ja että heille itselleen olisi äärettömän edullista
rientää kiirumman kaupalla ilmoittamaan
isännille suostuvansa näihin orjuuuksiin. Mutta jos
joku oppilas uskaltaa ilmoittaa haluavansa
ennemmin jättää koko alan, kuin alistua
mainittuihin kontrahteihin, niin Herra varjele sitä onne-
tonta : Heti saa hän tuta ankaraa sanan kuritusta
tältä ,,heidän parastaan katsovalta" suojelijaltaan.
Niskoitteleva oppilas saa sitte kuulla oikein
perin juurisen selityksen kautta: ,,miten sinun
kannattaa, ajattele, miten sinun kannattaa
jättää tällainen ala ja ryhtyä työhön jossa, vaikka
se olisi millainen hyvänsä, sinulla ei tule
olemaan sellaisia etuja, kuin mitä sinä nyt nautit,
ja mitä kaikkea sinä sitte tulisit vielä kaiken
sen lisäksi ssamaankaan, kun vaan nyt suostut
kontrahdin tekemiseen". — Niin, sellaisia
esitelmiä pitää täkäläisille kirjapaino-oppilaille
Viipurin Kirjaltaja-yhdistyksen Herra
puheenjohtaja; tähän saakka vielä hiukan niinkuin
vältellen toverien läsnäoloa näissä
opetustilaisuuksissa, mutta ajan ollen luultavasti perehtyy hän
paremmin opetus-toimeensa, joten ei niistäkään
ole enää juuri väliä. — Ihmeellisintä tässä
muuten on se, miten hra puheenjohtajan mielipiteet
tässä asiassa niin perin äkikseltään kääntyivät
tähän, aivan vastakkaiseen suuntaan kuin mitä
ne ainoastaan pari kolme päivää sitte olivat,
kun hra puheenjohtaja niitä silloin oppilaille
ja muillekin selitteli. Vai oliko ,,ylempää",
niiden monien muiden ,,oorderien" mukana, joita
sieltä kuului tulleen, ollut myös joukossa
sellainenkin, joka pani miekkosen pään aivan
„ym-bärins". Mutta mitähän ihmettä sitte hra
puheenjohtaja aikoo tehdä näille oppilaille,
saatuaan — jos se nimittäin nyt hänelle onnistuu
— jäämään ne entisiin paikkoihinsa ja edelleen
työhön, josta he jo monta kertaa ovat sanoneet
juuri mainittujen ,,orja-kontrahtien" takia
luopuvansa? Niin, mikä mahtanee olla se vaikutin
joka tekee miehestä silmänräpäyksessä niin
hellän lasien tulevaisuuden onnenhuoltajan ja
isällisen holhoojan, mennen tässä
suojelustoi-messaan niin pitkälle, ettei saa rauhaa
ennenkuin jokainen oppilas ainakin siinä painossa
jossa hän nykyisin työskentelee, on tullut
osalliseksi noista „orja-kontrahtien" tuottamista
siunauksista?
Mutta eipä vielä tähän lopu tämän herran
hyvyys ja laupeus, vaan että kaikki ne jotka
tahtovat tulla hänen tykönsä, saisivat siitä osansa,
on hän —• kuulon mukaan — vanhempia,
opin-suorittaneita varten perustanut jonkunlaisen
pai-kanvälitystoimiston, joka ei nyt ainakaan näin
alussa kuulu ottavan vielä toimitettavakseen
tällaiselle „firmalle" kuuluvia muita toimituksia,
kuin ainoastaan sanomalehden katkaisijoita, jos
esim. missä painossa työlakon kautta sellainen
paikka sattuisi avautumaan.
Mutta tämähän nyt lienee mainitun herran
sivutoimia vaan, joten siitä ei maksa vaivaa
ruveta enempää perustelemaan. Mutta tuo
hänen menettelynsä ,,orja-kontrahti"-jutu$sa, se
on siksi merkillinen asia, etten voi sen
johdosta olla asettamatta Viip. Kirj.-yhd. Herra
puheenjohtajalle kysymystä:
Mitä merkitsee viime-aikainen menettelynne
tässä asiassa? Mikä on tarkoituksenne?
Petit.
Mitalin toinen puoli.
Kun arvoisa toimitus on suonut minulle
tilaisuuden vastata Petitin Viipurin kirjeeseen
maaliskuun 27 pltä 1900 niin pyydän että Petiti
lukisi mitalin toisella puolella löytyvät sanat ja
sitte päättäisi josko se kelpaa minulle
annettavaksi eli ei.
Petiti personalliscsti kysyi minulta, tahi oli
itse siinä tilaisuudessa, jolloin minulta kysyttiin,
missä tarkoituksessa minä kysyin poislähtevältä
oppilaalta „kannatlaako sinun muuttaa enää
toiselle alalle kun jo niin kauvan olet oppilaana
kirjapainossa ollut’’, kieltäysin silloin antamasta
mitään selvitystä Petitille sekä muillekin siinä
tilaisuudessa läsnäolleille, kun luulin teidän
ymmärtäneen minua niin paljon ettette johtuisi
väärään käsitykseen ja luuloon noiden ylempänä
sanottujen sanojen perustelemisessa. Vaan koska
julkisuudessa tahdotte selvitystä, niin mielelläni
suon sen teille.
Tuon viattoman kysymyksen tein sentähden
kun tiesin, että se oppilas oli köyhästä perheestä
jonka lapsilla en luullut olevan kylliksi
varallisuutta muuttamaan oppipaikasta toiseen ja siten
olemaan opissa kaiken ikänsä ja ansaitsemaan
ainoastaan sen minkä oppilas ansaita voi.
Sanallakaan en kehoittanut häntä kontrahdin tekoon
kun tiesin, ettei minulla ollut oikeutta siihen;
sehän oli oppilaan oma vapaa tahto, josko hän
tahtoi tehdä kontrahdin eli ei. Petiti on
kuitenkin siteerannut minun sanoikseni: ,,kun nyt
vaan suostut kontrahdin tekoon niin kaikkea hy
vää Inlet sinä saamaan" *). Mistä Petiti löysi
nuo sanat minun sanoikseni?
Ja sitä ennen, kun mainitun kysymykseni
oppilaalle tein, kysyin „onko hän aikonut tehdä
kontrahdin" johon hän itse vastasi: „jos faktori
suostuu maksamaan minulle pyytämäni
palkankorotuksen sekä lisäämään palkkaa viimeisenä
oppivuotena, niin sitte teen kontrahdin, vaan jos ei
lisätä palkkaa, niin minä lähden pois". — Petiti,
lukeekaapas vielä kerran nuo oppilaan omat
sanat kontrahdin tekemisestä, niin luulen teidän
käsittävän kuka tahtoi tehdä kontrahdin ja kuka
oppilasta siihen kehoitti.
Mitkään ,,oorderit" eivät olleet syynä siihen,
että semmoisessa muodossa kysymyksen tein.
Tarkoitukseni on ollut: tehdä työtä, vaikka
vähäisilläkin voimilla ammattikunnan hyväksi,
jonka jäsen minäkin olen, kun sen hyvinvointi
on meidän jokaisen hyöty ja sen vapaus on
meidän jokaisen vapaus. Olisihan turhaa, että
minä yksin vastustaisin niitä pyrinnöitä, jotka
tuottavat ammattikunnallemme hyvän hedelmän
ja joita useat sadat puolustavat, vaikka minulla
olisikin, niinkuin Petiti luulee, ,,pomomiehiä"
tukenani, vaan hyveen puolustaminen ja
vähäinenkin työ ammattikuntamme voitoksi, tuottaa
aina varmasti toivotun tuloksen ja sen
täyttäminen on minun tarkoitukseni niinkauvan kuin
minä olen yksilö ammattikunnan rivissä. Jos
Petiti on luulottelemisessaan erehtynyt, niin
mielelläni suon sen teille anteeksi, vaan toivon,
jos vastaisuudessa mitalin minulle annatte, niin
kirjoittakaa siihen molemmille puolille.
Riittääköhän tämä kontrahtiasian selvitykseksi?
Mikäli mitalin arvo koskee paikkojen välitystä
niihin painoihin, missä ,,lakon kautta sattuisi
sellainen olemaan", siihen epäluuloon eli
,,kuuloon" olette saaneet minulta vastineen jo ennen
kun päätitte mitalin annettavaksi. Vastaus oli
luettavana siinä kiertokirjeessä jonka
allekirjoittanut lähetti kaikkiin täkäläisiin kirjapainoihin
silloin kun lakko Viipurin Sanomain
kirjapainossa tapahtui. Kiertokirjeessä oli m. m. sanat:
,,Pyydetään ettei kukaan liiton jäsen ryhtyisi
minkäänlaisiin työsopimuksiin eli sitoumuksiin
mainitussa kirjapainossa ennen kuin tapahtuneet
epäselvyydet on lopullisesti selvitetty". Luuleeko
Petiti etten minä ymmärtänyt niiden sanojen
merkitystä mitä kiertokirjeesen olin kirjoittanut?
Ettehän toki niin luulene? —
Tässä on lyhyt selvitys tuosta viattomasta
kysymyksestä ja minun tarkoituksestani, joka on
antanut aihetta kirjoittamaan minulle annettuun
mitaliin niinkin arvokkaan sanan kuin ,,kätyri".
Olkaa rauhassa „ymbärins" kääntymisestä niin
kauan kun minun nimeni liiton jäsenluettelossa
löytyy.
Viipurissa 5 p. huhtik. 1900.
O. Räisänen.
Viipurin osaston nykyinen puheenjohtaja.
»Onko reservimies sotamies?"
Te olette kuulleet puhuttavan viime aikoina
,,mustan kaartin reservistä".
Te kaikki tiedätte keitä minä tarkoitan.
Reservimies tahtoo sanoa jo paljo täällä
maailmassa ja erittäinkin meidän
isänmaassamme. Kuka esim. uskoisi että nuo vapisevat
valkohousut voisivat joskus uhrata oman
nuoren, rakkaan elämänsä, rakkaat kapakkansa ja
*) Allekirjoittaneen kursiveeraama.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
