Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
68
gutenberg.
N:o 47 (11)
Le Petit Journal
är en tidning med den kolossala upplagan af
1,500,000 ex., utgående i sex editioner för
hvarje dag, däraf 5 för landsorten och en för
Paris.
I olikhet med Le Figaro var
redaktionslokalen ej så luxiös, men i stället voro sätteri- och
tryckerilokalerna så mycket bättre — de bästa
vi sågo i Paris — isynnerhet tryckeriet.
Sätteriet var stort och bekvämt, men där
arbetades vid artificielt ljus både natt och dag.
Personalen består af 150 personer, däraf
40 sättare. Inga sättaskiner funnos.
Stereotvpgjuteriet, som dagligen levererar 290
plattor, var mycket stort. Här användes för
matrisernas fullbordande en hjälpmaskin, som
åtminstone en del af våra stereotvpörer
fördömer, nämligen kalander. Le Petit Journals
stereotypörer ansågo denna maskin vara af
mycket stor nytta, och då man tager i
betraktande den mängd sidor, som de dagligen
stereotypera, får man väl anse dem vara
auktoriteter på detta område. Äfven här användes
varmsterotypi.
I tryckeriet stodo för tryckningen 10
dubbel-rotationsprässar. Söndagsbilagan trycktes i
särskilda färgprässar, som trycka enda till 6
färger. 4 personer äro anstälda vid hvardera
färg-och 3 vid verkprässarna.
100 rullar papper åtgå för hvarje dag.
Såsom en kuriositet visades oss på detta
tryckeri den första färgpräss, som Marinoni
konstruerat.
Vid vårt besök höll man på med
tryckningen af en reklam för en ny följetong, hvilken
reklam skulle utgå i 5,000,000 ex.
Marinoni lämnar förutom prässar äfven
personal såväl till detta tryckeri som ock till Le
Figaro.
Le Matin.
Den enda tidning i Paris som har direkt
och egen telegraftråd med London och
särskildt med Times. Tidningen kan nästan
anses som en filial till Times.
Man hade uppgifvit att å detta
tidningstryk-keri, det sista vi besökte, skulle ünnas
sättmaskiner, men det var misstag. Ingen enda
maskin fanns, utan allting sattes för hand.
Sätteriet, i hvilket 22 sättare voro
sysselsatta, låg åt gatan så att allmänheten hade fri
inblick däri och gjorde sålunda samtidigt tjänst
som reklam. Utanför var alltid folk som åsåg
arbetet. Där var rent och snyggt och de flesta
af sättarna använde till och med hvita blusar.
Den sista sättningen verkstäldes efter
telegram-manuskript direkt från tråden, och telegrammen
tagas emot ända till kl. 1 .ß på morgonen.
I allmänhet voro fransmännen mycket ogina
att lämna upplysningar och på detta ställe var
man synnerligen reserverad. Då vi frågade efter
aflöningsförhållandena, ansågo de detta
tydligtvis för mycket ogrannlaga. Vi fingo emellertid
uppgift på att sättningen betalades med 70
centimer för 1,000 bokstäfver med 30%
förhöjning för nattarbete; och sättarens inkomst
uppgick i allmänhet till 10 à 11 fr. pr dag.
Denna betalning, som ansågs hög, gälde endast
för detta tryckeri och Gaulois.
Stereotyperingen försiggick på varm väg och
för öfrigt på vanligt sätt. Matriserna voro af
Le Figaro-stereotypörens fabrikat, hvilken
tydligen fournerade de flesta tryckerier i Paris.
Tidningen, hvars upplaga är 250,000 ex.
tryckes i 4 stycken Marinonis
dubbelrotations-prässar. (Forts.)
»Yhteydessä on voima".
Amerikan Uutisille kirjoitettu.
Tuntien teidän lehtenne olevan rehellisen
työkansan äänenkannattajan, jonka silmämääränä
on aina tasa-arvoisuus ihmisen ja ihmisen
välillä, käännymme puoleenne pyynnöllä, että jul-
kaisette kirjoituksemme lehdessänne, jonka
tarkoituksena on saada kaikkien työläisunioonien
ulkopuolella olevien mielistä pois se harhaluulo,
että tvöläisyhdistykset olisivat jossain
salaveh-keessä pääomaa ja yleistä edistymistä vastaan.
Työläisyhdistyksiin tavallisesti kaikilla
paikkakunnilla kuuluu kunnollisia lakia kunnioittavia
ihmisiä, jotka ovat liittyneet yhteen, saadakseen
kohtuullisia etuja ja oikeuksia kovaa ruumiillista
työtä tekevälle ihmisluokalle. Heidän
päämaa-linsa tässä maailmassa on tehdä hyvää —
ylösra-kentaa, eikä alas repiä. He vointinsa mukaan
koettavat saada kanssaveljiänsä käsittämään
oikean asemansa ja kilvoittelemaan sen aseman
saavuttamiseksi. Eivät mitkään muut liitot ja
yhdistykset, paitsi työläisyhdistyksiä, pidä ainoana
päämaalinaan työkansan tilan parantamista.
Työ-läisyhdistykset ovat ainoat, jotka voivat pitää
työmiesten palkkoja rehellisesti tehtyä
päivän-työtä vastaavana. Ne ovat ainoat välikappaleet,
joiden avulla työmies voi saada työnantajalta
huomiota ja rehellistä kohtelua. Yhteyksissä on
voimaa. Yksityisenä ei työmies voi sanottavia
aikaan saada oikeuksiensa saavuttamiseksi. Ei
yksikään mies, yksin työskentelemällä, voi saada
mitään hyvää aikaan sen kristillisen opin
toteuttamiseksi, että työmies on palkkansa
ansainnut, mutta kun hän kuuluu
työläisyhdistyksiin, on hän siinä asemassa, että voi vaatia
oikeuksiansa ja määrätä työstänsä sellaisen
palkan että sillä voi elää. Järjestetyt
työläisyhdis-tykset ovat kerta loisensa perästä
toteennäyttäneet sen, että niiden avulla voi työmies saada
oikeutensa. Yhdistysten avulla ovat. työmiehet
saaneet palkkojen ylennyksiä ja muita
tarpeellisia etuja niille, jotka leipänsä ansaitsevat
otsansa hiessä. Tänä aikana jolloin suuret
rahaliitot perustelevat keskuudessaan omaksi
edukseen yhdistyksiä, tulee työmiesten aikanaan
valvoa etujaan, jos mielivät pitää puoliaan
rahavallan ahnaitten toimenpiteitten kanssa.
Ei yksikään tahdo sitä väittää, etteivät
työmies-yhdistykset olisi miiloikaan tehneet erehdyksiä,
mutta siltikin on se tosi asia, että ainoastaan
järjestettyjen työmiesliittojen kautta on voitu pitää
palkkoja sellaisina kuin ne nyt ovat. Jos ei
Amerikassa olisi ollut työläisliittoja, niin palkat
olisivat tänään yhtä alhaisia kuin Euroopassakin.
Meidän unioonirnme yhtenä tarkoituksena Red
Lodgessa on saada rehellinen päiväpalkka
rehellisestä päivätyöstä, jotta voimme perheillemme
saada kohtuullisen elämän tarpeet ja lapsillemme
opetusta. Me pyydämme innokasta kannatusta
tämän toimenpiteemme saavuttamiseksi kaikilta
rehellisiltä työmiehiltä tällä paikkakunnalla.
Yhdistykäämme kaikin innolla toimimaan yhteiseksi
ja yksityiseksi hyväksemme.
Red Lodge, Mont., tvöläisliiton puolesta:
Rees Davis. Henrv Rosetta.
johon on käsin neulottu keskelle
kirjapainovaa-kuna ja vasemmalle yläkulmaan ,,Turun
Kirjal-tajayhdistys" ja oikeaan alakulmaan „Äbo
Tv-pografförening". Työ näyttää olevan hienosti
ja aistikkaasti tehty. Kaikkiaan on lippu tullut
maksamaan lähes 500 mk.
— Seuranäytelmän toimeenpanee Kuopion
kirjaltajayhdistvs tulevan marraskuun 3 p:nä,
jolloin näytellään Minna Canth’in kirjoittama
,,Kovan onnen lapsia".
— Arpajaiset Kuopion kirjaltajayhdistyksen
toimesta ovat tulevan marraskuun 4 päivänä
vaihtelevalla ohjelmalla. Nämä arpajaiset ovat
ensimmäiset, jotka yhdistys toimeenpanee
kymmenvuotisella olemassaoloajallaan. Tulot sekä
seuranäytelmästä että arpajaisista lankeaa
Liiton vanhuusrahaston ja yhdistyksen yleisen
rahaston hyväksi.
Voittojen kerääjiä pyydetään hyväntahtoisesti
lähettämään saamansa voitot, sekä palauttamaan
keräyslistat viimeistään tämän kuun 25 päivänä
Arpajaistoimikunnalle.
— Vakinaiseen sotapalvelukseen 3
vuodeksi 1 p. marraskuuta tulee astumaan
kirjaltaja Emil Wirtanen Aftenpostenin kirjapainosta.
— Uusi kirjapaino Poriin. Faktori E.
Wahlstein aikoo kohdakkoin perustaa oman
kirjapainon Poriin. Anomus luvansaantia varten
jätettänee näinä päivinä painoylihallitukseen.
Notiser. Uutisia.
— Turun kirjaltajayhdistys vihki
sunnuntaina lokak. 7 p:nä uuden lippunsa
yksinkertaisella juhlallisuudella ,,Linnea" ravintolassa.
Lipun luovutti yhdistykselle lippua hommanneen
komitean puolesta kirjaltaja W. Heinonen
lyhyellä puheella, jossa huomautti, että
kirjaltajien olisi työskenneltävä myöskin henkisen
elämänsä parantamiseksi ja kehotti ottamaan
esimerkkiä muusta työväestöstä, joka saa tällaiset
juhlahetket onnistumaan muuallakin kuin
kapakassa. Puheesen vastasi yhd. puh.-joht. hra
Mo-lodkin, kiittäen lippukomiteaa ja esittäen
,,eläköön" huudon vapaan sanan palvelijoille ja
isänmaalle. Illan kuluessa esiintyi sitte vielä
yhdistyksen vastaperustettu mieskööri, eräs
jäsen esitti soololaulua ja lopuksi karkeloittiin yli
puolen yön.
Lippu, joka on valmistettu Meldringin
ver-hoilijaliikkeessä Turussa, on Valkosesta silkistä,
— Det mest omfattande literärt
arbete, som någonsin är utfört, blef nyligen
färdigt å regeringstryckeriet i Washington,
nämligen en officiel historie öfver det amerikanska
frihetskriget. Verket består af 128 1,000-sidiga
oktavband och dessutom ett kolossalt atlas i
35 delar.
Svibel. — Scl<alia.
— Okändskap till det tseheclciska språket kan
emellanåt medföra rätt fatala följder, och som bevis
härpå meddelar „Deutsche Bucli- u. Steindr." en högst
komisk händelse, föranledd genom en konkurrenskamp
mellan ..Wiesbadener Tageblatt" och „Wiesbadener
Generalanzeiger". »Generalanzeiger" misstänkte
,,Tageblatt" för att hafva aftryckt dess konsertprogram,
och för att nit visshet härom, upptog den i ett
konsertprogram följande numror:
6. Tscheckische Weisen.
Grebnellehes bå.........Emmargorp.
Ella Regiezna.........Laréneg.
Mov nekcurd...........Riw.
Ganska riktigt, fans det också i nästa nummer
den „tscheckiska visan" ord föT ord aftryckt i
/.Tageblatt". Man kan tär.ka sig, hvilken munterhet det
väckte, dà „Generalanzeiger" i sitt följande nummer
förklarade tanken med det märkeliga tscheokiskan.
När man börjar ined det sista ordet och läser frän
höger till vänster, står det nämligen: „Wir drucken
vom Generalanzeiger alle programme ab.
Schellen-berg". (Vi aftrycka alla program efter
Generalanzeiger. Schellenberg.)
Kirjelaatikko.
Tallukka! Seuraavaan numeroon.
paikanvälity stoimisto
Raitis ja säännöllinen latoja haluaisi johtajan tai
latojan paikkaa maaseutukirjapainossa. Taitava
myöskin kaksinkertaisessa kirjanpidossa. Lähemmin
Liiton paikanväl. toimistossa, Annankatu 24.
Raitis ja säännöllinen konepainaja haluaisi heti
tai tuonempana painajan paikkaa eli jotain muutakin
painoissa löytyvää satunnaista tointa. Lähemmin
Liiton paikanväl. toimistossa, Annankatu 24.
■A. J. Jakobsson.
Helsingissä 1900.
•). sinieliulcsen perillisten kirjapaino osakeyhtiu.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
