Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
70
GUTENBERG.
N:o 55 (19)
mat myös siitä, että silloin ei muutkaan keinot
suuresti asiaa auta, ehkä — päinvastoin.
Tosin pidettänee tätä menettelytapaa ehkä
liian jyrkkänä ja löytänevät muutavat siinä ehkä
lainvastaisuutta ja yksityisen vapauden
polkemista, josta työväenaatteen vastustajat tuon
tuostakin koettavat järjestynyttä työväestöä
syyttää. Koettakaamme sentähden esimerkillä
lähemmin selvitellä tätä asiaa, niin tulemme
huomaamaan, ettei siinä kuitenkaan ole mitään
sellaisia, josta todellisuudessa saattaisi olla
syytä hyökätä kimppuumme.
Jos minulla liiton jäsenenä on työtoveri, joka
ei ole yhtynyt liittoon, niin lähden hänen
luokseen kaikessa ystävyydessä koettaen vaikuttaa
siihen suuntaan, että saisin hänet yhtymään
riveihimme. Jos monien kokeiden perästä
tulen huomaamaan, että kaikki minun parhaassa
tahdossa esitetyt sanani ovat kaikuneet kuuroille
korville, niin silloin ilmoitan samalla
maltillisuudella, että liiton etuja silmälläpitäen, olen
siis pakotettu luopumaan kaikesta toveruudesta
ja seurustelusta hänen kanssaan sekä pitämään
häntä vastustajana, jonka kanssa en tahdo
joutua mihinkään tekemisiin.
Tätä noudattaessamme, saatamme olla
varmat siitä, että useimmassa tapauksessa katsoo
tämä heikko toveri paremmaksi yhtyä liittoon
kuin esiintyä kunnollisempien toveriensa
heiteltävänä ,,hylkylestinä". Ja täten on hän
täydellisesti säilyttänyt maineensa saamatta
nimeänsä ikuistetuksi Gutenbergissa mahdollisesti
vastaisuudessa esiintyvässä mustassa
häpeäluette-lossa.
Tämä tapa rivien koossapysyttämiseksi ei ole
uusi. Sitä on jo menestyksellä käytetty niissä
maissa, joissa organisatsioonikäsite on
korkeammalla kuin meillä. Esim. Saksassa, jossa
isännätkin jo alkavat käsittää työväenliittymisen
hyödyttävää vaikutusta heiliinkin, löytyy paljo
kirjapainoja, joissa ei anneta työtä muille, kuin
sikäläisen liiton jäsenille tahi matkustajille, jotka
voivat todistaa kuuluvansa kotimaansa liittoon.
Ja jos matkustat Ruotsiin, niin ensimäinen
kirjaltaja, jonka siellä tapaat, kysyy heti josko
kuulut kotimaasi liittoon. Jos et voi antaa
myöntävää vastausta, niin silloin ainakin tulet
huomaamaan, mitä todellinen organisatsioonikuri
merkitsee. Toisessa tapauksessa kohtelee hän
sinua kaikella myötätuntoisuudella sekä antaa
sinulle neuvoja, joita ilman on mahdoton
toi-meentulla.
Yksi liittomme tärkeimpiä toimia on
kirjapainon asiamiestoimi. Ne ovat niitä hiljaisia
toimia, joista emme paljoakaan kuule, vaan
riippuu liittomme menestys kuitenkin
suurimmaksi osaksi siitä tarmosta ja väsymättömästä
innosta, jolla nämä toverit hoitavat tuota
raskasta ja useimmiten sietämätöntä tehtäväänsä.
Emme saata olla lausumatta jyrkintä
paheksumista siitä leväperäisyydeslä, joka esiintyy
suurimmassa osassa liiton jäseniä. Jos asiamies
ei heti tilin saatua ole kintereillä kaikella
„kau-nopuheliaisuudellaan" vaatimassa veroa liitolle,
niin jäävät nämä tavallisesti suorittamatta.
Siksipä pieninkin väsymys asiamieheltä saattaa
koitua liitolle suureksi tappioksi. Olemme olleet
tilaisuudessa näkemään, kuinka tällaisen
innostuksen puutteessa olevan asiamiehen
välinpitämättömyydestä melkein kokonaisen kirjapainon
väestö sääntöjenmukaisesti jo olisi joutunut pois
liiton jäsenluettelosta. Mutta saman
kirjapainon asiamiehen vaihduttua saimme iloksemme
myöskin nähdä, kuinka tuon miltei luopioiden
valtaan joutuvan kirjapainon olot heti alkoivat
parantua.
Tästä näemme, kuinka äärettämän tärkeätä
on, että asiamieheksi kirjapainoon valitaan mies,
jolla on kykyä ja tarmoa ylläpitämään sitä kuria,
josta liittomme menestys tätä nykyä näkyy
riippuvan. Pintapuolisesti ajateltuna, luulisi
tällaiseen asiamiehen toimeen sopivan kenen tahansa.
Mutta tässäpä erehdymme. Ensiksikin tulee
hänen olla mies, joka omalla esiintymisellään
ja säännöllisyydellään saavuttaa toveriensa
kunnioituksen, ja toiseksi tulee hänen tarkoin
tuntea toveriensa luonteet sekä sisälliset
tarkoitukset, täten asettaakseen oman menettelytapansa
aina sen mukaan, kuten olosuhteet kulloinkin
kaipaavat. Sillä kokemus on osottanut, että
hyvillä sanoilla ja neuvoilla toisinaan
saavutetaan paljon, vaan kaivataan toisinaan taas
järkähtämätöntä kovuuttakin. Yleensä tavallista on,
että kuta innokkaampi asiamies, sitä enemmän
saa hän kokea hävyttömyyttä ja
solvaussanoja-kin. Mutta nämäpä tulee hänen omalla
maltillisuudellaan tehdä tehottomiksi, tietäen tälläkin
tavalla hyödyttävänsä liittoa. Olkoon silloin
aina oma persoona sivuasia, kun liiton
koko-naismenestvs on kysymyksessä. Saattaapa
silloin käydä niinkin, että tuo heikko toveri, asiaa
lähemmin aprikoittuaan, pahan omantuntonsa
tyydykkeeksi suorittaa veronsa liitolle.
Tästä tärkeästä ja intoa kysyvästä toimesta,
josta liittomme menestys riippuu, olisi vielä
paljokin sanottavaa, vaan jääköön se tällä
kertaa asiamiesten kokemuksista saavutetun
huolenpidon alaiseksi.
l:a året med 8 kr.
3:e
4:e
10
12
15
Svensk lärlingstariff samt tariff
för maskinsättare
hafva nyligen, efter öfverenskommelse mellan
Allin. Svenska boktryckareföreningen och
Svenska typografförbundet, blifvit antagna för
Stockholm.
Iiärlingstariffen är sålydande:
§ 1. För att kunna antagas till lärling
fordras
att kunna förete intyg om fullgod
folkskolebildning
att vid läkarebesiktning erhålla friskbetyg
samt dessutom
för sättarlårling att hafva fyllt 16 år,
för snällprässtrycJcarlärling att hafva fyllt
16 år och att ett år hafva arbetat som
iläg-gare och ,
för digelprässtryckar- och iläggarlärling att
hafva fyllt 15 år.
§ 2. Före antagandet bör om möjligt
sättarlårling hafva förvärfvat tillfredsställande
kännedom om kasten och hafva varit sysselsatt
någon tid vid präss, samt tryckarlärling hafva
varit sysselsatt någon tid i sätteriet.
§ 3. Den, som blifvit till lärling antagen,
ställes i början af lärotiden under en erfaren
fackmans ledning och kan icke användas till
annat arbete än sådant som tillhör officinen.
§ 4. Lärotiden är högst:
för sättarlärlingar och för
snällprässtryckar-lärlingar, som utläras under det 21:a
lefnadsåren 4 år,
för öfriga snällprässtryckarlärlingar 3 år,
för digelprässtryckar- och iläggarlärlingar
2 år.
Lärotiden för sättär- och
snällprässtryckarlärlingar kan icke anses fullgjord före fyllda
20 år och
för digelprässtryckar- oeh iläggarlärling ar
före fyllda 17 år.
Om till snällprässtryckarlärling antages
förutvarande digelprässtryckare,
digelprässtryckar-lärling eller iläggare, kan lärotiden enligt
öfverenskommelse förkortas.
För utlärd digelprässtryckare, som efter fyllda
20 år antages till snällprässtryckarelärling,
beräknas lärotiden till ett år, om ban i öfrigt
fullgjordt stadgade villkor.
§ 5. Allöningen för sättarlärlingar är pr
vecka
l:a året med 6 kr.
2:a ,, „ 8 „
3e 12
O.C ,, ,, i— ,,
4:e „ ,, 15 „
för snällprässtryckarlärlingar, som utläras
under 21:a Iefnadsåret
för öfriga snällprässtryckarlärlingar
l:a året med 12 kr.
2:a „ „ 14 „
3:e „ „ 17 „
för digelprässtryckarlärlingar
l:a året med 6 kr.
2:a „ „ 8 „
för iläggarlärlingar
manliga l:a året med 6 kr.
2 a 8
,, -i.a. ,, ,, w ,,
kvinnliga l:a „ „ 5 ,,
» 2:a .,, ,, / ,,
Efter öfverenskommelse kan aflöningen för
sättarlärling under sista året utgå efter
beräkning och i så fall med 3/i af grundpriset i
gällande typograftariff.
Snällprässtryckarlärling, som ansvarar för i
gång varande präss, får icke samtidigt
användas som iläggare.
§ 6. Aflöningen till digelprässtryckare utgår
l:a året med 10 kr.
2:a „ „ 13 „ samt
därefter och efter fyllda 20 år med 16 kr. pr
vecka.
Äldre och skickligare tryckare som
användas för finare färg- eller illustrationstryck i
digelpräss, åtnjuter aflöning enligt
snällpräss-tryckartariffen.
§ 7. Aflöning till iläggare
för manliga l:a året med 10 kr.
2-a 13
samt därefter och fyllda 20 med 16 kr.
för kvinnliga l:a året med 9 kr.
2:a ,, ,,11 ,,
samt därefter och efter fyllda 20 år med 12
kr. pr vecka.
§ 8. Utan giltig orsak försummade
arbetstimmar berättigar principalen till motsvarande
afdrag på veckolönen.
§ 9. Afdrag på veckolönen göres icke för
hälgdagar.
§ 10. Kvinnlig sättär- eller tryckarlärling
och digelprässtryckare åtnjuter samma aflöning
som manlig, där ej annorledes stadgas.
§ 11. Lokaltillägg utgår till sättär- och
tryc-m karlärlingar
l:a året med 5 %
2:a och 3:e åren- „ 10 %
4:e året „ 15%
digelprässtryckare och iläggarlärlingar
l:a året med 5 %
2:a „ „ 10 °/0
digelprässtryckare och iläggare
1 :a året med 10 %
9-p 10°/
samt därefter „ 15 °/0
§ 12. Den lagliga arbetstiden är den vid
officinen gällande.
§ 13. Öfvertidsarbete ersattes enligt samma
grunder som äro för typograf gällande. Minsta
övertidsbetalning är 30 öre i timmen. Efter
öfvertidsarbetes slut skall fritid åtnjutas efter
samma grunder som i gällande typograftariff.
§ 14. Uppsägningstiden är 14 dagar och
ömsesidig, så framt ej annat aftal skriftligen
träffats.
§ 15. Dessa bestämmelser skola meddelas
lärling vid antagandet och äfven vara bifogade
hvarje aflöningsbok.
§ 16. För ett boktryckeri beräknas, om
tillgång på utlärda arbetskrafter förefinnes, antalet
sättarlärlingar snällprässtryckarlärl.
till 2 för 1— 4 sätt. till 1 "för 1— 2 tryck.
,, 3 ,, 5— 8 ,, »2 ,, 3— 5 „
n 4 ,, 9—12 ,, ,, 3 ,, 6— 9 „
„ 5 „ 13—18 „ „ 4 „ 10-14 „
„ 8 „ 19—25 „ „ 5 „ 15-20 „
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
