Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
I boktryckerier med större antal sättare eller
tryckare, än här ofvan angifvits, må för
öfverskjutande antalet kunna anställas i sättarlärling
för hvar 6:te sättare och 1 tryckarlärling för
hvar 6:te tryckare.
Sammandrag.
Aflöningen utgår dels pr vecka dels pr kvartal i form af
lokal-illägg allt enligt följande uppställning.
För
sättarlärling. För
tryckarlärling, som utläres under 21:a
lefnads-äret För öfriga
sniillpräss-tryckarlär-lingar För
digel-prässtryc-kare och manliga iläggare För kvinnliga iläggare
[-Aflöning Lokaltillägg Aflöning Lokal-tillägg Aflöning Lokal-tillägg Aflöning Lokal-tillägg-]
{+Aflö- ning Lokal- tillägg Aflö- ning Lokal- tillägg Aflö- ning Lokal- tillägg Aflö- ning Lokal- tillägg+} Aflö- 1
Lokal-ning j tillilgg
Kr. /o Kr. 7» Kr. /o Kr. % Kr. 0, h
l:a året 6 5 8 5 12 5 6 5 5 5
2:a „ 8 10 10 10 14 10 8 10 7 10
3:e „ 12 10 12 10 17 15 10 10 9 10
4:e „ Därefter 15 15 15 15 — — 13 10 11 10
och efter fyllda 20 är. . . _ _ _ _ 16 15 12 15
Lärlingar.
Denna tariff träder i kraft den 1 okt. 1900
att gälla under tre år och därefter tills vidare
med ett års uppsägningstid. Uppsägning kan
gälla enskild paragraf. Förslag till ändringar
skall öfverlämnas samtidigt med uppsägningen.
]VLaskinsättning på linotypemaskin.
(Tillägg till Tariff för tidningstryckerier i
Stockholm.)
§ 34. Som maskinsättare erhålla endast
utlärda handsättare fast anställning eller ock
mekaniska arbetare, som anställas som
maskinskötare, men af dessa ej flere än en för hvarje
påbörjadt femtal maskiner.
Vid maskins införande tages maskinsättaren
om möjligt af förut befintlig personal, och om
denna personal inom tre månader därefter
behöfver minskas, böra de äldsta i konditionen
äga förmånsrätt att stanna.
§ 35. Lärotiden för maskinsättare får icke
öfverstiga tre månader. Kan han efter denna
tid visa, att han kan sätta 5,000 bokstäfver
korrigerad sats i timmen, är han berättigad till
fast anställning. I annat fall är arbetsgifvaren
icke skyldig att gifva honom sådan.
För profsättning gäller: ren slätsättning på
vanlig spaltbredd efter tryckt manuskript
(bor-gis eller korpus) under 2 timmar. Om
maskinen tjänstgör otillfredsställande, måste profvet
göras om. Lärotiden kan af arbetsgifvaren
eller arbetstagaren afbrytas efter tillsägelse 8
dagar i förväg.
§ 36. Maskinsättare äger rätt att när han
därtill anser sig kompetent, begära nytt profs
afläggande för att komma upp i en högre
lönegrad. För andra lönegraden fordras 7,500 och
för 3:e lönegraden 8,500 bokstäfver korrigerad
sats i timmen.
§ 37. Ordinarie arbetstiden är 8 timmar
pr dygn med ett däri icke inräknadt afbrott af
minst timme och förlägges:
å aftontidning mellan tidigast kl. 7 f. m. och
senast kl. 8 e. m., samt
å morgontidning mellan tidigast kl. 7 f. m.
och senast kl. 3,30 påföljande dags morgon.
Om arbetstiden förlägges i skift, skola
skiften vexla efter bestämda mellantider enligt
öfverenskommelse.
§ 38. Arbete vid sättmaskin betalas med
fast veckolön på följande sätt:
Vid arbete Vid arbete
på dagen på natten
till kl. 1 till kl.2 till kl. 3,3 o
Under lärotiden 28 30 32 34
1 l:a lönegraden 32 35 36 38
I 2:a „ 34 37 38 40
I 3:e „ 36 39 40 42
§ 39. Öfvertidsarbete (arbete öfver de
ordinarie arbetstimmarna), då sådant af
vederbörande påkallas på dagen eller kl. 8 e. m.—
12 på natten betalas med 50 % förhöjning
samt mellan kl. 12 på natten och 7 f. m. med
100 % förhöjning.
§ 40. Uppstå fel på maskinen eller saknas
manuskript, kan maskinsättaren användas för
skadans reparerande eller för handsättning,
men bibehåller sin lön som maskinsättare.
Räcker handsättningen mer än en dag, skall
också den för handsättning bestämda
arbetstiden hållas.
§ 41. Utföres maskinens rengörning och
uppeldning af maskinsättaren, skall detta, om
ej annorlunda öfverenskommes, ske under den
ordinarie arbetstiden.
Pääkaupungin pakinoita.
Ollutta ja mennyttä, niinkuin Ruonaniemen
Roosan rakkaus, on tuo itsessään vähäpätöinen
jupakka U. Suomettaren ja sen latojain kesken.
Tariffi näet määrää odottamisesta k:io 2:den
jälkeen yöllä korvausta latojalle odotuksesta.
U. Suomettaren hra taloudenhoitaja, tai kuka
siellä näistä asioista määrännee, käsitti pykälän
niin, että korrehtuurin odottamisesta, vaikka
se tapahtuukin kahden jälkeen yöllä, ei
makseta penniäkään; ainoastaan käsikirjoituksen
odottamisesta. Omituisen kiero käsitys,
kenenkä päässä vaan lie syntynyt! U.
Suomettaren latojilla kai on tavattoman hauskaa
odotella korrehtuuria aamupuolella yötä
kyinmen-ja yksitoistatuntisen työn jälkeen! Lehden
latojat kyllä tästä murisivat pitkät ajat, kävivät
konttorissa kuulemma melkein joka päivä asiata
selvittämässä, vaan eipä siitä näkynyt sen
selvempää tulevan. Näyttipä siltä kuin
Suomettaren papat olisivat tämänkin asian tahtoneet
jättää historian tuomiota odottamaan, vaan latojat
sattuivat olemaan eri mieltä. He lähettivät
toimikunnalle valituskirjelmän ja pyysivät yleistä
kokousta. Täällä asiata selvitettiin niin paljon
kuin selvä suomenkielinen lause selvitystä
kaipaa. Toimikunta lähetti U. Suomettaren hra
isännöitsijälle muistutuksen siitä, että
hyväksyttyä tariffia on noudatettava. Sitten kävi
yhdistyksen puheenjohtaja hra taloudenhoitajan
pakinoilla ja samoin lienevät tehneet lehden
latojatkin. Tällä välin kuuluu hra taittaja
lohduttaneen latojia sanoilla: „maksammehan me,
koska muutkin maksavat" (!). Mitä tällä
ihmisellä on latojain palkkaamisen kanssa tekemistä
on minulle arvoitus. — Vihdoin viimein asia
selveni, kun Suomettaren hra taloudenhoitaja
avomielisesti ilmoitti, että hänelle oli asia selvitetty
kokonaan väärin, nim. siten, että latojat muka
tahtoivat maksua ensimmäisen korrehtuurin
korjaamisesta! (?)
Vai niin, soo-o!
Jättäisin mielelläni tämän ,,pyykin", mutta
muuan asia pakottaa minua vielä vähän
liikuttamaan kynää, vaikkei muuten, niin lystin
vuoksi. Useinmainittu hra taloudenhoitaja oli
kuulemma lausunut yhdistyksen
puheenjohtajalle, että U. Suomettaren latojat juovat; että
toimittajat aina tilipäiväin seutuvilla ovat
pakotetut antamaan niin vähän kirjoitusta kuin
suinkin, sillä sanottu lehti ei muka muutoin
mitenkään valmistuisi. No, juovathan ne kanatkin,
ja Suomettaren latojat juovat taas puolestaan
kaljaa useita litroja päivässä. Väkijuomia
Suomettaren nykyiset latojat eivät juo — ainakaan
niin suurissa määrin, että lehden ilmestyminen
heidän takiaan myöhästyisi. He suoraan sanoen
eivät taida juoda! Tunnen eräänkin Suomettaren
latojan, joka, ollessaan tulipaloa
sammuttamassa, vilustui. Kotia tultuaan hän osti
olut-potin, kuumensi sen, ja kittasi sisällyksen
liiviinsä. Hän käytti tällöin S:ffia lääkkeenä, ja
tämän kai U. Suomettaren hra taloudenhoitaja
antanee anteeksi, koska mainittu latoja ei sen
koommin ole maistanut pisaratakaan alkohoolia.
Vaan kyllä sen sijaan Suomettaren latojat
ennen vanhaan osasivat ,,maistaa", vaikka en
minä tätä taitoa sentään ihaile. Multa
ihmetellä sitä sentään täytyy. Silloin ei tarvittu
ro-tatsioonia, ei kahtakymmentä latojaa eikä
taittajalle myöskään palkattu apulaista sytyttämään
metrin pituisen imukkeen nenässä olevaa
paperossia, mutta tuossa viidenkymmenen korvilla
oleva ,,mammanpiika" ilmestyi sentään joka
aamu 12,000-tuhannen painoksena yhtä
puhtaana ja ,,jämtisti" kuin konsanaan nykyään.
Nyt on kaikki vanhat juopot potkittu mäelle ja
uusia raittiita otettu sijaan kaikista maailman
ääristä; taitaapa osa olla Muolaastakin, koska
yksi kuuluu olevan Sysmästä.
Nyt latoo U. Suometarta joka päivä
kolmattakymmentä latojaa, jolla työvoimalla lehti voisi
ilmestyä miltei kahdesti päivässä — latominen
loppuu tavallisesti kello kahden tienoossa,
ro-tatsioonikone valmistaa parissa tunnissa koko
painoksen, ja kun lehti hieman viivähtää, on se
aina latojain syy. — Mikähän siinä on?
Mix.
I^un työmiehestä tuli pomo.
Erään kirjapainon nykyinen „faktori" tuossa
tunnetussa katekismuskaupungissa, joka näihin
asti on ollut meidän työmiesten innokas
puolustaja, vaan nykyään, itse paremmille oloille
päästyään, katsonut myöskin sopivaksi käyttää
samaa innokkaisuuttaan sen vastustamiseen,
sillä vaativathan ne uudet olot myöskin uusia
tapoja.
Niinpä tämäkin neljän kuukauden ,,faktori"
on sangen miehuullisesti osottanut
olevansa,,faktori" sanan täydessä merkityksessä. Tuo
petoeläimien kesyttäjällä tavallinen hihkumis- ja
karjumistapa ovat uutuuksia tässä ennestään
rauhallisessa kirjapainossa.
Näin lakkautusten aikana on tämä uusi
,,faktori" keksinyt kerrassaan tepsivän
häätämista-van. Ei tarvita muuta kuin tuo lakkaamatta
esiintyvä mahtilause: „Pois koko talosta!" ja
varjele herra silloin raajojasi!
Tässä painossa tapahtuu uusia puhdistuksia
oppilaidenkin suhteen nykyisellä
johdokkaisuu-dellaan. Naisoppilaista, jotka jo ovat 2 vuotta
opissa olleita, siirretään sitomaosastolle
uudestaan oppia alkamaan, tai jos eivät mene sinne,
minne herra suvaitsee viitata, niin: „Meillä ei
ole työtä latomapuolella", ja kuitenkin
toisekseen : „Nyt saa tulla oppiin se poika, joka tässä
tuonnoin kävi pyrkimässä", suvaitsee taas herra
jakaa määräyksiä.
Ajatelkaapa sitäkin, että vaikka näin
menetellään entisien oppilaiden kanssa, niin
suvaitsee ,,faktori" kuitenkin paheksua aivan
äärimäi-syyksiin sitä, että joku pojantollikko tulee ja
sanoo itsensä irti jo etukäteen.
Kai tämäkin on sitä isällistä huolenpitoa
oppilaista, jota isännät viime talvisisissa
kokouksissaan lupasivat liitolle, kun se pyrki
järjestämään näitä oloja paremmalle kannalle. Koska
en ole ,,lainoppinut", niin saattavat ne olla
pelkäksi »ojennukseksi", sillä kukapa muu niitä
kaikkia työväen parasta tarkoittavia
elinkeino-lain määräyksiä tuntisi.
Talluklca.
Jokaisen jäsenen kunnianasia on
säännöllisesti suorittaa maksunsa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
