Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
76
G JJ T E N B E K G.
N:o 58 (22)
stenografmaskiner hafva gjorts, den ena
sinnrikare än den andra, de hafva doek varit för
komplicerade för att inom vårt yrke kunna
komma till något praktiskt bruk.
Som nästa medel, att indirekt förenkla
sättningen, tjänade telegrafen. Många amerikanska
och engelska tidningar hafva trådar direkt
ledda till redaktionslokalen, hvarifrån depeschen
genast går till sätteriet. „Times", som strax
efter fransk-tyska kriget började använda
sättmaskiner, log steget fullt ut. Telegrammen
upplästes för den vid maskinen arbetande
sättaren, som hade att efter gehör sätta fortast
möjligt.
Sedan kom turen till telefonen att bli
antagen som tjänsteande åt sättaren. 1 sitt nummer
af den 27 maj 1880 klagar „Times" öfver att
den i följd af natlsammanträdena i underhuset
ej tillräckligt fort kunde gifva allmänheten del
af desamma.
Regeringen gaf då världsbladet tillåtelse till
att anlägga egen telefonförbindelse mellan
parlamentsbyggnaden och sin sätterilokal. 1 denna
var telefonen förbunden med en fonograf. När
nu reportern efter sitt stenogram uppläste talet
i telefontratten, satt maskinsättaren vid
fonogra-fen och anslog tangenterna i kapp med
fonografens uppläsning.
Med de enklaste, närmast till buds stående
hjälpmedel till de mäst sinnrika, finkänsligaste
maskiner hafva försök blifvit gjorda — i det
närmaste utan framgång. Man tog andra
uppfinningar i sin sold, man tänkte pä fysiken när
mekaniken nekade låna sig — förgäfves. Ett
enda hopp fanns dock kvar; att den utan rast
och ro grubblande människoanden, som redan
betvungit elementen, dock slutligen skulle
triumfera och skapa en maskin, som fullt kunde ersätta
sättaren. Svårare saker, än att stapla
blybitar sida vid sida hade väl maskiner kunnat
utföra. Härliga praktsaker i färgverkan,
väfnader liknande målarkonstens mästerverk fins ju
maskiner som framtrolla af tusen olikfärgade
trådar, men det enkla uppstaplandet och
särskiljandet af knappt hundra metallbitar skulle
människosnillet ej kunna på mekanisk väg
bringa till utförande?
Rastlöst ulan uppehåll tränger snillet vidare
och hvad i början synes omöjligt blir dock
med tiden möjlighet! Lika mycket som man
för några år tillbaks ansåg sättmaskinen för ett
spöke, lika mycket beundrar man nu de nyaste
uppfinningarna på delta område. Och den ma- |
skinen, som på sitt samvete har de flesta
brödlösa, den är närmast idealet.
(Sv. Typ.-Tidn.)
Från förbundsomrMet. Liiton alalta.
— Helsinki. Yhdistyksen kokouksessa
maanantaina marraskuun 12 p:nä valittiin hra R.
Drockila edustamaan yhdistystä siinä komiteassa,
joka kokoontuu Helsingin työyäenyhdistyksessä
t. k. 15 p:nä keskustelemaan ehdokkaista
Helsingin kaupungin valtuusmiesten vaalia varten.
Edustamaan yhdistystä Turun
kirjaltajayhdistyksen 10:nnessä vuosijuhlassa valittiin yhdistyksen
puheenjohtaja hra K. Kalenius.
—m—
Vikten oeh värdet af en
förman.
På en af en insändare framställd fråga:
,,Hvilka synpunkter måste en arbetsgifvare taga
i betraktande vid bedömandet af vikten och
värdet af en förman", svarar „Inland Printer:
„Denna fråga är svår att obetingadt besvara.
Det finnes åtskilliga typografer, som äro
utmärkta arbetare, men som icke ha förmåga
att leda och administrera, och det finnes åter
andra, som ha utmärkta egenskaper som
ledare, men som icke äro förstklassiga
typografer. I smärre tryckerier är som förman en
skicklig typograf mest behöflig, men i större
är mannen med administrativ förmåga och
kraft mest nödvändig. Skicklighet i yrket
innebär icke ovillkorligen någon större
intellektuell förmåga, icke häller människokännedom,
fördragsamhet i förening med fasthet och
beslutsamhet, opartiskhet utan okänslighet, eller
förmåga att upprätthålla disciplin utan förtryck.
Dessa egenskaper äro emellertid önskvärda hos
en förman för etl större tryckeri, och för
andra tryckerier bör boktryckaren välja den
förman, som bäst passar affärens omfattning och
alster".
Notiser. Uutisia.
— Kuollut. 31 p. lokak. kuoli Porissa
pitemmän aikaa sairastettuaan halvaukseen
kirjanpainaja August Norrgird 47 vuoden ikäisenä.
Vainaja oli syntyisin Waasasta, jossa hän jo
nuorina vuosinaan ryhtyi kirjanpainajan oppiin.
Palveltuaan muutaman vuoden suomalaisessa
merisotaväessä, työskenteli hän sotaväestä eron
otettuaan Helsingissä eri kirjapainoissa, sekä
viimeksi A. Bergbomin kirjapainossa Porissa,
mistä hänen sairauden vuoksi pari vuotta
palveltuaan kuitenkin täytyi erota. Vainajaa, joka
aikoinaan oli tunnettu etevänä ammattimiehenä,
surevat lähinnä puoliso ja poika.
— Työväkeäkin muistettu. Senaattori,
Hovitallimestari C. Tudeer on, erotessaan
Senaatin talousosaston varapuheenjohtajan
toimesta, lahjoittanut 600 m. Senaatin kirjapainon
työväestölle, joiden korkein päällikkö hän oli.
Niinikään kävi hra Senaattori varta vasten
hyvästeillä kirjapainossakin, lausuen
jäähyväisiksi muutamia ystävällisiä sanoja painon
kirjaltajille, kiittäen puolestaan sekä johlajaa että
työmiehiä Itänen aikanaan suoritetusta työstä.
— Kuopion kirjaltajain päivät alkoivat
tämän kuun 3 p:nä teaatterihuoneella, jolloin
näyteltiin Minna Gantlnn kirjoittama 3-riäyt.
murhenäytelmä ,,Kovan onnen lapsia", täydelle
huoneelle. Kappale näyteltiin kaikin puolin
hyvin ja olikin yleisö tyytyväinen sen esitykseen.
Seuraavana eli 4 p:nä olivat suuret
arpajaiset; jonne oli saapunut niin paljon kansaa, että
teaatterihuoneen avarat huoneet olivat täynnä.
Arpajaisten varsinainen ohjelma alkoi W. P. K:n
soittokunnan alkusoitolla, jonka jälkeen yliopp.
O. Lyytikäinen piti lyhyen avajaispuheen,
toivottaen yleisön tervetulleeksi kirjaltajain
arpajaisiin. Ohjelmaan kuului vielä W. P. K:n
lau-lukunnan laulua, kuvaelma ,,Luostarin kellot",
kupletti ,,Pekka I" ja lopuksi
,,Mustalais-puku-tanssi", jotka kaikki täytyi toistamiseen esittää
yleisön pyynnöstä. Sitäpaitsi oli vielä
sivuhuoneessa, pientä maksua vastaan laulajaiset tireht.
Anders IJatz’in johdolla.
Arvat, joita oli 4,000 kpl. eivät tahtoneet
oikein mennä kaupaksi, ennenkuin niitten hinta
putosi 25 penniin, jolloin ne heti loppuivat.
Voittoja oli 568 kpl. joista hyvin paljon oli
arvokkaita, suurin osa Kuopiosta annettuja.
Arpajaiset voimme pitää kaikin puolin
onnistuneina, ja on rahallinen tulos oloihimme
katsoen varsin kiitettävä. Arpajaistoimikunta tulee
aikanaan tekemään tilin rahalahjoista y. m.
Gu-tenberg’issä.
Osanottoa muilta paikkakunnilta,
lukuunottamatta Helsinkiä, Loviisaa, Porvoota, Waasaa,
Haminaa, Raumaa ja Hämeenlinnaa ei ollut
nimeksikään; niinpä eräänkin kaupungin
kirjaltajayhdistyksen puheenjohtaja kirjoitti: Kun asian
harrastajia ei löytynyt, niin palautetaan lista
takaisin semmoisenaan kuin sen saimmekin.
Kaikista näistä lankeaa tulot Liiton
vanhuus-rahaston ja yhdistyksen yleisen rahaston
hyväksi.
Kuopion kirjaltajayhdistyksen
toimesta näyteltiin tämän kuun 9 p:nä ,,Kovan
onnen lapsia", Pohjois-SavOil kansanopiston
hyväksi. Yleisöä ei ollut kuin nimeksi. Puhdas
jäännös kansanopistolle teki 58 mk.
— Hedrad typograf. Svenska
Sällskaps-klubben sammanträdde den 3 dennes till sitt
sjunde årsmöte som begicks med en kollation å
Kajsaniemi värdshus. Vid den gemensamt
intagna supén öfverlämnade ordföranden hr C. O.
Nyholm som etl uttryck af klubbens tacksamhet
oeh erkänsla en prydlig klackring af guld åt
typografen Hjalmar Lindahl, hvilken under en
följd af’ år tjänstgjort som dess sekreterare
samt med varmt nit i öfrigt städse främjat dess
sträfvanden.
— Gåfva. En summa af 600 mark har
förre senatorn C. Tudeer förärat till utdelning
bland personalen vid Senatens tryckeri.
— Sämre affär. ,,ltä-Suomen Työmies"
kommer att upphöra emedan tidningen ej kan
beläcka tryckningskostnaderna berättar Kotkan
Uutiset.
Svibcl. — Sel<alia.
— Misshugg kan nog litet hvar raka ut för och
„Typografbladet" har helt nyss varit utsatt för ett
dylikt da tidningen i sitt senaste nummer
offentliggör följande:
Typografiskt tankekorn.
Det bly, som tjenat har till mord oeh väld och än
af tårar dryper;
Det ha vi tagit i vår sold och format om till typer;
Aldrig skall man nationer med riktig ro förtrycka;
Förrän man bundit händerna på alla dem som trycka.
Versen är nämligen citerad ur Kristinestads
tidning. Men nu bär det sig icke bättre än att den är
ett brottstycke ur Stockholms Typografiska förenings
säng, författad och föreningen förärad af Talis Qualis
för mänga herrans är sedan.
(Sv. Typ.-Tidn.)
Sensuuri Kon s tautina oppiinsa. Eräs Ateenassa
ilmestyvä sanomalehti kertoo Konstantinoopolista
seuraavan hauskan tapahtuman:
Eräs kreikkalainen hyväntekeväisyysyhdistys oli
painattanut yleisölle osotetun pyynnön rahojen
keräystä varten hyväntekeväisyystarkoitukseen, sekä
tähän pyyntöön liittänyt otteen apostoli Paavalin
kirjeestä galatalaisille. Jonkun ajan kuluttua saapui
kirjapainoon, jossa kysymyksessä oleva julkaisu oli
painettu, turkkilainen poliisivirkamies, joka pyysi
„erään Paavalin" osotctta, sillä hän oli julkisesti
ke-hoittanut Galatau asukkaita kapinaan. (Galata on
yksi Konstantinoopolin etukaupungeista.)
Kirjanpainaja, jolla oli kovin vaikea pidättää nauruaan, ilmoitti
poliisivirkamiehelle, että kysymyksessä oleva Paavali
kuoli jo noin 1,800 vuotta sitten; vaan tämä selvitys,
joka katsottiin pilanteoksi oikeutta kohtaan, ei
tyydyttänyt poliisi virkamiestä, jouka johdosta
kirjanpainaja, joka ei hyvällä tahtonut ilmaista apostolin
oso-tetta, passitettiin poliisivankilaan, eikä päässyt sieltä,
ennenkuin kreikkalaiset patriarkat olivat selittäneet
viranomaisille asian oikean laidan.
Jokaisen jäsenen kunnianasia on
säännöllisesti suorittaa maksunsa.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
