Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 46 (10)
gutenbeRg ,
79
Seurasi sitte kuvaelma „Valon voitto", jossa
Väinämöinen Kalevan kansan ympäröimänä
loihti auringon ja kuun Louhen piilosta.
Arvokas ohjelma sai osakseen innokkaita
aploodeja.
Juhla loppui klo 12 yöllä, iltaa jalkettiin
illallisilla Palokunnan-talon yläsalissa.
Från världsutställningen
i Paris.
(Forts. fr. n:o 22).
1 juli hvarje år anställes en praktisk och
teoretisk examen med lärjungarna. Lärjunge,
som åtnjutit skolans undervisning i tre år,
underkastas en afgångspröfning och erhåller, om
denna utfaller väl, ett ,,diplöme de capacité".
Skolans hufvuduppgift är visserligen att
utbilda sättare, men undervisning lämnas alla
eleverna äfven i öfriga grenar af yrket och hvad
därmed eger samband, däribland äfven i
stereotypering och galvanoplastik.
Undervisningen är metodisk och progressiv,
börjande med sättning efter tryckt manuskript
och med större stilsort (korpus), och hand i
hand med sättningen gå öfningar i korrigering,
ombrytning o. s. v. Redan efter sex månader
får lärjungen försöka sig på accidensarbeten,
tabeller o. d. Efter första årets slut sättes
endast efter skrifvet manuskript. Äfven i
tryckning såväl med handpräss som maskinpräss
instrueras eleverna.
De arbeten, som utgått från skolans tryckeri,
hafva uteslutande utförts af eleverna,
naturligtvis under tillsyn af läraren, som därvid lämnat
sina råd, men icke själf lagt hand vid arbetet.
Bland dessa arbeten framhölls främst det i tre
upplagor (1888—1896) utkomna arbetet
,,Nations de Typographie", 32 sidor 8:o. Detta
verk, som utgör en handbok i
boktryckerikonsten och som innehåller prof af alla slags
typografiska arbeten, däribland matematik, grekiska
och allehanda accidenser, har naturligtvis
erbjudit stora svårigheter. Det har erhållit loford
af såväl den franska som den utländska
fack-prässen. Åtskilliga tabell- och accidensarbeten,
skolans i fem färder tryckta „Diplöme
d’appren-tissage" m. m., förtjena äfven att fråmhållas.
Slutligen må nämnas, att syndikatets periodiska
publikation ,.Bulletin de la Chambre des
Impri-meurs" sättes och tryckes i skolan. Den
utkommer numera hvarannan månad med ett
nummer om 20 tvåspaltiga oktavsidor,
innehållande såväl annonser som text. Skolans
inventarier äro af utmärkt beskaffenhet och den är
rikligen försedd med materiel.
*
Af i viss mån annan karaktär än l’Ecole
Gutenberg äro de med enskilda tryckerier
förenade yrkesskolor, såsom det stora Chaix’ska
tryckeriets „ École professionelle de iypograpliie".
Dess elever äro genom kontrakt med firman
antagna lärlingar, hvilkas lärotid är fyra år och
hvilka åtnjuta dagatlöning från 50 centimer till
3 fr. 50 c.
Undervisningen är äfven här metodisk och
progressviv, men hvarje lärling tillhör endast
endera af skolans bägge afdelningar, af hvilka
den ena omfattar sättare och litografer, den
andra tryckare, stilgjutare, bokbindare m. fi.
Hvad särskildt sättareskolan beträffar, säger
det sig själft, att, då undervisningen är
anknuten till utförandet af arbeten för firmans
kunder, densamma icke kan vara så rent
pedagogiskt anordnad som i l’Ecole Gutenberg;
emellertid synes den lämna fullt så god garanti för
grundlighet oeh mångsidighet.
*
Vid återresan från Paris togs vägen öfver
Berlin och jag begagnade då tillfället att göra
ett besök å ett af Tysklands största
tidningstryckerier, nämligen Local Anzeigers, för att se
hur det utvecklat sig sedan mitt senaste besök
därstädes 1896. Denna tiduing hade vid
industriutställningen i Berlin egen paviljong, där
den visade ett tidningstryckeri med, om jag ej
misstager mig, 6 sättmaskiner. Med kännedom
om det stora antal sättare, som detta tryckeri
då sysselsatte, trodde jag att maskinernas antal
hade mångdubblats. Jag blef därför mycket
öfverraskad, då jag på min fråga om hur många
maskiner de nu ha, fick till svar: ingen enda,
vi ha langat allesamman upp p ( vinden.
G. .4. Larsson.
Juhla-runo
Zurun X.irjalta]ayhdistyksen 10:een vuosijuhlaan
lä. 11. 1900.
Me teemme työtämme hiljaa vaan,
Mut kotkan siivin se lentää,
Se kulkee voittoisia kulkuaan
Ja linnaan, mökkikin entää,
■Ta valon viesti on työmme tää
Ja sumut se. hälventää.
Min miettii tutkija suojassaan.
Sen työmme ilmoille kantaa,
Suo siintää silmähän kaihovaan
Totuuden kirkasta rantaa.
Tuo maahan kastellen taivaisen,
Tuo tuulia aatteiden.
Ja kultakieliä kanteleen
Kun käsi laulajan soittaa,
Kun kummin, taivaisin tenhoineen
Hän syömmet syttää ja voittaa,
Niin meidän työmmepä laulut nuo
■ Yl’. mail man helkkyä suo.
Niin ylväs, ylväspä työmme on
Ja kotkan siivin se lentää.
Säteenä annahan auringon
Se linnaan, mökkikin entää.
Ajottain jos surua tuopikin,
Tuo riemua runsaammin!
Me teemme työtämme hiljaa vaan
Ja teemme toivovin rinnoin.
Suo talven laitella sulkujaan,
Ne kevät murtavi innoin!
Mi kaunist’ on sekä oikeaa
Ei maista se kuolemaa.
Se säilyy suojassa ylhäisen,
Mi säätää kohtalot kansain,
Mi sulkee suojaansa pienoisen,
Sen päästää angesta ansain,
Hän antaa riemua ajallaan
Taas laptsille köyhän maan.
Jrene jtfendelin.
Jokaisen jäsenen kunnianasia on
säännöllisesti suorittaa maksunsa.
Tampereelta.
Mallikelpoinen kirjapaino näyttää tulevan
Tampereelle hiljakkoin perustetusta Tammerfors
Nyheterin painosta. Mainitussa painossa kun
painettiin jouluksi ilmestyvää lehteä
„Joulukyyh-kynen", painaminen kun alkoi eräänä aamuna
ja kesti yhtämittaa seuraavan päivän aamuun,
jolla ajalla tuli valmiiksi kokonaista 700 arkkia.
Lehden kustantajaa (ent. kirjapainon isäntää)
alkoi tämä kuitenkin kyllästyttää, jonka vuoksi
hän työnsi painajan syrjään ja alkoi itse
painamisen tehden kehilöön uuden kehyksen,
painajan tekemää sylinteripeitettä pois
repies-sään nimitti hän sen „vanhaksi turkiksi", josta
löytyi tavaraa vaikka minkälaista. Toivomme
lehden kustantajan antavan edelleenkin opetusta
painajalle, ettei hän vastaisuudessa sylinteriä
turkeilla vaatettaisi. Mainita sopii, että mainittu
painaja on yksi niitä urhoja, joka uhkaavan
lakon aikana ei ryhtynyt toveriensa seuraan,
oltuaan silloin eräässä toisessa kirjapainossa.
Tästä urhoollisuudestaan sai hän kumminkin
uloskäskyn tullessaan kirjaltajain silloiseen
per-heiltamaan.
*
Onnistuneen iltaman hommasi Tampereen
osaston huvitoimikunta v. k. 18 p:nä
Raittiustalolla. Ohjelmaan kuului: Esitelmä maisteri
Severi Nymanilta, laulua Tatnp. Nuorisoseuralta,
runo, näytelmä ,,Juhannusaattona", kuvaelma,
satu ynnä tanssia. Avara sali oli tungokseen
asti täynnä yleisöä, jotenka iltamasta olikin
puhdasta voittoa 202 m 60 p. Ikävintä asiassa
oli se, kun ei yhdistyksellä ole omaa
huoneus-toa, jossa olisi voitu pitää harjoituksia, vaan
suoriuduttiin kumminkin pulasta
huvitoimikun-nan jäsenien uhraavaisuuden kautta, he
nimittäin antoivat maksutta huoneitaan mainittuun
tarkoitukseen. Onko syy yhdistyksen
puheenjohtajassa, jonka huolena se on, vai missä?
Niin ainakin usea arvelee. Enemmän verta
suoniin! Pois velttous ja välinpitämättömyys
yhteisessä asiassa, toivoo
Eräs.
Sen johdosta, että kysymys Helsingin osaston
paikalliseen ammattijärjestöön liittymisestä asian
tuntemattomuuden takia ei ole tarpeeksi
selvillä, on meitä pyydetty julkaisemaan seuraava
Sääntöehdotus
Helsingin Työväenyhdistysten,
Hmmattlyh-distysten ja osastojen Paikallisjärjestölle.
1 §. Helsingin paikallisen ammattijärjestön
muodostavat kaikki kaupungissa toimivat
työväenyhdistykset, ammattiyhdistykset ja osastot, jotka ovat
siihen liittyneet ja kannattavat sen tarkoitusta, joka on:
a) Yhteisesti rahallisella avustuksella kannattaa
kaupungin järjestyneen työväestön taisteluja
paremman aineellisen toimeentulon saavuttamiseksi,
etupäässä työnsulkujen kautta työttömiksi jääneitä, vaan
myös varojen mukaan lakossakin olevia:
h) milloin mahdollista on, yhdessä taistelussa
olevan ammattikunnan kanssa ryhtyä sovittamaan
riitaisuuksia tai niiden syntymistä ehkäisemään.
2 Yllämainittuun järjestöön liittyneet
yhdistykset ja osastot ovat velvolliset:
a) antamaan mahdollisen nopeasti tietoja
syntyneistä selkkauksista, sekä vastauksia järjestön
hallinnon tekemiin kysymyksiin;
b) suorittamaan työnseisausten ja lakkojen
kannatukseen tarvittavat varat sekä järjestön hallinnon
juoksevat menot. Järjestön hallinnon määräämä
taksoitus, joka tapahtuu jäsenluvun mukaan ja
korkeintaan saa nousta 25 penniin viikossa jokaista työssä
olevaa jäsentä kohti, on suoritettava viimeistään
viikon kuluessa hallinnon määräämästä viimeisestä
maksupäivästä, uhalla että laiminlyönyt yhdistys tai osasto
sen ajan jälkeen katsotaan järjestöstä eronneeksi.
Muist. Eronnut yhdistys tai osasto voi uudelleen
päästä järjestöön, vaan ei sattuvain selkkausten
tapahtuessa ole oikeutettu saamaan kannatusta
ennenkuin 6 kuukautta on kulunut uudestaan liittymisestä.
c) Työnsulkujen ja lakkojen sattuessa ci
järjestön varoista apua luovuteta, ennenkuin työnsulku
tai lakko on vähintäin viikon kestänyt.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:09 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1900/0079.html
