Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
84
gutenberg.
N:o 60 (24)
Arvostelua »vierailla veräjillä".
Vierailla Veräjillä, kokoelma Runoia. Kaarin
Luukkonen. — J. Honkasen kustannuksella. Sivuja
94. Hinta 1: 50.
Ompa todellakin ilaliuttavaa huomata, että
yhä uusia ja uusia lauluja ilmaantuu Suomen
suureen, ikivanhaan laulupuuhun, jonka
runkona mainio kansalliseeppoksemme Kalevala
on. Kaikkialla kohoaa uusia laulaja-ääniä ja
kilvan helähtelee harppu ja kannel Suomen
saloilla. Tämä ennustaa ihanata kevättä, vaikka
toiset arvelevat, että syksy olisi käsissä ja
kansallinen talvi tekisi tuloaan.
Lauluntaito on taivaallinen lahja, jota ei sovi
halveksia, vaikkei se aina satakielen sävelinä
helkkyisikään. Joku arvoisa arvostelija on
sanonut, ettei sellaisen laulajan pitäisi laulaa
muille kuin itselleen, joka ei kuulu
tosilaula-jien joukkoon. Ei muka saisi laskea sora ääniä
oikeata laulua pilaamaan. Mutta kutka ovat
tosilaulajia ja kutka sora-äänen soinnuttajia!
Millä hän tukkii luonnon suun! Pellon kätkössä
kärryttää ruisrääkkä karkealla äänellään,
raunioisen kupeella laksahuttelee hiljainen
kivitasku, ilmasta kuuluu näkymättömän
taivaanvuohen oudonlainen möhötys, ja korvessa
ro-misee huuhkaimen kumea huuto sekä
puuko-koron sorina ja yökehrääjän kyrrvtys. Sano
heille, kenenkä luvalla te laulatte! Vaietkaa!
He eivät tottele. Sillä he kaikki tietävät
kuuluvansa luomakunnan suureen konserttiin, jossa
mitä ihanin sopusointu vallitsee, jota et sinä
enkä minä kykene täydellisesti tajuamaan.
Vierailla Veräjillä-kirjan kirjoittaja ei
ainakaan kuulu sora-äänisten joukkoon, sillä hän
laulaa kerrassaan kauniisti ja puhtaasti. En
ainoatakaan karkeata eli raakaa kohtaa ole
kirjassa havainnut, joka on kauttaaltaan
ihanteellista ja surumielistä lyriikkaa. Herra
Luukkonen on ideaalisen suunnan edustaja, hieman
bessimisiniin kallistuva.
Kirjassa löytyy monta kaunis-sisältöistä
runoa, jotka tosin eivät saata taiteen vaatimuksia
kaikin puolin tyydyttää, mutta joita kyllä
kannattaa lukea ja lukea huvikseen. Parhaita ovat
„0i, kansoja", jonka ensimäinen värssy kuuluu:
Rauhan enkeli valkea siipi,
Siipesi aueta anna, oi!
Virtaa verta, ja kauhulla kuulee,
Kuinka nyt kuoleman kellot soi.
Suuret ne sortavat heikompaa —
Vääryys, vääryyskö vallita saa?
Ja sisältöään parhain kaikista lienee ,,Siellä
vasta", joka kokonaisuudessaan kuuluu näin?
Tyyntyvi tuskat helmassa haudan,
Rauhassa uinuvat untansa vaan.
Päällä sen kukkii puhtahin nurmi
Peittäen jäljet mun muistoni pois.
Vierellä hiljaa soittavi siellä
Honkani, ainoa ystävä mun,
Laulua hellää, vienoa vielä,
Rauhassa että ma tuutua saan.
Varsin sievä on myöskin runo: ,.Lähteellä",
jossa kuollutta sulhoaan sureva ,,impi
illansuussa" huokailee anoen lintuselta lohdutusta:
Laula mulle lintuseni —
Immyt hiljaa huo’ahtaa.
— Laula, vieno, sydämmeni
Siitä lohdun levon saa.
Laula, laula lintu armas,
Laula vieno, laula vaan!
Ehkä taantuu tunne karmas,
Ehkä levon sieluun saan.
„Kotona jos olla vois!" alkaa myöskin
hyvin tuntehikkaasti:
Uinu sydän, uinu vaan,
Uinn rauhan unta!
Toivehien päälle jo
Satoi talven lunta —
Kelmeänä kaikki on,
Pilvi peitti auringon.
Runoilija tarkoittaa tässä tietysti kodin
riemuisaa päiväpaistetta, jonka huolten pilvet ja
elämän myrskyt useinkin kätkevät ja
himmentävät. Ja hän jatkaa:
Kotona jos olla vois
Kotihonka sydämeen
Soisi lohdun säveleen.
Kodista ja äidistä laulaakin runoilija yleensä
paljo, mutta aina kaihoisan kauniisti niinkuin
esim. runossa: ,,Muistellessa".
Vierryt jo vuosia siitä on monta.
Taattoni tanhut ja tölli on pois.
Vierahan viljaa, vierahan hoivaa
Äitini hoitoonko verrata vois?
Kova on vuode ja kylmä on lies,
Raskasta huolien, kohtalon ies.
Se mies, joka näin ihanasti saattaa laulaa
kotia muistellessaan, hän ei suinkaan ole
huonolla tolalla, ja häntä kannattaa kyllä
kuunnella hänen muitakin tunnelmiaan purkaessaan.
Sanomme vieläkin että kirja ,,Vierailla Veräjillä"
sisältää paljon kaunista, jonka vuoksi olisi
suotava että sangen moni hankkisi itselleen sen.
Kirjan muodollisen puolen, joka onkin
vähä-arvoisempi sisällön suhteen, jätämme
muoto-herrojen saivarrettavaksi. Erästä seikkaa emme
kuitenkaan saata jättää mainitsematta, koska
se suuressa määrässä heikontaa lukijan
nautintoa muuten varsin kauniissakin kohdissa.
Kirjoittaja käyttää liijan ahkeraan ,,mun", ,,mulle",
ja „ma" ,,rnä"-sanoja, joita monessakin
kohdassa olisi voinut helposti välttää. Kohta
en-simaisen runon neljännessä värssyssä on kolme
„mun", ja kaksi „ma"-sanaa. Niiden liiallista
käyttämistä olisi siis vastaisuudessa vältettävä.
Olemme puhuneet mainitusta kirjasta näin
laajalti siitä syystä että sen arvoisa kirjoittaja
kuuluu itse kirjaltajain työtätekevään luokkaan,
ja koska olemme katsoneet kirjankin tämän
ansaitsevan.
A. E. TV.
Notiser. Uutisia.
.Mila tili Gutenberg ämnade såväl
svenska som finska uppsatser m. m.
böra fortsättningsvis sändas under
adress: Gutenbergs redaktion,
Gräs-viksgatan 10.
Kaikki Gutenberg iin aiotut niin
I suomalaiset kuin ruotsalaiset
kirjoitukset ovat edeskinpäin
lähetettävät osoitteella: Gutenbergia
toimitus, ’Ruoholahdenkatu 10.
— Dödsfall. Den 7 dennes afled
härstädes efter ett längre lunglidande typografen
Henrik Edvard Nyberg i en ålder af 25 år. Den
aflidne inträdde år 1890 i sättareläran hos
firman Weilin & Göös, där han oafbrutet varit
anstäld, tils sjukdomen för tre veckor sedan
nedlade honom på sjukbädden. Den aflidne,
som var en punktlig och skicklig arbetare,
sörjes af föräldrar, syskon och fästmö samt
vänner och arbetskamrater.
— Gåfva. Typografen Lindström har
öf-: verlämnat åt maskinmäst. K. Huldén på Vasa
Postens tryckeri en gåfva af (10) tio mark, som
i mindre poster skall utdelas åt kringvandrande
typografer.
— Ett arbetarebostadsaktiebolag med
namnet Fridhem. bestående förnämligast af
typografer och litografer, har för c:a 34,000 mk
inköpt en tomt i hörnet af Fabriks- och
Kaptensgatorna för att därstädes uppföra ett
tvåvåningshus. Nybyggnaden, till hvilken ritningar
uppgjorts af ritaren C. Ärt, skall innehålla 31
bostadslokaler om ett rum och kök, afsedda
för aktionärerne, 1 rum och kök för uthyrning,
ett rum för gårdskarlen samt tvättstuga och
öfriga uthuslokaler.
Aktiekapitalet utgör 30,000 mk, fördeladt på
30 aktier å 1,000 mk. För byggnaden, som
erhåller fasader mot Kaptens- och
Fabriksgatorna, ha jord- och stenfotsarbetena vidtagit.
— Aikaa säästävä hintataulu on otettu
käytäntöön Uuden Suomettaren latomossa.
Kuten allaolevasta kaavasta näemme on hinta
ta-riffinmukaisesti tässä merkittynä l:stä 300:taan
riviin asti. Ainoana vaivana latojalla on ensiksi
laskea yhteen sadat rivit sekä sitte vilkaista
tauluun, miten paljo se summa tekee, joka on
alle sadan rivin, päästäkseen selville tilinsä
summasta. Sama on tästä hyöty myöskin
faktorin, sillä täten pääsee hän verrannollisesti
lyhyessä ajassa selville tarkastellessaan tilien
yh-täpitäväisyyttä. Selvyydeksi huomautamme, että
kukin eri hintamäärällä esiintyvä kirjasinlaji
kaipaa myöskin eri hintataulun. Jos näitä
tauluja puuhatessa saattaisikin olla jonkun verran
vaivaa, niin tulee tämä vastaisuudessa kuitenkin
monin verroin korvatuksi. Olemme sen takia
katsoneet soveliaaksi esittää tätä otettavaksi
ylei-sempäänkin käytäntöön.
Ennen klo 2:a.
Petit Antikva (40 kirj. riv.).
Perushinta 100:lta riv. 1: 64
40 »/„ „ 65.«
2: 29.6 = 2: 30.
Riv. Penn. f/il,f
1 2.3 2
2 4.6 —: 5
3 6.9 — 7
4 9.2 — 9
5 11.5 — 12
6 13.8 — 14
7 16.1 — lf
8 18.4 — 18
9 20.7 — 21
10 23.0 — 23
11 25.3 — 25
12 27.6 _ 28
13 29.9 — 30
14 32.2 — 32
15 34.5 — 33
16 36.8 — 37
17 39.1 — 35
18 41.4 — 41
19 43.7 _ 44
20 46.0 — 46
21 48.3 — 48
22 50.6 _ 51
23 52.9 — 53
24 55.2 — 53
25 57.5 — 58
26 59-8 — 6f
27 62.1 — 62
28 64-4 — 64
29 66.7 — 6"
30 69.0 — 6f
31 71.3 - 7]
32 73.6 — 74
33 75.9 — 7(
34 78.2 — 78
— Harvinaista meidän päivinämme.
Työmiehen vilpittömän kiitoksen ansaitsee Georg
Frankenhæuserin kirjapaino Viipurissa
jalomielisestä huolenpidosta työväestöään kohden.
Mainitusta liikkeestä on nimittäin eräälle pitemmän
aikaa työhönkykenemättömyyttä potevalle
sairaalle työmiehelle suoritettu täysi palkka.
Helsingissä 1900.
J. Simeliuksen perillisten kirjapaino osakeyhtiö.
35 I 80.5 —. 81
36 82.8 —: 83
37 85.1 —: 85
38 87.4 —: 87
39 89.7 -:9C
40 92.0 —: 92
41 94.3 —: 94
42 96.6 —. 97
43 98.9 - : 99
44 101.2 1:01
45 103.5 1:04
46 105.8 1:06
47 108.1 1:08
48 110.4 1:10
49 112.7 1:13
50 115.0 1:13
51 117.3 1:17
52 119.6 1:20
53 121.9 1:22
54 124.2 1:24
55 126.5 1:27
56 128.8 1:29
57 131.1 1:31
58 133.4 1:33
59 135.7 1:36
60 138.0 1:38
61 140.3 1:4C
62 142.6 1:43
63 144.9 1:45
64 147.2 1:47
65 149.5 1:5C
66 151.8 1:52
67 154.1 1:54
68 156.4 1:5C
69 158.7 1:59
70 161.0 1: 61
71 163.3 1:63
72 165.6 1:66
73 167.9 1: 68
74 170.2 1: 70
75 172.5 1: 73
76 174.8 1:75
77 177.1 1: 77
78 179.4 1: 79
79 181.7 1:82
80 184.0 1:84
81 186.3 1:86
82 188.6 1:89
83 190.9 1:91
84 193.2 1:93
85 195.5 1:96
86 197.8 1:98
87 200.1 2:00
88 202.4 2:02
89 204.7 2:05
90 207.0 2:07
91 209.3 2:09
92 211.6 2:12
93 213.9 2:14
94 216.2 2:16
95 218.5 2: 19
96 220.8 2: 21
97 223.1 2:23
98 225.4 2: 25
99 227.7 2:28
100 230.0 2:30
200 4:60
300 6:90
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
