- Project Runeberg -  Gutenberg / 1901 /
12

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

GUTENBERG

N:o 2

12

liikkeellä. Ei sitä viikkoa mene, ettei aina ole
joitakuita taivalta tasoittamassa, ompa sattunut
niinkin, että viisi yhtenä päivänä on matka-avun
tarpeessa. Kysymykseen, miksi eivät kuulu
liittoon, jolloin saisivat sekä matka- että
työttömyysapua, saa melkein poikkeuksetta
vastauksen: „olen kuulunut, vaan jäin rästiä“.
Nälkäänsä kukin valittaa, vaikka janonsa on saanut
sammutetuksi mikä minkinlaisilla „tipoilla“.
Käyvätpä vielä yksityisien luona kerjuullakin
kaikenlaisilla perusteilla. Koska tällaiset ansion aikana
laiminlyövät velvollisuutensa liittoa kohtaan, niin
annettakoon heidän myöskin kärsiä siitä, sillä
väärin on heitä avustaa ja pahetta kasvattaa,
koska tämä juuri vieroittaa heidät pois yhteisistä
velvollisuuksistamme. Esiintymisessään ovat
muutamat röyhkeitä ja vaativaisia, se muka on
kaikkien pyhä velvollisuus auttaa heitä. Uhkaukset
eivät myöskään ole harvinaisia ja väliin on
sattunut niinkin, että on muutamia pakolla
täytynyt poistaa, jolloin puukko on tullut takin hiasta
esille. Nämä tällaiset ovat huolestuttavia ilmiöitä,
jotka kipeästi kaipaavat pikaista parannusta,
mutta miten on meneteltävä? Yhä uusia
sanomalehtilakkautuksia ilmestyy ja yhä taajenee
työttömien joukko, joten moni asiain pakostakin
saa luvan mustalaisen tavoin lähteä polkemaan
kruunun sarkaa. Tätä paimentolaiselämää olisi
kaikin mokomin tavalla tai toisella ehkäistävä,
sillä se on omiaan raaistuttamaan työmiehen ja
lopulta viepä koko ammattikunnan perikatoa
kohti.

Tasava.

Kirje Tampereelta.

Vanha suomalainen sananlasku sanoo : „Ei
se ole mies joka paikan saa, vaan se, joka
paikkansa pitää!“ Tuota sananlaskua en luule
monenkaan Tampereen faktorin käsittävän, koska
he täällä muuttelevat yhtä mittaa paikasta
toiseen, mikä kohoten isännöitsijäksi, mikä taasen
aleten tavalliseksi latojaksi, mikä pysyen samalla
arvolla muuttaessaan. Ompa tämä
muuttelemiskuume tarttunut sellaisiinkin, jotka ennen
latojina työskennellessään ovat tunnetut
vakavaluontoisiksi miehiksi, pysyen paikoissaan kymmeniä
vuosia. Että tuollainen esimerkki faktoreilta
tarttuu työväkeenkin, ei ole ensinkään
ihmeteltävä, varsinkaan kun mainitut faktorit useastikin
vievät parhaat palat työväestä mukanaan, usein
oppilaistakin, saaden muutollaan aikaan
kaikenlaisia häiriöitä painojen omistajille. Tietysti työn-

tekijöille on hyvää 5- —25 markan lisäys palkassa,
joten monikin heistä muuttaa, ajattelematta sen
enempää asiata. Niinpä täällä eräskin faktori
kerkisi 1 vuoden ajalla olemaan kolmessa eri
paikassa. Mutta tunnussanana täällä onkin jo
ammoisilta ajoilta ollut : „Eläköön kilpailu !“

Viime talvisen tariffirettelön aikana erosi,
kuten tunnettu, useat täkäläisistä faktoreistamme
liitosta, monetkin, jotka olivat siihen jo
alkuajoista asti kuuluneet ja ennen työmiehinä
ollessaan sen toimia innolla kannattaneet. Niinpä
eräskin, joka ennen Helsingissä
työskennellessään kuului olleen liittomme innokkaimpia
kannattajia, mutta viime aikoina saatuaan faktorin
paikan, unohti entiset ajatuksensa ja toimensa
liittomme hyväksi, kaiketikin luullen ei enää
tarvitsevansa koko hommia ja niin raukkana
luopui kaltaistensa kanssa. Mutta kuitenkin teki
mieli jollain tavalla hyötyä uuden tariffin
tuottamista eduista. Itse faktorina ollen ja ensi
palat suussa „paremmista päivistä“, ei hänen
mitenkään sopinut ruveta itse latomaan. Mutta
kylläpä tuohon keino löytyi. Rouva painoon
työhön (hän näet on ennen tyttönä ollessaan
työskennellyt latojattarena). Vaan ehkäpä
hänenkin sormensa olivat jo kangistuneet ja
voimatkin vähenneet, koska rakas puolisonsa asetti
hänet katkasijaksi lehteen. Entinen katkasija,
rouvan entisiä työtoveria, sai jättää monivuotisen
paikkansa tälle uudelle tulokkaalle ja tarttua
vinkkelilläkään. Nyt kuitenkin, mainitun lehden
kuoltua ja painon jouduttua konkurssitilaan, ovat
asiat muuttuneet niin, että faktori ja tuo entinen
katkasija työskentelevät latojana molemmat
eräässä toisessa painossa. Jokohan alkaa
mainittu faktori taasen hyväksyä liittomme ohjelman
jouduttuaan itsekin vaan tavalliseksi työmieheksi?

Kuuluisan kiinalaisten „viisauden kiven“
lienee varmaankin täällä Tampereella olevan
„Sampo“-kirjapainon faktori löytänyt, päättäen niistä
monista aivan uusista keksinnöistä, joita siellä
nykyjään on käytäntöön otettu, tuota ennen
mainittua, vieläkin käytännössä olevaa
kehilöiden liimaamiskonstia lukuun ottamatta.

Jokaiselle latojalle on tietysti halutonta
korjata korehtuureja, semminkin jos niissä on
reunustat kirjavana ja latoja työskentelee laskulla.
Tästä ikävästä toimesta on nyt „keksijä“
latojat vapauttanut, josta kiitollisina he ovat tuota
keksintöä (tietysti salaisuutena, patentti kun vielä.

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1901/0012.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free