Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 3
19
“I“
Den 8 januari afled föreståndaren för Inter*
nationela sekretariatet i Bern, Fredrik
Siebenmann, ien ålder af 49 I f i år.
S., hvilken en längre tid varit sjuk,
hoppades dock då en bättring tycktes inträda i
hans hälsotillstånd, att från detta års början
kunna mera kraftigt taga itu med sina af
sjukdomen afbrutna göromål, då han plötsligt
träffades af döden. Lifligt intresserad som han
varit för den internationela
typograforganisationen, har han förskaffat sig ett aktadt namn
i våra typografiska annaler.
Siebenmann var född 1851 i staden Aarau
.Schweiz). Sedan han i några år idkat studier
för att blifva ingeniör, måste han, i brist på
medel, afsluta desamma samt inträdde därefter
på den typografiska banan. I 25 år har han
konditionerat å Hakers tryckeri i Bern och
under denna tid har han förvärkligat sin
älsklingsidé : bildandet af ett Internationellt
typografförbund, hvilket äfven öfver förväntan
lykkats i det detsamma för närvarande räknar
sina medlemmar öfver hela Europa. Hans stora
erfarenhet och praktiska förmåga togs i
anspråk på många håll såväl inom staten som
kommunen i det han beklädde såväl
landtdagsmans- som stadsfullmäktigeplatser i det
land och den stad han tillhörde.
Som en värdig utöfvare af Gutenbergs konst
har han förvärfvat sig ett aktadt namn bland
kolleger, som bland öfriga medborgare i det
land hvilket sett honom födas.
Hvile han i frid!
Pitkällistä ja kovaa tautia sairastettuaan kuoli
v. k. 8 p:nä Kansainvälisen sihteerinviraston
johtaja Fredrik Siebenmann 49 l / 2 vuoden
ikäisenä. Hänen kuolemansa oli aivan
odottamatonta, kun oltiin jo hyvässä toivossa taudin
paranemisesta ja ilmoitettiin hänen taas
piammiten ryhtyvän jatkamaan keskeytynyttä
toimintaansa. Vainajassa ovat kirjaltajat kadottaneet
miehen, joka suurella nerollaan sekä
uhraavaisuudellaan pani kaiken voimansa alttiiksi sel-
vittääkseen kansaivälisen yhteistyön tärkeyttä
kirjaltajille. Vielä sairaanakin ollessaan koetti
hän viimeiseen saakka hoitaa tätä hänelle
rakkaaksi käynyttä tointaan. Sydämellisellä
ystävyydellään sekä hyvin harkituilla esittelyillään
sai vainaja usein monetkin mutkalliset pulmat,
jotka näin laajassa yhteistoiminnassa eri
liittojen kesken saattavat syntyä, sovinnollisesti
ratkaistuiksi.
Faktorien suhde Hittoomme.
Yleisenä tapana meillä nykyään on se, että
niinpian kun työmies saavuttaa johtajan tahi
faktorin aseman, niin hän samalla ei enää katso
itsellään olevan minkäänlaisia velvollisuuksia
liitossamme. Toiset luopuvat siitä kokonaan sekä
toiset taas tosin nimellisesti siihen vielä
kuuluvat, vaan eivät kuitenkaan enää omassa
persoonassaan ota osaa sen harrastuksiin. Olkootpa
he sitte ennen olleet vaikka kuinkakin
innokkaita ja tärkeitä yhteisrientojemme eturivin
miehiä, niin yksityisaseman vaihduttua vaihtuu kanta
myöskin liittoamme nähden. Ainoastaan ani
harva löytyy joukossa, joka on säilyttänyt
kantansa muuttumattomana.
Ennen, kun taloudellinen taistelu niin
työmiesten kuin työnantajien keskuudessa ei ollut
niin ankara kuin nykyään, oli niin
työmiehen kuin isännän yhteistoiminnalla paljo
rauhallisempi ja sovinnollisempi luonne. Silloin ei
ollut lainkaan harvinaista yhdistyksen
kokouksissa nähdä työnjohtajan ja työmiehen
rinnatusten pohtimassa niin taloudellisia kuin muita
ammatillisia kysymyksiä. Mutta rajattoman, yhä
enemmän ammattiamme polkevan kilpailun
kehittyessä, joka etupäässä vaikutti sen, että
työmiehen toimeentulo joutui yhä
epävakaisemmalle kannalle, sai yhteistoimintammekin täten
olojen pakosta jyrkemmän luonteen. Näin ollen
katsoivat myöskin vähemmän ajattelevat faktorit
oman etunsa säilyttämiseksi jättää työmiehet
oman onnensa nojaan ja antautua vastustajiksi
isäntiensä palveluksessa. Kuvaavana kohtana
tästä on eräänkin liittomme toiminnassa ennen
suurta kunnioitusta ansaitsevan faktorin sanat.
Luopuessaan liitosta lausui hän: „Kahta herraa
en saata palvella, toisesta on luovuttava“.
Tämän taistelun koikeimmilleen kehittyessä
perustivat isännät yhdistyksen, jonka
ensimäisenä toimenpiteenä oli’kerätä kaikki
mahdolliset voimat sekä keinoista väliäpitämättä asettua
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
