Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 6
50
pompaa, jos otamme lukuun, kuinka verrattain
vähän meillä vielä yleensä pannaan huomiota
yhteiskunnallisten ja taloudellisten kysymysten
kehittymiselle. Sanomalehdet, isänmaallisuuden
nimessä, koettivat johtaa harhaan tätä kysymystä
hyvin vähän tai ei ollenkaan käsittävää yleisöä.
Oikaisuja vältettiin mahdollisimman tarkoin tai
julaistiin ne supistetussa ja osittain
väärennetyssä muodossa. Ylioppilas- ja muuta nuorisoa
ohjattiin —■ muka isänmaata pelastamaan —
kirjapainoihin ryvettämään sormiansa ja
sekoittamaan kirjapainotarpeita. Näiden
„isänmaanpelastajain“ ja heidän opettajainsa yhteisteisten
ponnistusten tulos on m. m. „Student
Typografen“, y. m. sellaiset surkuteltavat julkaisut, joita
kiidätettiin Saksaan saakka. Jotta mitta täyttyisi,
leimattiin kirjaltajat epäisänmaallisiksi.
Minkälaisen käsityksen me tähän aikaan saimme
sen sanomalehdistön siveellisestä arvosta, jota
pienestä pitäen olimme oppineet kunnioittamaan,
ja joka niin uljaasti on asettunut kansamme
kalleimpia oikeuksia valvomaan, vaan joka,
meidän taloudellista asemaamme hiukan
parantaessamme, hävyttömän julkeasti käytti „tarkoitus
pyhittää keinof-politiikkia, jääköön tällä
kertaa sanomatta.
Vahvistettu liittohallitus, jonka haltuun asian
lopullinen ratkaisu oli uskottu, katsoi liiton
vastaiselle toiminnalle edullisemmaksi hyväksyä
tariffin kirjapainonomistajain valiokunnan tekemillä
muutoksilla, perustaen menettylynsä siihen, että
tariffi täten oli suuremmitta kustannuksitta saatu
noudatettavaksi kaikissa maamme kirjapainoissa.
Tariffi näintavoin hyväksyttynynä kadotti
tosin miltei tärkeimmän osansa, nim.
oppilastariffin, joka jo alusta alkaen olikin isäntien
erityisenä silmätikkuna, koska heillä muka lain ja
vanhan ajatuskannan mukaan on velvollisuus
pitää huolta oppilasten ammatillisesta
kasvatuksesta“. — — —
„Yhdistyselämä, joka vuoden alkupuoliskolla
oli vilkasta, näkyy viime aikoina lamautuneen.
Tämän syynä lienevät nykyiset epävarmat ajat ;
kirjaltaja ei näet tiedä minä päivänä hän
kadottaa työpaikkansa, ja hän perheillensä
joutuu leivättömäksi. Vaikka kirjallisuutta yleensä
ja etenkin kaunokirjallisuutta on viime vuoden
kuluessa ilmestynyt enemmän kuin kenties
koskaan ennen, ei tämä kuitenkaan ole riittänyt
korvaamaan sitä suurta työnhukkaa, minkä
alituiseen tapahtuvat, pitkäaikaiset sanomalehtien
lakkautukset ovat synnyttäneet. Osaltansa
vaikuttaa työttömyyteen myöskin se suunnaton
oppilaslauma, joka viime kevännä, tariffin
hyväksymisen jälkeen, sijoitettiin kirjapainoihin.“
„Työttömyysapua ci yhdistys vielä tänä vuonna
erittäin mainittavassa määrässä ole tarvinnut
jäsenilleen suorittaa.“ ■—
Toimikuntaan ovat vuoden kuluessa
kuuluneet seuraavat: K. Kalenius, puheenjoht.; K.
F. Bäckman sekä hänen erottuaan J. Holmberg
ja myöhemmin R. Drockila varapuheenjoht.;
Alb. Karjalainen, rahastonhoit.; V. Fossström,
kirjastonhoit.; J. Holmberg sekä hänen
erottuaan L. A. Nyman, tarkastajana ja
kalustonhoit. sekä E. Frimodig, sihteerinä; toimikunnan
edustajana huvitoimikunnassa on ollut hra F.
Pettersson.
Toimikunnalla on ollut 24 kokousta.
Vuoden kuluessa on yhdistys pitänyt 10
kokousta, joissa 36 kysymystä on käsitelty ja 30
tiedonantoa julaistu.“
Yhdistyksen Huvitoimikunta on m. m.
saanut toimeen seuraavat huvitilaisuudet: 2:na
pääsiäispäivänä perheiltama Arkadian lämpiössä;
touk. 1 p:nä vapunpäivänviettn yhdistyksen
huoneustossa; Juhannuksena huvimatka Degeröhön ;
elok. 6 p:nä illanvietto yhdistyksen
huoneustossa: syysk. 19 p:nä IO pennin myyjäiset
yhdistyksen huoneustossa; marrask. 3 p:nä
perheiltama Arbetets Vännerien huoneustossa.
Yhdistyksen laulukunta, joka sanoo vuoden
kuluessa olleensa ahkerassa toiminnassa, otti m.
m. osaa viime kesänä H:gissä pidettyyn
lauluja soittojuhlaan, jossa sai i:sen palkinnon ja
menetti Smk. 306: 20. Myöskin teki
laulukunta onnistuneen konserttimatkan Lahteen
jouluk. 2 p:nä. Kööri on sitäpaitsi ollut sekä
valtiopäiväin avajaisissa että lopettajaisissa
avullisena. Johtajana on tänäkin vuonna toiminut
laulunopettaja hra E. Eklund. Laulukunnalla
on tilien mukaan, paitsi epävarmoja ja ulkona
olevia saatavia, rahaa kassassa Smk 168: 84.
Urheiluklubi on viimekuluneena vuonna,
niinkuin ennenkin, toimeenpannut kilpailuja
urheilun eri aloilla seuraavassa järjestyksessä:
Hiihtokilpailun maalisk. 18 p:nä, 2:dessa osastossa
5 ja 10 kilom. matkalla; kävely- ja
juoksukilpailun toukok. 27 p:nä, 10 kilom. matkalla;
urheilukilpailun heinäk. 29 p:nä; soutukilpailun
n:o 1 elok. 12 p:nä, 900 metrin matkalla;
kilpapurjehduksen klubin pokaalista elok. 19 p:nä;
soutukilpailun n:o 2, 1,000 m. matkalla, syysk.
9 p:nä; polkupyöräkilpailun syysk. 16 p., IO
kilom. matkalla. — Jäsenluku v. 1900 on
ollut 159.
Käsityöosasasto, joka viime kevännä erityisistä
’syistä lopetti toimintansa, on taasen uudelleen
ryhtynyt työskentelemään .
Yhdistyksen kirjastossa oli vuoden lopulla
751 nidettä, joista suomalaisia 240 ja
ruotsalaisia 486 sekä vieraskielisiä 25. Kirjalainoja on
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
