Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG.
N: O 8
69
min päinvastoin. Kuluisihän esimerkiksi
vähemmin puita ja kivihiiliä, joita käytetään koneiden
liikevoiman valmistamiseen.
Niinkuin jo tämän kirjoituksen alkupuolella
mainitsimme on työtä kaikissa kirjapainoissa,
melkein poikkeuksetta, riittämättömän vähän
ja kesällä tavallisuuden mukaan vielä
vähemmän, jotavastoin työvoimaa on yllinkyllin
saatavana. Nyt, jos koskaan, on siis oikea ja
kaikinpuolin sovelias aika työajan lyhentämiseen,
semminkin kun kysymyksessä on vain parikolme
kesäkuukautta. Jos tulevaisuudessa mahdollisesti
saattaisi syntyä kysymys työajan lyhentämisestä
9-tuntiseksi läpi vuoden, olisi sekä kirjapainojen
omistajilla että työntekijöillä edes jonkinlaista
kokemusta tässä asiassa.
Suljemme siis Hels. Kirjaltajayhdistyksen
ehdotuksen kirjapainon isäntien suosiolliseen
huomioon, ja luulemme että, jos he tähän
myöntyvät, on tämäkin osaltansa vahvistava
molemminpuolista luottamusta. — m —
$ref. — Kirjeitä.
Tampere,
Vilkkaampaa toimintaa, joskin vielä jotenkin
hajanaista, on viime aikoina ollut huomattavissa
yhdistyksemme keskuudessa. On nim. saatu
aikaan ompeluseura, urheiluklubi ja
nelinkertainen mieskvartetti. Innostus näihin eri
pyrintöihin näyttää olevan jotenkin suuri, joten lienee
syytä toivoa, että niiden ohella saadaan vähän
virkeämpää eloa koko yhdistyksemme
toimintaan.
Ensinnä perustettu ja tätä nykyä enin
huomiota ansaitseva näistä yhdistyksemme
haaraosastoista on ompeluseura. Mitään
näkyvämpää se ei tosin vielä ole toiminut, mutta
ahkerassa toimessa on se ollut, joten pian säätänee
sen töiden tuloksia silmäillä.
Urheiluklubi ei vielä ole varsinaista
toimintaansa alkanut, mutta pidettiin sen toimesta
kuitenkin jo Maarianpäivänä hiihtokilpailu, jonka
tuloksista lähemmin tehdään selvää toisessa
paikassa tässä lehdessä olevassa uutisessa.
Ilahuttavana merkkinä tässä kilpailussa voidaan
mainita, että kilpailun tulokset vetävät vertoja
parhaimmille yksityisissä kilpailuissa saavutetuille
tuloksille.
Mieskvartetti ei vielä ole niinkään pitkälle
päässyt että olisi edes omissa iltamissa
esiintynyt, mutta ahkeraan pitää se harjoituksia kau-
pungin kansakoululla, joten tässäkin suhteessa
tuota pikaa alettanee tulla „omillamme aikaan“.
Merkillisenä ilmiönä täällä on huomattavissa
se seikka, että täällä niin ihmeteltävän vähän
harrastetaan koko yhdistyksen ja erittäinkin
liiton alalle kuuluvia asioita, vaikkakin sen
sivupyrinnöille annetaan kylläkin kannatusta.
Huomioon ottamalla painojen lukumäärän ja niissä
työskentelevät väkijoukot luulisi täällä toki
löytyvän ainakin kaksi kertaa niin paljon liittoon
kelpaavia, kuin täältä nykyään liittoon kuuluu,
vaikkakin jättäisi lukuunottamatta sellaiset, jotka
eivät voi maksaa I: 25 p:n tai 75 p:n
jäsenmaksua, ja sellaiset, jotka eivät voi kuulua
Kirjaltajaliittoon sentähden että ovat avioliitossa *).
Ja ainakin olisi toivottava suurempaa harrastusta
niiltä, jotka yhdistykseen kuuluvat. Se ei olisi
kovinkaan suuri ajanhukka, että saapuisi
yhdistyksen kokouksiin silloin harvoin kuin niitä
pidetäänkin.
Minkälaisia asioita täällä parhaastaan
harrastetaan, osottaa seuraava esimerkki:
Muutamain täkäläisten kirjaltajain päähän oli
pistänyt ruveta hommaamaan virkalakkia. Tästä
ei nyt ole juuri mitään sanottavaa, sillä onhan
sitä virkalakkia käytetty muuallakin, miksikäs
emme me tamperelaisetkin saisi sellaista pitää.
No niin. Lakki päätettiin teettää valkeasta
sametista sinisellä alareunalla, ja „kokartilla“
varustettu. Pantiin tilauslista kiertämään ja nimiä
kokoontuikin useita kymmeniä. Mutta nyt oli
syntynyt hiukan erimielisyyttä lakin
ulkomuodon suhteen; toiset tahtoivat mustaa lakkia,
jommoista tähän asti on muuallakin käytetty,
toiset taasen sinivalkoista. Tästä oli joku
saanut aihetta narrata lakintilaajia huhtikuun i p:nä
yhdistyksen huoneustoon „keskustelemaan
laitetaanko musta vai sinivalkoinen lakki“. Päivällä
— eräässä toisessa narrikojsouksessa — kuitenkin
saatiin tietää, että tämä illaksi kutsuttu
lakkikokous olikin ainoastaan aprillipilaa, mutta siitä
huolimatta päätettiin kokous todella pitää ja
saapuikin sinne noin puolisensataa henkilöä.
Yhdistyksen kokouksissa tavallisesti on läsnä
6 —7 henkilöä.) Ainoastaan jotkut harvat
puolustivat mustaa lakkia, suuri enemmistö
sitävastion sinivalkoista, sillä — „kukapa nyt kesällä
kävisi musta lakki päässä!“ Ja niin päätettiin
*) Kuten esim. maineensa saavuttanut
Tampereen „Kaapro“.
Latojan muist.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
