Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:0 Q
8 4
— „Minäpä vaan, p—na vieköön ! en jää
tässä jouten varrontaa luomaan! . . .
Toudan askeleeni konehuoneeseen. Kone
lakkaamatta ähkii ja puhkii vielä aamulehden
painoksesta käynnille pantua. Puhkii niin
valittavasti, että varmaankin on nälissään
rasittavasta työstään! . . Ääni on niin peräti outoa!
Väsynyt! . . Ehkä hermostunut! . .
— „Ollappa tiesi!“ . . . Onhan päiväisessä
lehdessä voinut olla jotain „silinterille“ käypää,
eli mitenkä voimat ovat lopussa! ?
— Vettä tänne! . . Vettä tänne! . . P—na
etkö kuule ! . huutaa konemestari
apulais-pojalleen — ja rasvaa kone-osiin! . .
Sanottu ja tehty! . . Tuossa tuokiossa ovat
lyönnit taas tasaisia ja kone kulkee vanhaa
totuttua uraansa, jättämättä korvalle
pahaltakuuluvaa ääntä.
Naputus alkaa! . .
Tuota pikaa tekee koneen vauhtipyörä
ympärikäynnit, kulentahihnojen vaikeita, korvia
vihloovia kidutushuutoja. . . . Valmiina tulee
äskeinen kiire työ näkyviin ; „mustaa Valkoselle“
ja vielä „revideeraus-arkki“ vietävä johtajalle!
— Niin on „klaari“! —
Hetken kuluttua ilmestyy faktori ovesta,
tulinen puna poskipäillä . . . Katsoo kelloaan
. . . Kymmentä vailla yksi — valmiina! . . .
Muuten kelpaamattomia! . .
Kotvasen aikaa „mestarin“ siinä työtä
tehtyään ia tohtoroiden „tekkeliään“, niin —
annappa „huhkia“ !
Läheni kello yhtä! . . Valmiina oli työ ja
kääreessä! . . Tästä kiitos työnantajalta tuli työn
vastaanottajalle, tekijälle ja „mustaa valkosen
päälle panijalle!“
Turku 22. n. 1900.
Pli<l<u uutisia. — Smånotiser.
— 8 tuntinen työpäivä Saksassa. Maaliskuun
30 päivänä Berliinissä pidetyssä yksityisessä
kirjasinten valajain kokouksessa suostuivat
työnantajat seuraaviin ehtoihin: kirjasin ja
messinkivalimoissa Berliinissä on työpäivä 8 ! / 2 tuntia.
Tehtaan johtajilla olkoon kuitenkin valta valita
sopivimmat tunnit työtunneiksi. Tämä sopimus astuu
voimaan 1. p. toukokuuta 5 vuoden ajaksi sillä
edellytyksellä että Saksan muissakin
suuremmissa työpaikoissa samallainen sopimus saadaan
voimaan. Vähin työpalkka oppilaille määrättiin
28 m. 50 pf. kuussa. Seuraavana päivänä
pidetyssä yleisessä työntekijäin kokouksessa
suostuivat nämät siihen.
Toiminimi Carl Zeiss Jenassa oli koetteeksi
(huhtik. i p:stä 1900) ottanut käytäntöön
8-tuntisen työpäivän. Toiminimen johtaja, professori
Abbe, on työväestölle pitämässään puheessa
ilmoittanut kuluneen vuoden sisällä tehtyjen
kokemusten olleen niin suotuisia, että toiminimi
vakinaisesti hyväksyy 8-tuntisen työpäivän, joka
on hyvästi järjestettynä ja käytettynä pitänyt
tehdasta samassa kunnossa kuin ennen
9-tuntinen työpäivä.
— Sveitsin kirjaitajaiiitto on v. 1900 jakanut
jäsenilleen sairasapurahaa 84,465 frangia;
invaliideille 28,418 fr.; matka- ja ylläpitorahoja 7,406
fr.; työttömille 6,803 f r -> kuolemantapauksen
johdosta 5,000 fr.; työnantajien työstä poistamille
1,079 fr.; toiselta paikkakunnalta toiseen
muuttaneille 1,044 fr-i yhteensä 134,015 frangia.
Tästä näemme, mitä hyötyä järjestäytymisestä
voi olla.
Sel<ali a
Eräästä onnettomasta miehestä kertoo muuan
New-Yorkin lehti seuraavaa: „Huolimatta
vanhempainsa ja vaivaishoidon ahkerista
ponnistuksista ei hän sentään kuollut ennen viidettä
ikävuottaan, jonka jälkeen hän elätti itseään
kirjapainon juoksupoikana, myyden
sanomalehtiä, kiilloitellen saappaita j. n. e., kunnes hänestä
lopuksi tuli muurari. Sattui sitten erään kerran
että hän putosi rakennustelineiltä maahan ja
halkasi pääkallonsa. Sen sijaan että nyt olisi
mielihyvällä ottanut matkapassin tästä maailmasta,
antautui hän lääkärien kokeiltavaksi — ja katso,
he paransivat hänet! Silloin syttyi hänessä
käräjöimishalu. Hän manuutti rakennusmestarin
oikeuteen vaatien vahingonkorvausta, voitti
jutun — ja seuraavana päivänä rakennusmestari
teki konkurssin. Kun ei hän näin tavoin voinut
suorittaa asianajajan palkkiota, joutui hän
kilstupaan, jossa rakastui erääseen tyttöön, jonka
kanssa meni naimisiin heti kun oli päässyt
vapaaksi. Loput hänen onnettomuuksistaan voimme
arvata.“
Typografsport. Då en person nyligen vid ett
besök å ett tryckeri som nyligen inflyttat i en
ny lokal (i ett gammalt ruckel) lade han märke
till att typograferne använde schavott endast
under den ena foten. Förvånad frågade han hur
detta kom sig hvarvid han erhöll till svar:
Jo, man har velat bereda oss lite förströelse
emellanåt, derför har golfvet blifvit lagdt i form
af en kaikbacke, så att vi på lediga stunder
kunna förströ oss med kalkåkning. För att
kunna stå jemt vid kasten måste vi i följd däraf
ha schavotten under ena foten.
Mannen gick derifrån, prisande vederbörandes
välvilja mot sina arbetare, men kan, tråkigt nog,
icke rekommendera sättet åt andra principaler.
Helsinki,
J. Simeliuksen perill. kirjapaino osakeyhtiö, 1901.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
