Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o I O
86
Työväen yhteenliittymisen
merkitys.
Ilahuttavana ajan merkkinä on huomattu, että
tiedemiehet yhä huomattavammassa määrässä
ovat suuntaneet toimintansa
työväenkysymyksen selvittämiseksi. Näin on laita erittäinkin
ulkomailla, joissa tämä asia usein paikoin jo on
erityisenä oppiaineena yliopistoissa. Tosin näin
pitkälle ei ole vielä Suomessa päästyn mutta
siitä päättäen, että täälläkin oppineissa piireissä
aletaan kiinnittää yhä suurempaa huomiota tälle
tätä nykyä kaikkialla tärkeimmälle
yhteiskunnalliselle kysymykselle, luulisi sen ajan piakkoin
koituvan, jolloin meidänkin yliopistossamme
esiintyisi erityinen professori työväenasian
selvittäjänä.
Erityistä huomiotamme on kiinnittänyt näinä
päivinä ilmestynyt tohtori Heikki Renvallin
kirjoittama vihko työvälipuheen vapaudesta. Vaikka
tässä vihkosessa esiintyykin seikkoja, joista
todellinen työmies saattaa olla eriävää mielipidettä
ja jotka todistavat, ettei herra tohtorilla ole
käytännöllisyyteen perustuvaa kokemusta
työväenoloista, niin löytyy vihkosessa kuitenkin
kohtia, jotka myöskin todistavat hyvää tahtoa
ja puolueetonta asiain harkintaa. Ja koska
meillä kirjaltajilla yleensä vielä on niukat tiedot
työväenliikkeen merkityksestä, niin katsomme
soveliaaksi lukijaimme harkittavaksi esittää, mitä
mainittu tiedemies m. m. työväen
yhteenliittymisestä sanoo:
Tiedämme, että työvälipuheen vapaus asettaa
työnantajan ja työntekijän oikeudellisesti
toistensa vertaisiksi. Mutta me tiedämme myös,
että tätä oikeudellista yhdenvertaisuutta ei
vastaa tosiasiallinen tasaväkisyys. Työnteon
eroavaisuus kaikista muista tavaroista vaikuttaa sen,
että työmies ei voi samoja periaatteita
noudattaa kuin jokainen muu tavaran tuottaja, joka
tuotettaan kaupaksi tarjoo. Työmiehen ainoa
tavara on työvoimansa käyttäminen ; hänen
täytyy elääkseen sitä aina vuokrattavaksi tarjota.
Hän ei voi, niinkuin jokainen muu tuottaja,
ahdinkoaikoina kysynnän vähentyessä,
tuotantoaan rajoittaa, hän ei liioin voi varastoon koota
tuotettaan; hänen täytyy yhäti saada se
kaupaksi ja, jotta hän siinä onnistuisi ahtainakin
aikoina, täytyy hänen vasten kaikkia
yksinkertaisimpia taloudellisia periaatteita kysynnän
vähetessä lisätä tarjontaa. Elämän ylläpitämiseksi
syntyy hurja kilpailu, jossa pienimpään
puristetaan elämän vaatimukset ja polkuhinnasta
myydään työvoiman käyttäminen. Jokainen
ajattelee itseään ja nykyhetkeä. , Jumala minua
auttakoon ja perkele ottakoon sen, joka
jälemmäksi jää“. — Työmarkkinani parantuessa estää
taas kokonaan tai osaksi vaivaisavttilla tai
hyväntekeväisyyden almuilla eläneitten kilpailu
työllä eläneitten kanssa työpalkkojen
kohoamista yhtä nopeasti, kuin muiden tavarain
hinnat nousevat kysynnän kasvaessa.
Apua tässä epäedullisessa asemassa tarjoaa
yhteenliittyminen. Yhteenliittymisen kautta voi
työmies välttää useimmat niistä seikoista, jotka
epäsuotuisesti vaikuttavat hänen asemaansa
kilpailussa työnantajan kanssa työvälipuheen
ehdoista. Työväki voi perustaa toimistoja ja
tarkkaavaisesti seuraten työmarkkinain vaihteluja voi
se niiden kautta saada tietoja paikoista, missä
työväkeä kysytään, missä on tarjolla hyvä
ansio sekä tällaisiin paikkoihin suunnata väkeä
sieltä, missä sitä on enemmän kuin työnansiota,
missä liian suuri tarjonta ehkäisevästi vaikuttaa
työpalkkojen nousemiseen tai painaa ne
alemmiksi.
Työväen yhteenliittymisen suurin mierkitys
on kuitenkin siinä, että sen kautta työväelle
käy mahdolliseksi esiintyä työnantajaa vastaan
yhtenäisenä. Ainoastaan täten voivat
työmiehet pakottaa työnantajaa kallistamaan korvaansa
työväen vaatimuksille järjestyksestä tehtaissa ja
itsenäisyydestä ulkopuolella sitä. Yksityinen
työmies ei voisi mitenkään vaikuttaa
tehdasjärjestyksen muuttamiseen tai sanottavassa
määrässä turvata vapauttaan kaikessa siinä, mikä ei
suorastaan koske työntekoa. Samoin on
mahdotonta yksinäiselle työmiehelle saada työaika
rajoitetuksi, sillä ylimalkaan on mahdotonta
suoda yhdelle tehtaalaiselle toisenlainen työaika,
kuin muilla on.
Työpalkoista on kovimmat taistelut
työnantajan ja työntekijän välillä käyty. Työntekijällä
on luonnollisestikin oikeus kohottaa palkkaansa.
Valtio on hänen omaan huolenpitoonsa
jättänyt hänen omien etujensa valvomisen.
Työntekijän on elettävä sillä, minkä hän saa
työvoimansa vuokraamisesta. Samalla tavalla kuin
jokaisen muunkin tavaran kauppaajalla, on
hänelläkin oikeus, omia etujaan silmällä pitäen,
myydä tätä tavaraansa niin itselleen edullisesta
hinnasta kuin suinkin. Me olemme nähneet,
miten epäedullisessa asemassa yksityinen
työmies on, miten hän ei voi asettaa tarjontaansa
kysynnän vaatimusten mukaiseksi, vaan miten
hän, lisäämällä tarjontaa kysynnän vähetessä,
yhä alemmaksi painaa palkkansa. Järjestynyt
työväki voi tässä parannusta aikaansaada. Ilman
liittoutumista on se työväelle mahdotonta.
Työväen liittoutuminen voi kysynnän alentuessa
estää työpalkkoja alenemasta sen kautta, että
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
