Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 10
87
liiton jäsenet kieltäytyvät myymästä työvoimansa
käyttämistä halvemmasta. Samalla tavalla
voivat työmiehet yksin tällä tiellä konjunktuurien
parantuessa saada koko siitä itselleen johtuvan
hyödyn. Kummassakin tapauksessa saa
työväki viimeisenä keinona turvautua työstä
kieltäytymiseen s. o. työlakkoon. Työlakon täysi
oikeudenmukaisuus selviää edellisestä. Kuten
kukin muukin tuotteen myyjä, saa työmieskin
itse määrätä, mistä hinnasta hän tavarataan
tahtoo myydä. Mutta lakko vaatii suuria
kustannuksia työväen puolelta. Kustannusten
suorittamismahdollisuudesta riippuu liiton voima.. Sen
tähden on sulaa mielettömyyttä ryhtyä
työlakkoon, ennenkuin tarpeellinen rahasto on koottu.
Tällaiset mielettömät työlakot, jotka meillä
vielä ovat kaikkein tavallisimiikit, ovat vastoin
työväen omaa parasta: päättyvät miltei aina
työväen tappiolla. Kaikkialla, missä työväen
järjestyminen on pitemmälle kehittynyt,
ovatkin tällaiset työlakot tulleet yhä
harvinaisemmiksi. Liittoutunut työväki niitä tuomitsee ja
ne pannaan alulle useimmiten
järjestymättömien puolelta.
Jotta liittoutumisesta olisi työväelle hyötyä,
on välttämätöntä, että se käsittää niin suuren
osan ammattiharjoittajista kuin suinkin. Ei ole
tarpeeksi, että ainoastaan saman seudun
ammattilaiset yhtyvät: paikallisyhdistysten välille ja
yläpuolelle täytyy muodostua laajempi liitto.
Ainoastaan siten voi työväki toivoa saavansa
poistetuksi sen haitan, mikä tekee työmiehestä
työvälipuheessa heikomman puolen.
Englannissa ollaan jo niin pitkällä, että on ammatteja,
joittenka alalla ei kukaan ulkopuolella
ammattiliittoa seisova voi saada siinä ammatissa työtä.
Ja täten on todellisuudessa jo työmies
tosiasiallisestikin kohonnut työnantajan vertaiseksi.
Mutta onko tämä edullista? Niin k)’synee
moni. Onko kansalliselle tuotannolle hyötyä
tällaisesta työväen voiman kasvamisesta?
Ensiksikin ansaitsee työväenkin työ yhtä
paljon kansallisen työn nimeä, kuin yrittelijänkin.
Toiseksi on työkansan aineellisesta ja
henkisestä kohoamisesta hyötyä koko maalle.
Todistettu on, että korkeammalle kehittynyt
työmies voi lyhemmässä ajassa suorittaa työn, joka
tuottavaisuutensa kautta voi kilpailla alemmalla
asteella olevan työmiehen pitempää aikaa
vaativan työn kanssa. Ja työväen parantunut
taloudellinen tila avaa sen piireissä monelle
tuotteelle uuden, laajan kuluttaja-alan.
luon ehkä on taipuvainen myöntämään
moni, joka kuitenkin kauhulla ajattelee,
millaisiksi olot muuttuisivat, jos työväki tuntisi
siipensä noin suuresti kasvavan. Eikö silloin
olisi pelättävissä täydellistä terrorismia
työmiesten puolelta, eikö silloin toinen työlakko
toiselle sijaa valmistaisi ja kansan koko teollinen
elämä olisi saatettu horjuvalle pohjalle? Näin
usein kuulee väitettävän. Ja niin väittävät
pelästyneet työnantajat ja heidän kanssaan muut
kansalaiset, jotka eivät tahdo tunnustaa
tosiasiallista yhdenvertaisuutta työnantajan ja
työntekijän välillä. Mutta paitsi sitä, että tällainen
väite on ristiriidassa voimassa olevan lain kanssa,
joka, kun se julistaa työmiehen oikeudellisesti
työnantajan vertaiseksi, myös tarkottanee, että
tätä oikeudellista asemaa vastaisi todellisuus,
niin on kokemus kaikista maista opettanut, että
mitä enemmän ja laajemmalle
ammattiyhdistysliike on laajennut, sitä rauhallisemmiksi ovat
olot muuttuneet työnantajan ja työntekijän
välillä. Työnantaja on oppinut kunnioittamaan
työntekijöitä ja sovittelemaan heidän kanssaan
vertaisinaan ; työväki on kohonnut sille
kannalle, että se panee suurempaa arvoa
rauhalliselle ja tasaiselle asemansa parantamiselle, kuin
ainaisten ja usein miltei aiheettomien
työlakkojen tuottamalle epävarmalle tilalle.
Taloudellisia asioita ajatteleva ammattiyhdistyksen
jäsen ei ole niin valmis turhista syistä panemaan
alttiiksi hätätilaa varten koottuja rahastoja, kuin
huikenteleva, pröystäilevä ja alhaisella asteella
oleva työmies, joka on oppinut käyttämään
muutamia suursanaisia fraaseja, mutta ei ole
tottunut taloudelliseen ajattelemiseen, vaan,
eläen kädestä kärsään ajattelematta
huomispäivää, pitää parempana saada päivän tai pari elää
tuloitta toveriensa avustuksen varassa, kuin
tuumia hetkellisten oikkujensa vaikutusta
tulevaisuuteen.
Työväen yhteenliittyminen on kasvatuskeino
koko tälle luokalle, samalla kuin se on tulos
sen nykyisestä oikeudellisesta asemasta.
Yhteenliittymisen suuren merkityksen on työväki
aina ja kaikkialla — usein vaistomaisesti —
käsittänyt. Sen vuoksi se on tuntenut
loukkaukseksi omia oikeuksiaan vastaan jokaisen
yrityksen, joka tarkoittaa vastustaa
ammattiyhdistyksellistä liittymistä. Kaikki kiellot ovat vain
johtaneet työväkeä epälaillisiin liittoihin ja
tehneet sen alttiiksi vallankumouksellisille opeille.
Näin on sosialismi saanut joukot käsiinsä.
Mutta niissä valtio — kuten meidän
päivinämme Englannissa – tarkoin on pysynyt
puolueettomana tässä kohdin, ovat työväen
ammattiyhdistykset muuttuneet sosialismin
vaikuttavimmiksi vastustajiksi, samalla kuin ne ovat
työväen aineellisen ja henkisenkin edistymisen
päävartijat
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
