Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG.
N:o lO
8 9
ning jämte en anhållan om mera manuskript.
Till de tvänne sättarnes å boken stora
förvåning anlände per omgående åter en biljett af
följande innehåll:
Det måste jag kalla för hungriga sättare. Jag
har lämnat manuskript till 8 ark och erhållit
korrektur på endast 3. Hvar ha de 5 öfriga
arken tagit vägen?
Z. T.
Det beslöts att förete biljetten trykeriets
faktor. Denne i sin tur uppmanade en af sättarne
att framvisa båda biljetterna för bokens
förläggare samt för honom närmare redogöra såväl
angående ortografiändringen som beträffande
de öfriga fem arken, som länge varit färdigsatta,
men icke kunnat fås längre än till förläggarens
korrekturläsare. Förläggaren anordnade äfven
alt på bästa vis och boken utkom vid
höstterminens början utan några vidare hinder eller
biljetter.
Tiden led och de båda sättarne hade redan
glömt både den ena och den andra biljetten
från Z. T. (ehuru de nog voro i behåll) samt
antogo, att äfven denne gjort detsamma, då en
eftermiddag strax efter kl. 3 ett par dagar före
Jul en snabbare kommer inrusande och ropar:
„där är en herre, som vill tala med „Boken om
vårt lands sättare“. Då meddelaren häraf
framträdde och presenterade sig som den ena af
sättarne, yttrade statsrådet: „Jag sände Er i
somras en biljett med löfte om 25 penni för
hvarje ark utan tryckfel. Visserligen har jag
icke halt tid att så noggrant genomögna boken,
men det är nu så, att intet mänskligt värk är
fullkomligt, och nu har jag kommit hit för att
erlägga det utlofvade, det passar ju bra nu, då
det stundar till jul. Men det var från och med
4:de arket jag utlofvade belöningen, som
sålunda blir 25 gånger 25 eller 6 mark 25 p.“ Sedan
ännu några ord yttrats angående
ortografiändringen önskade statsrådet en god jul och
aflägsnade sig.
Ännu kan tilläggas, att följande år, då
Naturens bok tryktes, författaren åter på samma
hvilkor utlofvade 25 p. per tryckark.
Oikaisu.
Viipurin Kirjaltajayhdistyksen valtuuttamana
ja sen puolesta saamme täten antaa seuraavan
oikaisun Gutenbergin 8 numerossa olleesen,
hra — n — kirjoittamaan, Viipurin kirjeesen
mikäli sanotussa kirjeessä kosketellaan yhdistyksen
varojen hoitoa vuosina 1899 —1900.
Yhdistyksen tilit v. 1899 lopussa osoittavat
säästöä seuraavaan vuoteen 1,071: 99 p. ilman
kalustoa, jonka arvo oli silloin 98: 95 p., eli
yhteensä, kalusto siihen luettuna, Smkaa 1,170:
94- Tähän summaan sisältyi yhdistyksen
säästössä olevat varat ja ulkona olevat saamiset;
puhdasta rahaa oli kassassa vuoden lopussa
Smkaa I 20: 04. Kun sitte vuoden 1900 alussa
yhdistyksen tilikirjain hoidossa huomattu
puutteellisuus poistettiin ja järjestettiin ne
täydellisesti, niin luonnollistahan oli ettei seuraavan
vuoden säästöksi voitu merkitä enempää eikä
vähempää kuin mitä edellisen vuoden lopussa
oli puhdasta rahaa kassassa eli Smkaa 1 20: 04.
Yhdistyksen muu omaisuus tilitettiin
täydellisesti niiden sääntöjen mukaan mitä
yksinkertainen kirjanpito säätää.
Saadaksemme hra — n — uskomaan —- ja
kaikki Gutenbergin lukijat y. m. — ettei
yhdistyksen varoja ole hukattu ja ettei ne ole
tietymättömiin joutuneet, julkaisemme otteen 1900
v. tileistä. Y“hdistyksen tilit osoittavat
seuraavaa:
Varat:
Säästö edell. vuodelta 120: 04
Kalusto 98: 95
Ompeluseuran valmistamien esineiden
arvo 63: —
Ulkona olevia saatavia 689: 30
Säästökassatili
Kansallis-Osake-Pankissa 126: 70
Puhdasta rahaa kassassa 157: 70
Yhteensä Smk. 1,255: 69
Velat:
Suomen Kirjaltajaliitto
(matka-apurahoja) 15: —
Pääoma säästö 1,240: 69
Yhteensä Smk. 1,255: 69
Yllä oleva tili, joka julaistiin tänä vuonna
Gutenbergin 4:sä n:rossa, osoittaa ettei yhdistyksen
varat ole vähentyneet, vaan päinvastoin
lisääntyneet Smkalla 84: 75. Säästö ei tosin ole
suuri, vaan jos otamme huomioon, että
yhdistyksellä v. 1900 ei ollut tuloja iltamista y. m.
huveista, niin ei säästöksi ole voinutkaan
enempää jäädä kun tuloja ei ole ollut muuta kuin
jäsenmaksujen suoritukset.
Viipurissa, 6 p:nä toukokuuta 1901.
Oskar Räisänen. Edv. Kukkola.
Joh. Skutnabb.
Jokaisen jäsenen hunnianasia on
säännöllisesti suorittaa maksunsa.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
