Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG.
N:0 14
113
välistä, kuten esim. ei, ja, se, oli, isä, j. n. e.,
y. m. etc, jonka jälkeen tulee pitempien
sanojen vuoro. Supistuksia tulee mahdollisuuden
mukaan karttaa niitten merkkien jälestä, jotka
ovat ohukkeella erotetut sanasta. Tuiki
välttämätöntä 011 että väli lyhyen sanan
kummallakin puolella on täsmälleen yhtä suuri.
Sulukkeiden käyttämisessä on myöskin
noudatettava tarkkuutta siinä, ettei sanojen välit
päällekkäin esiintyvissä riveissä muodosta silmiin
pistävää eroa; sillä jos edellisen rivin sanojen
välit ovat kaksi kertaa niin suuret, kuin sitä
seuraavan rivin, niin vaikuttaa tämä yhtä
häiritsevästi, kuin se vanha tapa, että supistukset
aletaan oikealta ja täytteet vasemmalta, jolloin
sivun vasen puoli saattaa näyttää „kauhtuneelta“
oikeaan puoleen verraten.
Rivit ovat ladottavat siksi lujaan, että ne
toisistaan erotettuina pysyvät haassa, mutta ei
kuitenkaan niin lujaan, että kirjaketta tarvitsee
erityisillä voimanponnistuksilla saada mahtumaan
riville tahi että latouksen haasta nostaminen
tuottaa pienintäkään haittaa. Ohukkeiden kanssa
on meneteltävä huolellisesti; jos ohuketta ilman
taittamisen tahi vääristymisen uhkaa ei saada
sopimaan riville, niin on rivin viimeinen kirjake
otettava pois siksi kun ohuke on paikoillaan,
jonka jälkeen tämä kirjake taas asetetaan
hakaan. Missä määrin isäntänsä omaisuudesta
välinpitämätön latoja saattaa turmella tätä
kirjapainon kalleinta tavaraa osottaa se, kun
olemme joutuneet purkamaan työtä, jossa puolet
ohukkeista ovat katkaistut sekä toiset puolet
vääriä, kun taas toisesta työstä olemme
saanneet pelkkiä vioittumattomia ohukkeita.
Tämäpä on useinkin syynä siihen, että kirjapainoissa
vallitsee tuon välttämättömän tavaran puute.
Vielä pari seikkaa joista saattaa mainita.
Vanhana kokeneena „korvattujen“ korrehtuurien
korjaajana tiedämme, kuinka houkuttelevaa
latojalle on hutiloida tässä työssä. Alkujaan
kunnollisesta latouksesta saattaa täten tulla mitä
huonointa. Tosin tavallisesti alhainen palkka
tästä työstä saattaa useinkin olla hutiloitsemisen
aiheena, mutta mielipiteemme on kuitenkin se,
että riideltäköön ennen faktorin kanssa työn
hinnasta, kuin jätämme käsistämme huonoa työtä
tahi turmelemme painon tavaroita.
Pienimpienkin virheiden korjausta varten on
sivunyöri aina irroitettava, sillä ilman tätä
saattaa naskalilla helposti turmella kirjakkeita ja
täytteitä. Naskalin käyttämisessä on
noudatetteva suurinta varovaisuutta. Ensiksi tulee
naskalin kärjen olla niin ohuen ja terävän kuin
mahdollista ja toiseksi on sen kärki aina
kohdistettava kirjakkeiden väliin, eikä itse kirjak-
keeseen tahi sulukkeeseen, jolloin nämä
helposti turmeltuvat. Yleensä on naskalia
käytettävä niin vähän kuin suinkin, ja on se
tapahtuva ainoastaan yksityisten kirjasinvirheiden
oikaisussa. Usealla latojalla on se käsitys, että
haassa korjaaminen vie enemmän aikaa. Tämä
on kuitenkin erehdys. Sillä niin pian kun
latoukseen tulee lisäys, joka aiheuttaa rivien
katkaisua, niin olemme kokemuksesta huomanneet,
että rivien nostaminen kastin reunalle sekä siitä
uudestaan hakaan käy pikemmin kuin
edellisessä tapauksessa sekä työ tulee samalla
kunnollisempaa kuin „sormilla koettaen“. Olemme
huomanneet edulliseksi myös sen tavan, että
ensiksi naskalilla olemme, korjanneet yksityiset
kirjasinvirheet ja jättäneet rivien pituudet
sattuman varaan siksi, kun katkaisua aiheuttaneen
lisäyksen korjausta varten haassa uudestaan
olemme tasottaneet nämä rivit.
Kuvioiden latous vaatii tarkkaa työtä. Hyvin
tavallista on se, että pelkällä peukalon
koetuksella koetetaan saavuttaa sivun tarpeellinen
leveys; mutta tätä „systeemiä“ käyttäen
saattaakin helposti käydä niin, että sivu tuleekin
neljännes- tahi puoltapetiittiä leveämmäksi kuin
tarkoitettiin tahi yläosa esiintyy kapeampana
kuin alaosa ja päinvastoin. Saavuttaaksemme
systemaatillista tarkkuutta on tässä meneteltävä
siten, että kuvion kukin reuna asetetaan
määrätylle leveydelle tehtyyn hakaan. Jos kuvio
on neliössä, niin pääsemme siten helposti
selville, kuinka leveän tahi kapean sen latouksen
tulee olla joka kuviota ympäröi, kun haassa
mittaamme sen leveyden, joka jää tekstin osaksi
sekä samalla huomaamme, josko kuvio kaipaa
erityistä korttipaperipaikkausta.
Kolmikulmaisten tahi muunlaisten kuvioiden latous tapahtuu
useasti siten, että tarkalle laivalle tehdään sivun
kokoinen tahi tarvittava aukko, johonka kuvio
asetetaan sille määrättyyn kohtaan sekä
suurimmalla tarkkuudella ladotaan laivalle rivi riviltä
tämän reunoille tuleva teksti.
Tiedämme, että paljon on latojia, jotka
ennestäänkin hyvin tuntevat nämä latoustaidon
alkeisperusteet, mutta eivät kuitenkaan
välinpitämättömyydessään niitä noudata. Tämä
riippuu suuresti painojen johtajamiesten
tarkkuudesta. Tunnettu on, että työ eri kirjapainoissa
useinkin tehdään eri tavalla: yhdessä hyvää ja
toisessa huonoa. Että tämä 011 luettava
johtajamiesten asiaksi, on itsestään selvä, sillä
harvoinpa yhdessä kirjapainossa saattaa esiintyä
yksinomaan hyviä ja toisessa päinvastoin
huonoja latojia — lukuunottamatta kuitenkaan niitä
painonnimellisiä, joissa työt teetetään pelkillä
lapsilla.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
