Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 14
GUTEN B E R G
115
uppdrag för att helt obehindradt kunna egna
sig åt sitt tryckeri och sin tidning. — L.
sörjes närmast af barn, barnabarn och
barnabarnsbarn, men många hans forna arbetare skola
altid minnas honom som den mycket fordrande,
men ock omutligt redbare, rättvise mannen,
säger S. L. T., hvilken vi delvis följt vid
ofvananförda runa. R. —/.
Pääkaupungin pakinoita.
Sanomalehdet näin kesällä ovat ylimalkaan
hyvin „kuivia“ ; enimmäkseen ne sisältävät
jonkun kesätoimittajan kyhäämän tai muovaileman
alakerran, runoja ja pitkiä referaatteja
maanmiesten lannoitusainekokeista. Ammattilehdet
ovat vielä sitäkin köyhempiä. Yhdistyselämä
nukkuu ja ammattilaiset ovat mikä missäkin
„hhoituskuurissa’ ’.
Ei ole siis ihme, että meidän pirteän
äänenkannattajamme viime numero näki päivän valon
vain 4-sivuisena. Sillä kukapa sitä juuri viitsii
päätänsä vaivata kaikenlaisten kysymysten
pohtimisella, kun ei niitä niinkään moni lue. Tästä
pienoiskoosta uskalsin tosin kaikessa
naivisuudessani ilmaista mielihaikeani tämän lehden
„päälle“. Hän tosin vähän närkästyi, vaan
puhui sentään tällä kertaa hiljaa sekä selitti
syyn tapansa mukaan perinpohjaisesti, alkaen
hamasta Eevan — tuota noin — Aatamin
kylkiluusta pitkänsiiman keksintöön asti. Lopuksi
sitten tokasi: „Kirjoita sinä tämmöisellä
helteellä!“
Ja minun täytyi luvata, vaikka kiven kovaan
vakuutin, että minulla ei ole aihetta.
„Kirjoita paljon sanoja ja vähän asiata“, sanoi
hän, ja siihen se jäi.
*
Puhunpahan sitte vaikka muutamista
juhannuksen juhlijoista.
Juhannusta vietetään pääkaupungissa
ylimalkaan monella tavalla. Nainut mies lähtee
saareen, ottaa mukaansa kahvipannun, vaimonsa
ja lapsensa ynnä vähän muutakin. Naimaton
mies lähtee myöskin saareen, mutta hän ottaa
mukaansa toisen miehen vaimon tai „sussunsa“
eli ylimalkaan mikä hänen omansa on. Toiset
taas käyttävät hyväksensä tarjona olevia
huvimatkoja kaupungin ympäristöön.
Allekirjoittanut oli myöskin tämmöisellä
huvimatkalla toisen, samaan sukupuoleen kuuluvan
ihmisen kanssa. Koska molemmat vielä
toistaiseksi olemme naimattomia, eikä meillä sattu-
nut olemaan „sussuakaan“, ei meillä siis
myöskään saattanut olla mukana vaimoa, ei lapsia,
ei lapsenvaunua eikä kahvipannua. Mutta
samaan laivaan oli osunut myös eräs indiviidi
s. o. yksilö, joka sen sijaan toimeenpani
laivalla ylimääräisen numeron. Tämä yksilö on
tavallisissa oloissa ylimalkaan kesy, s. t. s. hän
on naimisissa, mutta saattaa hän toisinaan vähän,
niinkuin sanotaan, villiytyä. Ja tällä kertaa hän
näytti juuri olevan vallan hurmaantuneella
tuulella. Hän oli nimittäin ihan ypö yksinään
lähtenyt huvittelemaan, saadakseen olla rauhassa
vaimon valituksilta ja lasten lallatuksilta. Ja
täällä ulkona luojan luonnossa, laivan kyntäessä
Suomenlahden aavaa ulappaa, tunsi hän
sydämensä kovasti sykkivän. Juhlallinen mieliala
tunkeutui hänen sieluunsa, ja hän halusi jotakin,
hän . . . Jaa, tätä halua, tätä tunnetta on minun
kynäni liian kömpelö kuvaamaan. Muttayht’äkkiä
hän näkyi hyökkäävän laivan keulakannelle,
jossa kaikkea pahaa aavistamaton
posetiivinsoittaja rauhassa unelmoi, muistellen autuaita
oppiaikojaan kuulun Mascagnin johdolla.
Silmänräpäyksessä oli soittokone jalallaan — sillä oli
vain yksi jalka, vaikka avioliitossa on neljä —
ja sen hihna romoheikkimäisen miehen kaulassa.
Veivi vääntyi ja samassa huvittelijain korvia
-hiveli mitä ihanin, taivaallinen kurnutus.
„Ammattisoittaja“ tosin ehtimiseen muutti- uusia
kappaleita, mutta veiviä pyöritettiin taukoamatta,
joka mielestäni vain paransi musiikkia.
Tällä aikaa laivan palkatut torvensoittajat
katselivat suu auki toisiansa, yleisö näytti olevan
ylenmäärin iloissaan ja paukutti käsiään.
*
Erään sateisen illan jälkeisenä aamuna satuin
heräämään kalossit jalassa. Säkkipilli soitti
pihalla ja omatunto turisi kuin Tukiainen
muijalleen.
Päivä oli jo puoleen kulunut, ennenkuin
ennätin uloshuoneestani. Kopeloin sattumalta taskuani
ja lö)’sin sieltä pääsylipun ja ohjelman jonkun
raittiusseuran kansanjuhlaan Hesperiassa.
Tämähän oli siis syntiselle sydämelleni varsin
terveellinen parannuspaikka. Vanha Aatami
tosin tahtoi minua vasemmalla kädelläni
tarttumaan „Arkin“ oveen, sieltä parannusta
hakemaan, mutta samalla pääsi rinnastani syvä
huokaus runomitassa :
„Aut’ Lihaan’ alas painamaan“,
ja niin pääsin onnellisesti Hesperiaan.
Olen aina pitänyt raittiusihmisiä hyvin järke-
vina ja kesyinä, ja siitä tulin täällä yhä
enemmin vakuutetuksi. Kumpaankin sukupuoleen
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:13 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1901/0115.html
