Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:0 16
GUTENBERG
129
Voiko ajatellakaan parempaan tarkoitukseen
myönnettyä apua ammattitaidon kehittämiseksi
kuin se, josta koko ammattikunta voi tulla
osalliseksi? Ei. Yksityisille, kyvykkäille
ammattimiehille myönnetyt apurahat eivät tosin ole
milloinkaan hukkaan menneet. Stipendiksi
myönnettyjen varojen avulla on usein
saavutettu se päämäärä, joka muuten olisi ollut
mahdoton, sillä varojen puute se on, joka estää
monen ammattimiehen kehittymisen, vaikka
taipumus ja tahdon voima olisikin hyvä. Mutta
se tietoisuus, mikä näin on saavutettu, usein
on jäänyt yksityisomaisuudeksi tuottaen
ainoastaan omistajalleen siitä ansaitun arvon ja
kunnian. On sattunut niinkin, että stipendin-saaja,
vaikka velvollisuuden tunne olisi sitä vaatinut,
on kieltäytynyt antamasta matkakertomusta
ammattikunnan äänenkannattajassa julaistavaksi.
Vaikka ei olekaan pelättävä, ettei
ammattioppikirja valmistuisi ilman osastojen rahallista
kannatusta, saattaa kuitenkin käydä niin, että
kalliit kustannukset korottavat kirjan hinnan
korkeaksi, joka estää sen laajalle leviämistä.
Vähävaraisten oppilaiden on vaikea ostaa
kallista oppikirjaa; ja jos oppilaat eivät sitä käytä
hyödykseen, silloin jää saavuttamatta se
päämäärä, mitä ammatti-oppikirjalla tarkoitetaan.
Toivottavasti ottavat osastot ehdotuksemme
keskustelun alaiseksi ja mahdollisuuden mukaan
myöntävät varoja ehdotettuun tarkoitukseen,
ettei kannatuksen puute estäisi hyvän yrityksen
onnistumista.
O. R.
Gräs jälkikatsaus v. 2001.
(Jatk. n:o 15.)
Seuraava askel oli sovelluttaa samaa
periaatetta kirjoituskoneeseen. Sähkökirjoituskone
kirjoittaa rivin määrätylle leveydelle, joka
sähkön avulla viedään (hiukan muistuttava vanhaa
metoodia valokuvauksessa) sitä varten
valmistetulle paperille. Nykyisellä menettelytavalla
voidaan kirjakkeet saada mihin kokoon tahansa,
pienimmästä suurimpaan, riippuen tämä
kirjoituskoneen ja paperin välimatkasta, sillä mitä
pitempi välimatka, sitä suurempi varjo. Uutinen
nonparellilla tahi johtava artikkeli siserolla
voidaan kumpikin kirjoittaa samalla koneella.
Koottuina tahi „taitettuina“ suuremmalle
arkille sekä sivut asetettuina asianmukaiseen
järjestykseen, viedään nämä vaihtelevat
kirjoituskonetuotteet sähkö-,,painimeen“. Väkevä säh-
kövirta vain ja kaikki on silmänräpäyksessä
toisinnettu voimakkaalla mustalla painoksella.
Paperin käyttötapa vaikutti kuitenkin, että
työ tämän metoodin mukaan ei sujunut
verrannollisesti joutuisaan silloinkaan, kun
käytettiin „päättymätöntä“ paperia; mutta tämä
vaikeus voitettiin kun Morgate keksi keinon
valmistaa paperia posetiiviseksi yhdeltä sekä
negatiiviseksi toiselta puolen. Silloin kävi
mahdolliseksi painaa kokonainen paperipakka
yhtaikaa paperin kummallekin puolelle, asettamalla
„kehilön“ posetiivisen navan paperipakan
yhteen päähän sekä negatiivisen toiseen päähän.
Magneettisien „paperinhoitajien“ avulla
saattavat pääkaupungin suuret sanomalehdet helposti
aikaansaada 25,000 painoksen minuutissa, kun
taas maaseutulaiset, jotka käsin hoitavat paperia,
pitävät 1 50,000 painoksen tunnissa riittävänä.
Tämä on jotakin kokonaan toista kuin se
aikaa vievä ja vaivaloinen menettelytapa viime
vuosisadalla, kun kirjakkeet ladottiin yksitellen
sekä paperi painettiin arkki kerrallaan,
puhumattakaan siitä liasta, räminästä, höyrystä,
öljystä, kehilöitten puhdistamisesta,
keuhkotaudista y. m. joka tätä seurasi. Työ ei ole enää
tuota B— io-tuntista raatamista elämisen
ehdoksi, se on pelkkä huvittava, parin tunnin
toimi päivässä, joka muuten tuntuisi liian
pitkältä.
Tätä seuraava askel oli värivalokuvaus, joka
keksittiin vuoden 1918 vaiheilla. Minkä
auringonvalo tekee negatiivin synnyttämiseksi, sen
tekee myös sähkön muodossa oleva tiivistetty
valo tämän muuttamisessa posetiiviseksi, joka
tarkkaan monistaa alkuperäisyytensä. Kuinka
helppo tämä onkaan tunnetuksi tultuaan !
Värinegatiivi, asetettuna paperille, tulee
alkuperäisillä väreillä silmänräpäyksessä painetuksi arkille.
Olemme siksi tottuneet kuvallisiin
sanomalehtiimme, ettemme lainkaan saata aavistaa, minä
ihmeenä tätä menneinä aikoina olisi pidetty.
Meidän lehtemme sisältävät jokseenkin-vähän
tekstiä verrattuna sanomalehtiin sata vuotta sitte.
Miksikä tuhlata sanoja asioihin, joita kuvilla
voidaan esittää tarkalleen samoin kuin ne
luonnossa ovat tapahtuneet? Ja onhan maailma
kyllin rikas huomiota puoleensa vetävistä
näytelmistä. Esimerkiksi saattaa tulipalo syttyä
New-Yorkissa ; sähkökamera, joka on yhdistetty
sitä haluavien lehtien kanssa, asetetaan sopivaan
paikkaan, ja näitten sanomalehtien toimistoissa
valmistetaan silmänräpäyksellisiä kuvia, näyttäen
mustaa savua, punasia liekkejä, kauhistuneita
kasvoja akkunoissa, vesisuihkuja, maahan
romahtavia muureja j. n. e. Kaukaisemmilla
paikkakunnilla olevat lehdet valikoivat näistä kuvista
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
