Full resolution (JPEG)
- On this page / på denna sida
- Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 17
136
heenjohtajalle, hra E. Söderströmille ja
viimemainittu kiitti kokouksen jäseniä sekä kehoitti
vieraita edustajia viemään organisatsiooneilleen
Ruotsin kirjaltajaliiton tervehdyksen, päätettiin
Ruotsin kirjaltajaliiton s:s yleinen kokous.
Klo 7 illalla lähdettiin yhteiselle huvimatkalle
Drottningholmaan. Kun tuota kaunista
linnanpuistoa oli ihailtu, syötiin yhteinen illallinen
Drottningholman ravintolassa. Tilaisuudessa
pidettiin useita puheita niin kokouksen jäseniltä
kuin vierailta. Tukholman kirjaltajayhdistyksen
laulukunnasta muodostettu nelinkertainen
kvartetti esitti laulua. Mainitsemista ansaitsee
myöskin hra Erikssonin (Malmöstä) mestarilliset
kuplettilaulut.
Lähtömatka tapahtui klo 12 yöllä kirkkaan
kuun hopeoidessa veden kalvoa sekä suloisin
juhlatunnelma mielessä.
*
Kokonaisvaikutus Ruotsin kirjaltajaliiton
kokouksesta oli mitä paras. Erityisesti kiintyi
huomio siihen kunnioitettavaan huolellisuuteen,
jolla valiokunnat täyttivät tehtävänsä sekä
siihen pontevuuteen, jolla kokouksen
puheenjohtaja, hra E. Söderström johti keskusteluja.
Näistä kahdesta vaikuttimesta riippui, että
kokous näin hyvässä ajassa ennätti ratkaista kaikki
sille jätetyt 83 kysymystä, erittäinkin kun
muutamat edustajat pitivät kovin pitkiä ja
perusteellisia puheita.
Lopuksi pyydän täten lausua sulimman
kiitokseni Ruotsin kirjaltajaliitolle sekä sen
Hallitukselle siitä vierasvaraisuudesta ja
ystävällisyydestä, jota minulle siellä oloaikanani
osotettiin ja joka ainiaaksi painuu mieleeni elämäni
rakkaimpma muistoina.
Helsinki elok. II p. 1901.
K. J. Man delin.
Pääl<aupungin=pal{inoita.
Useita kertoja on jo tässä lehdessä ollut puhe
siitä ammatillisesta turmiosta, johonka
rajattomuuksiin menevä kilpailu isäntien keskuudessa
johtaa. Kun liitomme valmisti nykyään
käytännössä olevan, koko maata käsittävän tariffin,
niin vallitsi työntekijäin keskuudessa se
mielipide, että tämä tulisi tehokkaalla tavalla
estämään järjetöntä kilpailua työnantajien kesken,
joka taas puolestaan vaikuttaisi sen, että työ-
mies saisi tuntea olonsa turvatummaksi. Mutta
tämä olikin erehdys ! Kun työnantajat
huomasivat, että tämä yhteinen tariffi vaikeuttaa
mielivaltaista tilaushintojen polkemista, niin alettiin
yhä kiihtyvässä määrässä kerätä sellaista
työvoimaa, johonka tariffin määräykset eivät uletu.
Vanhempiensa apua nauttivia lapsia kerättiin
kymmenittäin painoihin, niin että esim. tuo jo
ennestäänkin lapsistaan kuuluisa Tampere
nykyään on miltei pelkkien pienokaisten vallassa, ja
vaikeapa on näin ollen sinne enää saadakaan
kunnon taituria, sillä kovin hankalaa on
taiturille kuuluvan tariffinmukaisen oikeuden
ylläpitäminen tällaisessa lapsitarhassa. Jos et tahdo
tyytyä siihen palaan, mikä sinulle armossa
annetaan, niin marssi taipaleelle ja sijasi täytetään
viidellä oppilaalla.
Mutta että nämä oppilaat miehiksikin
tultuaan saataisiin pysytellyiksi lapsenpalkalla ja
yhä enemmän isäntää hyödyttävällä työtaidolla,
siihen on tuo jo meriiteistään ennestäänkin
kuuluksi käynyt Nya Pressenin kirjapainon
faktori, hra Albin Finander, keksinyt uuden
keinon. Hän on nimittäin saanut päähänsä sen,
ettei näitä olekaan pakko lainkaan päästää
opista.
Asia on se, että äsken kävi kaksi mainitun
painon koneistoon kuuluvaa oppilasta
johtajalleen huomauttamassa, että heidän viisivuotinen
oppiaikansa on ummessa ja vaativat näin ollen
opinsuorittaneen oikeuksia. Mutta silloin vasta
saivatkin nämä kaikeksi hämmästyksekseen
tietää, kuinka pettävälle perustalle he olivat
tulevaisuutensa rakentaneet. Heille näet kaikessa
mahtipontisuudessa ilmoitettiin, ettei heitä ole
oppiin otettukaan, vaan kuuluvat he niin
kutsuttuihin kirjapainon „aputyömiehiin“. Koska
heillä ei ollut minkäänlaisia papereita
vahvistamassa työnjohtajan suullisia lupauksia siitä, että
heitä tähän asti todellakin oli uskoteltu
oppilaiksi, niin oli luonnollisesti vaikea saada
oikeutta tässä riistämisasiassa. Saadakseen
kuitenkin yhä edeskinpäin nylkeä näitä lain
puolustusta vailla olevia polosia, annettiin heille
taaskin se sitoumusta vailla oleva lupaus, että
vuoden tai parin päästä saattavat päästä opista.
Todisteeksi siitä, että heitä todellakin oli
uskoteltu oppilaiksi, mainittakoon myöskin se, että
viimeisen tariffirettelön aikana herra Finander
oli huomauttanut heitä siitä, ettei oppilaalla ole
oikeutta ottaa osaa työlakkoon. Olisikohan
liikaa vaadittu, jos herroja ammatintarkastajia
velvoitettaisiin pitämään huolta siitä, ettei näinkin
räikeitä mielivaltaisuuksia saisi esiintyä?
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:13 2023
(aronsson)
(download)
<< Previous
Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1901/0136.html
