Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 18
GUTENBERG
138
tää, sitä parempaa siitä lopultakin lähtee.
Eläkäämme siis vielä hyvässä toivossa!
Siellä ja täällä olen meikäläisten piireissä
kuullut lausuttavan paheksumista siitä, että
taaskin liiton verotuksia aiotaan kohottaa tuolla
mahdottomuuksiin nousevalla summalla
viidelläkolmatta (25) pennillä kuukaudessa työttömyyttä
kokevien, nälkää kärsivien toveriemme
avustamiseksi. Moittijat ovat pääasiallisesti niitä,
joita pidetään painon „vakituisina“ - On
todellakin surkuteltavaa, että suuri osa tovereitamme
ei vielä kykene näkemään asioita
nenänvarttansa pitemmälle. Mitähän sanottaisiin, jos
nämä onnettomammat toverimme avun
puutteessa olisivat pakotetut polkemaan työnhintoja
parempiosaisten kustannuksella? Sillä näin
saattaa käydä, jollemme edes pienemmälläkään
roposella koeta yTläpitää heidän henkirähjäänsä.
Onneksi on kuitenkin niitten joukko siksi suuri,
jotka kykenevät ajattelemaan asiaa toisin, ettei
tätä tarvinne pelätä. Tahdon kuitenkin asian
valaisemiseksi tehdä pienen vertauksen liiton
hyödystä yleensä niille, jotka napisevat.
Ajatelkaamme että meillä, ei olisi liittoa olemassakaan.
Kukaan ei tarvitsisi näin ollen hellittää
penniäkään yhteisiin kassoihin. Tämän
yksinkertaisimman käsityskannan mukaan jäisi esim.
Helsingin osaston kunkin jäsenen taskuun (jos 25
pennin lisätaksoitus tulee hyväksytyksi) l mk
75 p:iä. Siis ei enää olisi mitään
niskoittelemista, vaan kaikki olisi hyvin. Mutta
voisikohan suurinkaan tomppeli saada sitä päähänsä,
että palkka työstä silloin olisi myöskin yhtä
korkea ? Voisiko kukaan silloin edes
uneksiakaan nykyisestä koko maata käsittävästä
palkkatariffista? Ajatelkaamme ainoastaan sitäkin
hyötyä, mitä viimeinen palkkataistelu tuotti
pääkaupungissakin, jossa olot tätä ennen olivat
verrannollisesti maaseutua paremmat. Me olemme
selvillä siitä, että palkat silloin kohosivat noin
lO:llä °/ 0 :lla. Tätä ei kuitenkaan saavutettu
ilman pientä rahallista uhrausta ja yhteisiä
ponnistuksia. Ne miehet, jotka nykyään ovat
työnpuutteessa, esiintyivät silloin uskollisina
tovereinamme tämän yrityksen onnistumiseksi. Nyt,
kun on kys)’myksenä luovuttaa pienen pieni
roponen siitä lisäansiosta, johonka nämäkin
puolestaan ovat olleet vaikuttimina, niin saattaa
tosiaan esiintyä sellaisiakin mielipiteitä, jotka
pitävät tätä liian suurena. Kuten mainitsin, on
palkka täällä kohonnut noin IO:llä °/ 0 :lla.
Jos otaksumme, että työtä tekevän keskiansio
tätä ennen oli 140 markkaa kuukaudessa, niin
on liiton avulla saavutettu voitto 14 markkaa
kuukaudessa. Kun erotamme tästä tuon
mahdollisesti korotettavan verotuksen sekä
nykyisen kuukausimaksun liitolle, niin jää lisävoittoa
12 m. 25 penniä napisijan taskuun. Eiköhän
tämäkin kaikkein alhaisin esimerkki pitäisi edes
jossain määrin valaiseman asiaa?
Ken tahansa saattaa kuitenkin käsittää, ettei
niin pieni avustus, kuin 25 penniä
kuukaudessa, pitkällekään riitä, jos se jätetään
yksinomaan tähän. Tämä onkin ajateltu pelkkänä
lisäavustuksena vaapaaehtoisen avustuksen
rinnalla. Tahdon tällä kertaa vain painaa
työttömyyttä kärsivien toveriemme avunhuudot
kunkin työtätekevän mieleen ja kysyä, josko he“
omaltatunnoltaan saattavat luovuttaa vähempää
kuin kahtakymmentäviittä penniä tilissä tahi 50
penniä kuussa niihin säästölaatikkoihin, joitten
kylkeen on piirretty :
Työttömyysapurahasto.
Sakeus.
Fria ord. — Vapaita sanoja.
En höflig fråga till Typ.-För.
Sportklubbs herrar roddare.
Hvilken paragraf af de Ordningsregler, som
borde finnas uppslagna på båthusets vägg, skulle
vara en af de viktigaste? Undertecknad anser
den vara bland de viktigaste som mest berör
klubbens ekonomi, och det är : var varsam med
båtens utskjutning och upphalning till båthuset
efter rodden. Det är ganska ofta som roddare
handskas med båten, som vore den af järn.
Undertecknad vill ej på något sätt kränka
alla herrar roddare, för det är nog de flesta
båtlagen som göra sin sak och den styfva
roddsporten på ett ordentligt och berömvärdt sätt.
Tilläggas bör att, hvar och en vet att platsen
där starten sker, är starkt trafikerad, hvarför
åskådare ofta samlas som kritisera.
Ännu en anhållan, som inte borde vara ur
vägen, och som äfven kunde hjälpa saken ur
klämman vore, att komitémedlemmarne skulle
turvis hvarje afton tjänstgöra som ordningsmän
vid båthuset, isynnerhet under den
mörkareårstiden.
Medlem af Spor t kl.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
