- Project Runeberg -  Gutenberg / 1901 /
143

(1892-1900)
Table of Contents / Innehåll | << Previous | Next >>
  Project Runeberg | Catalog | Recent Changes | Donate | Comments? |   

Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...

scanned image

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Below is the raw OCR text from the above scanned image. Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan. Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!

This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.

GUTENBERG

N:o 18

143

minä päivänä taasen syntyy uusia aukkoja
sanomalehdistön riveihin !

Uusia lehtiä koetetaan tosin siellä täällä
perustaa, vaan kun näitä hommia useinkin
voittamattomat esteet kohtaavat, ei ole ihme, jos
innostus ajanpitkään laimenee ja yleisö lakkaa
uhraamasta varojaan näin horjuviin yrityksiin.

Viimeksi tapahtuneiden lakkautusten johdosta
lasketaan näin 40 —50 kirjaltajaa jääneen
työttömäksi. Kun jo ennestäänkin on paljon
työttömiä, on noin suuri lisä ja siitä johtuvat
rahalliset menot liiton toiminnalle sanomattomaksi
rasitukseksi. Tämän johdosta joutuu kysymään,
jaksaako liitto elättää näin suurta työttömäin
laumaa? — Ei ainakaan ajanpitkään.

Äskettäin on päätetty perustaa erityinen
työttömyys-apurahasto, johonka kannetaan 25
pennin lisämaksu jokaiselta liittoon kuuluvalta
opinkäyneeltä kirjaltajalta. Jos laskemme näiden
maksuvelvollisten lukumäärän s<3o:ksi, tuottaa tämä
taksoitus vuodessa 1,500 markkaa.
Ammattilaisemme tuolla puolen Pohjanlahden, jotka
mielenkiinnolla näkyvät seuraavan täkäläisten
heikompi-osaisten toveriensa pyrkimyksiä, ovat
lähettäneet meille toistatuhatta markkaa
käytettäväksi työttömien avustamiseksi. Mutta kun
otamme huomioon, että yksinomaan Helsingin
osasto on tänä vuonna suorittanut
työttömyysapua jäsenilleen 1,281 markkaa, näemme, että
ylempänä mainittu 1,500 markkaa, minkä
lisätaksoitus tulee tuottamaan sekä siihen luettuna
tuo Ruotsista tullut lahja, ei pitkällekään riitä.
Sanottanee ehkä, että on mietittävä
tehokkaimpia keinoja asian auttamiseksi. Tähän lienee
oikeimmin vastata, että keinot, joita nykyisissä
oloissa vo“imme keksiä, auttavat vain kerraksi.
Kahdesta liiton osastosta 011 tehty anomus saada
pitää arpajaiset työttömäin avustamiseksi. Me
tiedämme kuinka näiden anomusten on käynyt.
Aikoinaan oli eräällä taholla aikomus myöntää
apua lakkautusten kautta työttömiksi joutuneille
kirjaltajille. Niistä ei silloin huolittu. Sanotaan
nyttemmin parin heikomman järjestön jäsenen
— kenties täyttä totta tarkoittamatta — vesi
suussa haukotelleen näitä rahoja. Meidän
mielestämme ei sentään ole tarpeellista pistää
kunniantuntoonsa povitaskuun.
Työttömäin suureen lukumäärään nähden on
kirjapainojen isännilläkin vähän syytä. Me
muistamme vallan hyvin, mitenkä pari vuotta sitten,
tariffiriitojen päätyttyä, isännät houkuttelivat
painoihinsa suhteettoman paljon oppilaita — muka
turvatakseen omaa asemaansa. Oppilaat ovat
saaneet opetusta opinkäyneitten johdolla — eri
painoissa eri tavalla. Nyt, kun he jo jossain
määrin pyrkivät ~ saamaan kokoon“, on tulos

huomattavissa: vanhemmat saavat väistyä tieltä,
tai olla työttöminä. Eikä kaikissa painoissa
näy riittävän näille oppilaillekaan.

Kuullaan toisinaan sanottavan, että
työmiesten on tapana sälyttää isäntien niskoille
enemmän velvollisuuksia, kuin heille oikeastaan
kuuluu. Saattaa näissä sanoissa mahdollisesti piillä
osa totuuttakin. Meistä nähden ovat
kirjapainojen isännät kuitenkin, koettaessaan tukea
omia intressejään, liiankin kevytmielisesti
panneet niin monen nuorukaisen koko
tulevaisuuden peliin. Heidän puolellaan olisimme
kuitenkin toivoneet löytävämme siksi paljon
tulevaisuuden tuntemusta, että eivät olisi ottaneet
terpeettoman paljon oppilaita ammattiin, jonka
tulevaisuus näyttää synkkää synkemmältä.

Ylläolevan lisäksi ei meillä tällä kertaa ole
enää paljon sanomista. Eräs ehdotus vain:
Ilmoittakoon liittohallitus sanomalehdissä, että
kirjaltajat haluavat muuttaa ammattia. Onhan
joukossamme sellaisiakin, joilla on kykyä
muihinkin toimiin. Tämä ehkä voisi asematamme
hiukan parantaa. Ja sitten, kun nykyinen
oppilaspolvi on suorittanut viisi vuottansa —
uudistettakaan sama temppu.

— m —

/Vlöfl{a utsikter.

Det har länge varit ett kändt faktum att
tillgången på arbete inom vårt yrke på senare
tider varit ganska otillräcklig. Mången af vårt
yrkes utöfvare har därför måst inskränka sina
behof till det minsta möjliga, emedan
lefnadsomkostnaderna, hvilka under de senare tiderna
stigit till en ovanlig höjd, äfven bidragit till att
försvåra existensen för honom och hans familj.
Han har hoppats, att när hösten inträder
och vintern stundar, arbetet skall blifva
rikligare och förtjänsterna jämnare. Men att
döma af det allmänna stillestånd, som öfver
allt är rådande, tyckes det ej vara särdeles
goda utsikter för att någon rikligare tillgång
på arbete skall inträffa under den stundande
vintern, hvarför mången motser densammas
annalkande med stora bekymmer.

De, som hittills kunnat påräkna något så
när jämna inkomster, har varit tidningssättarne,
men äfven de måste numera beräkna minskade
inkomster, icke därför att prisnedsättningar
komma i fråga, utan därför att tillgången på
tidningssättare blifva allt större och större. Man
söker så mycket som möjligt hjälpa de
arbetslösa genom att taga dem i kondition, men ge-

<< prev. page << föreg. sida <<     >> nästa sida >> next page >>


Project Runeberg, Sun Dec 10 05:39:13 2023 (aronsson) (download) << Previous Next >>
https://runeberg.org/gutenberg/1901/0143.html

Valid HTML 4.0! All our files are DRM-free