Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
N:o 20
GUTENBERG
161
tehty ehkä väärinkäsityksestä, sillä ei ainakaan
Tamp. kirjaltajayhdistys ole hänelle sellaista
ehtoa asettanut. Muuten luulen hänen auliisti
antavan Gutenbergiinkin matkamuistelmiaan, jos
toimitus häneltä sitä pyytäisi *), sillä
tunnetaanhan hän sekä ammatti- että yleisiä pyrintöjä
harrastavaksi henkilöksi.
Huvin vuoksi kerron tässä vielä eräästä
„ketunhännen liehuttajasta“, jossa nähdään
minkälaisiin pikkumaisiin tekoihin voi „smööriin“
pääseminen yksilöä viedä.
Eräässä täkäläisessä painossa, jossa
työskentelee kaksi painajaa, sattui toiselle tulemaan
koneesensa painettavaksi suurempia kuvia. Tästä
painajamme, vaikkakin epätoivoisena, alkoi jo
edeltäpäin faktorille kehuskella
kuvapainamist aito aan, joka ei kuitenkaan muuten onnistu,
vaan täytyy hänelle hankkia 20 mk. maksava
perkamenttinahka, jonka piti olla mainio
apukeino. Mutta miten kävikään. Kuviota
kuntoon asettaessaan, asettikin hän niin kovan
pudistuksen peitettä vastaan, että tuskin
sähkövirta voi konetta käyttää ja jonkun osan
painettuaan, näki miehemme ihmeekseen kuviolle
syntyvän halkeimia kuten murtuneesen jäähän,
joka oli seurauksena liiallisesta pudistuksesta.
Huomattuaan että eihän se perkamenttinahka
autakaan, valitti hän että syy onkin painon
huoneuston perustuksissa, jotka ovat niin
huonot „ettei mihin panna“ ja eipä nyt muuta
neuvoksi, kuin laitettiin uudet lattiat.
Hikoileminen alkoi taasen, mutta yhtä huonolla
menestyksellä. Oli siis taasen etsittävä uusi vika
mihin voi turvautua ja pianhan se löytyikin ja
tällä kertaa se oli sinkissä, josta kuviot oli
valmistettu, ne kun olivat niin haurasta metallia,
että halkeilivat itsestään, vaikka painon
kemigraafi väitti ne olevan parasta ainesta.
Tuli sitten kevät iloinen ja kalainen.
Miehemme, joka on ahkera kalamies, vietti nyt
kaiken joutoaikansa „venehessä vetten päällä“
ja palattuaan muutamilta onnistuneilta
kalaretkiltään, antoi hän rakkaan eukkonsa viedä
niistä runsaat kymmenykset painon faktorille,
*) Tähän saamme huomauttaa, että jo viime
kevännä, jälkeen hra Heikkilän kotiutumisen,
lähetti Gutenbergin toimitus yksityisen kirjeen
Tampereen osaston puheenjohtajalle
kehoituksella, että hän toimisi siihen suuntaan, että
mainitun stipendiaatin matkakertomus joutuisi
Gutenbergiin julkaistavaksi. Tämän teimme sillä
perusteella, että katsoimme Tampereen osaston
tämän kertomuksen yksinomaiseksi omistajaksi.
Mitään vastausta emme vieläkään ole saaneet
kirjeeseemme. Toimitus.
ettei tämä muistelisi hänen entisiä pahoja
tekojansa.
Paljon muitakin juttuja olisi hänestä
kerrottavana, vaan jätän ne tällä kertaa, tahdon vaan
hänen mieleensä teroittaa nuo muistettavat
sanat että: „rehellisyys maan perii“.
Taneli.
koraalia moraalittomille.
Tapasin tässä toissapäivänä vanhan katutove.-
rini Kalle Kastisen T —n kaupungista hänen
vastatuuleen torin poikki luovaillessa.
Lakkautuksen sanoi syyksi „kiertomatkaansa“, jota jo
oli kestänyt kolmisen kuukautta ja yhä vaan
häämöitti ruunun-sarka edessä. Melkein kaikki
Suomen kaupungit oli käytynä, kaikkialla sama
vastaus saatuna: „työtä ei löydy, tuskin riittää
omalle väestölle“.
— Entä vaimosi? kysäsin.
— Hän jäi silloiseen kotiin lapsien kera. Sen
perästä en ole heistä mitään kuullut.
— Montako lasta?
— Kolme niitä oli kotoa lähtiessä.
— Ja työtä ei ole mistään saatavissa?
— Asiain nykyisellä kannalla ollessa ei, vaan
jos toisella puolella oltaisiin vähänkin
tunteellisia, niin voitaisiin hätää kokolailla lieventää.
Kuten tiedät, niin löytyy useammassa
maaseutukirjapainossa ylen paljon oppilaita, kuten esim.
Tampereella. Oletetaan nyt että kukin
kirjapaino suostuisi vähentämään 2 eli 3
ensivuosien oppilaita ja näiden tilalle ottamaan
ulosoppineita. Siinä se olisi paras ja pikaisin apu
mitä milloinkaan ajatella voipi. Ainakin näinä
aikoina voitaisiin tällaiseen vähennykseen
täydellä syyllä ryhtyä, sillä sellaiset oppilaat eivät
vielä ole liian vanhoja siirtyäkseen johonkin
toiseen, varmempaan ammattiin, kun se
päinvastoin ulosoppineelle, erittäinkin perheelliselle
on sula mahdottomuus vanhana miehenä ruveta
uutta oppia käymään, ja kukapa ikämiestä
oppilaakseen haluaisikaan, yhtävähän kun sillä
palkalla perhettä elätettäisiin. Mutta löytyy niitä
epätasaisuuksia omalla puolellammekin.
■ — No, annapa kuulua.
— Esim. se että yhdestä perheestä sekä
mies että vaimo ovat ammatissa. Tietysti tämä
puolestaan vaikeuttaa jo muutenkin niukkaa
työnsaantia. Tästä nyt ei kumminkaan olisi mitään
sanottavaa, jos työtä löytyisi kuten tässä
takavuosina, vaan nyt kun kannikan saanti käy yhä
tukalammaksi, niin katson sen aikana sellaisena,
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
