Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
GUTENBERG
N:o 22
178
Matkalla olevia pidetään mikäli mahdollista
valvalvonnan alaisina, vaikkei siten ole aina voitu
ehkäistä väärinkäytöksiä, Sentähden jotkut
yhdistykset ovat kokonaan lopettaneet tällaisten
apurahain antamisen.
Eräissä ammateissa työmiehiä tarvitsevat
työnantajat kääntyvät tavallisesti yhdistyksen puoleen.
Ylipäänsä kuitenkin täytyy työttömäin koettaa
hankkia itselleen paikka, mutta siinä yhdistys
011 monella tavoin apuna. Eräät yhdistykset
maksavat pienen palkinnon sille jäsenelleen,
joka hankkii työttömälle toverille työansiota.
Suurimmat yhdistykset julkaisevat säännöllisesti
kertomuksia työmarkkinain tilasta ammattinsa
pääpaikoilla. Toiset julkaisevat luetteloita niistä
liikkeistä, joissa jäsenet luultavasti saavat
paikkoja.
Yhdistysten menot työttömäin jäsentensä
avustamiseen ovat jotenkin suuret. Vaikka
ammattiyhdistysten jäsenet yleisesti tunnustetaan
työväenluokan valiojoukoksi, niin on niistä
taloudellisesti hyvinäkin saatikka sitten ahtaina
aikoina, osa työttömänä. Niissä 88
ammattiyhdistyksissä, joiden oloista Englannin
kauppaministeriön työtilastollinen toimisto antaa tietoja
ja joiden jäsenluku oli yhteensä 396,495
henkeä, vaihteli vv. 1887 —1895 työttömäin
keskimääräinen luku 2,3 prosentista 8,2 prosenttiin,
Noille maksettujen apurahojen suuruus on eri
ammateissakin jo noussut kymmeniin miljooniin.
Tällainen työttömien auttaminen 011 työväelle
tehokas apukeino sitä epäkohtaa vastaan, joka
on pahimpia vapaakilpailun vallitessa. Se edes
jossakin määrin pelastaa työmiestä ehdottomasta
työnsä kauppaamisesta, ettei tarvitse
suhdattomasti tarjoutua työhön toinen toistansa
vähemmästä palkasta. Yhdistyksessä työmiehet
tietysti sopivat niistä ehdoista, joilla he tahtovat
työtänsä tarjota. Joka ei niillä ehdoilla saa
työtä, saa sen sijaan apua yhteisistä varoista.
Siten vasta hänen käy mahdolliseksi vetää
työntarjontansa markkinoilta pois. Hänen ei tar-
vitse tarjoutua vähemmästä ja siten huonontaa
toveriensa asemaa.
Järjestettyjä työtaistelulta (lakkoja) varten on
tietysti työväen tärkeää saada varoja
lakkorahastoon. Muu työttömäin auttaminen voi tosin
vaikuttaa lakkorahastojen kartuttamista, joten
työttömäin avustaminen voi jossakin määrin olla
ristiriidassa lakkoihin varustautumisen kanssa.
Mutta tarkoin suunnitellun jaon ja
ymmärtäväisen rahastonhoidon kautta ei ole mahdoton
saada nämä molemmat tarpeet täytetyiksi.
On vaan _ tärkeä ottaa huomioon, että
toiminta, joka tarkoittaa ammattiyhdistysten
jäsenten mieskohtaista turvaamista työttömyyden sat-
tuessa, tulee vaikuttavassa määrin laajentamaan
ja vahventamaan yleistä työväen
organisatsioonia. Sen voi nähdä siitäkin, että ne
ammattiyhdistykset, joilla ei ole huolellisesti järjestettyä
avunantolaitosta, ovat hataroita kun
harakanpesät Ihmisiä lentää niihin, pysyy niissä
muutamia viikkoja, mutta kääntää niille pian taas
selkänsä. Niinpä esim. Saksan räätälien liittoon,
joka ei maksa mitään tuntuvampia apurahoja,
tuli yhtenä vuonna uusia jäseniä 12,000;
kumminkin oli jäsenluku vuoden lopussa ainoastaan
9,000, oltuaan sen alussa 7,000. Yhtenä vuonna
oli siis 10,000 jäsentä eronnut. Siihen sijaan
kirjaltajain liitto, joka antaa tuntuvampia apuja,
menetti v. 1893 ainoastaan 1,210 jäsentä 16,000
jäsenestä.
Kun tällaisista avuista aluksi työmiehet
pääsevät tajuamaan liittymisen edun, kyllä he
vähitellen kehittyvät syvemminkin tajuamaan
työväenliikkeen tarkoitusperiä.
01 —
Vapaita sanoja
Koska kirjoitukseni Gutenbergin n:ssa 19 ja
21 vastoin omaa tarkoitustani on katsottu
persoonallisuuteen kohdistuvaksi Suomal. Kirjall.
Seuran kirjapainon isännöitsijään nähden, niin
peruutan täten sanani mainitussa suhteessa.
Samoin saan mainita, että asianomaiselta taholta
saatujen selvittelyjen perusteella ei yllämainitulla
isännöitsijällä ollut osallisuutta niihin
selkkauksiin, joita kirjoituksessa mainitun kirjaltajaliiton
silloisen jäsenen saapuminen isäntäkokoukseen
aiheutti.
O. A. N.
taiton alalta.
— Helsinki. H:gfn osaston
kuukausikokouksessa t. k. 10 p:nä valittiin ehdokkaiksi
liittohallitukseen vuorossa eroavain hrain F. V.
Saastamoisen, Alfr. Stampellin, K. J.
Mandelinin ja Lauri Lyytikäisen sijaan krat
Saastamoinen 19, Mandelin 17, F. E. Pettersson ja G.
Mustonen 1 5 äänellä sekä heidän
varamiehikseen hrat K. Kalenius 19, Salmi [8, A. j.
Tolvanen 16, L. Lyytikäinen 16 ja A. J.
Jakobsson 1 2 äänellä.
Tilintarkastajain ehdokkaiksi valittiin
eroamisvuorossa olevain hrojen E. Töttermanin ja O.
Sayolaisen sijaan hrat E. Tötterman (uudell.) ja
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
