Full resolution (TIFF) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Niin, se on kyllä totta. Huoli linnun
pojistansa, vaiva vaimon lapsistansa.
Minun pitää tehdä loppu tästä, jos vain
saisin puhella mieheni kanssa ja kysyä, mitä hän
arvelee asiasta.
Kun Matti nyt ainoastaan mörähtämällä ilmasi
kyllä kuullensa emännän sanat, mutta ei katsonut
saattavansa enää mitään lisätä, läksi Leena
kar-jottaan etsimään Annia. 9
Tuskin ehti Leena poistua, kuin ovi aukesi
ja sisään astui varovasti kyynärän korkuisen
kynnyksen yli vanha jäykkäsääri mies, yllä musta,
pitkä nuttu, päässä nahkalakki, joka, kuten mies
itsekin, näytti vähän herrasluokkaan kuuluvalta.
Se oli lukkari Jäppinen. Hänen käytöksessään
oli vähän ahdistusta ja arkuutta. Häntä oli
monta Herran vuotta komentanut kirkkoherra, joka ei
voinut sietää hänen herrasmaisuuttansa. Lukkari
oli siitä kasvatuksesta saanut ihan omituisen
käytöksen, jossa näkyi sekaisin pelkoa ja
teeskenneltyä varmuutta. Hän oli kyllä vanha tuttu talossa,
mutta, koska hänen luonteessaan ei ollut
itsenäisyyttä, uskalsi hän kirkkoherralta ainoastaan salaa
hiipien käydä Pullisessa. Nähtyään tuvan
tyhjäksi kysyi hän puoli ääneen:
Onko siellä ketään uunilla?
Hyvää teke§ lämmin vanhoille luille, vastasi
Matti Viskari.
Sinua minä juuri etsin. Tule alas, tietäjä
Matti, minulla on jotakin ilmoitettavaa sinulle,
jotain hyvin tärkeää.
Ukko laskeutui varovasti alas porraspuuta
myöten, jona oli kaksituumainen lankku ja siinä
sydämmen muotoisia reikiä läpi sahattuina.
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
