Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
10
vis’ni tempasi kortit taskustansa ja kuivaten viimeisen
kaipauksen kyynelen silmästänsä, rupesi lähimmän
naisellisen naapurinsa kanssa pelaamaan pari-turakkaa
ja purskahteli tuontuostakin pelin kestäessä hepakkaan
nauruun.
Sillä aikaa kuin lähimmät naapurini tällä tavoin
itseänsä huvittelivat, katselin minä ulos akkunasta
maisemaa, jonka läpitse matkasimme. Niin kauaksi kuin
silmä kantoi, ei muuta näkynyt kuin yhtämittaista
puutonta lakeutta. Tosin kyllä tuolla läntisellä taivaan
rannalla törötti muutamia puiden latvoja
aaveentapai-sesti iltaruskon hohteessa, mutta yllättävä yö vei pian
nekin näkyvistäni. Kun loin silmää luoteiselle
taivaalle, tuli mieleni vähän haikeaksi, aatellessani että
eräs Itämerestä lähtevä lahdelma jo oli pistäynyt
minun ja kotimaani väliin, ja melkeinpä olisi kyynel
vierryt poskelleni, ellei yhä paraneva pakkanen olisi
jäähdyttänyt tunteitani. Kummallista kyllä, mitä
etem-mäksi etelään päin tultiin, sitä kylmemmäksi kävi ilma,
ja talven tyttö, rautanäppi, rakenteli kaikellaisia somia
kuvia vaunuin laseihin: „siinä miehet, siinä miekat,
siinä keihäät sivulla", ikäänkuin Kullervon
piiruste-lussa tammeen. Mies, jonka tuli pitää huolta
vaunujen lämmityksestä, oli heittänyt sen toimen sillensä,
niinpian kuin oli saanut uunista vähän savua lähtemään,
ja torkkui nyt monessa kyyryssä kaminin ääressä kuin
uneen uuvutettu äyriäinen. Minäkin oikaisin raajani,
pistin nyrkit pääni alle ja odotin tässä mukavassa
asemassa kovalla rahilla uniukon tuloa, mutta turhaan.
Joka kerta, kun olin nukkumaisillani, keikahtivat vau-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
