Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Laura Harmaja: Isossa Koulussa
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
Isossa koulussa 15
vihko mukanaan, ja leikin lomassa siihen pistettiin aina muutama
säe. Ja niin oli sitten illalla runo Frekasta valmiina.
Freka pitkäkoipinen
on aina mallikelpoinen.
Tumma hame, pusero,
siinä vaatevarasto.
Muuten hyvä opettaja,
hieman liian ankara.
Antaa paljon viivoja,
jos lapset ei oo siivoja.
Ehdolla oli ollut myös seuraavat säkeet:
Opettaja verraton
hän on vielä naimaton.
Mutta sitä ei Saima uskaltanut vihkoonsa kirjoittaa.
— Eihän sitä tiedä, vaikka se jo olisi mennytkin naimisiin, hän
arveli.
Toinen runo kirjoitettiin veiston opettajasta. Se kuului näin:
Punakka, pirakka, pyöreä,
aina valmis ja virkeä,
pienet on silmät ja
musta on pää.
Toisinaan hauskasti
virnistää.
Jos mammoja vain on lähellä,
niin pienellä pehmeällä kädellä
leuan alta kutittaa
ja sillä lapsia huvittaa.
Seuraavina päivinä tytöille kertyi runoja useista opettajista, ja
niihin piirrettiin myös asianmukaiset muotokuvat.
— Elkää nyt vain millään muotoa kuljettako noita kouluun,
varoitti äiti, joka sivusta seurasi tyttöjen puuhaa.
— En minä uskallakaan ottaa vihkoa sinne koskaan, selitti Saima.
Mutta kaikessa hiljaisuudessa hän kirjoitti Freka-runon pienelle
paperille, pisti sen käytettyyn kirjekuoreen ja sitten kirjan väliin.
Eihän kukaan olisi niin tuhma, että rupeisi toisten kirjettä lukemaan,
jos löytäisi tämän koulussa.
Koko luokalla eivät muut kuin Biittu ja Märtha ja Maire
tietäneet runoista mitään, ja nämä eivät saaneet puhua niistä kenellekään.
Mutta Aune-serkulle, joka oli VII:llä luokalla, ei Saima malttanut
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
