Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - III
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has been proofread at least once.
(diff)
(history)
Denna sida har korrekturlästs minst en gång.
(skillnad)
(historik)
oleskelleen, on usean vuosikymmenen ajan purjehtinut valaanpyytäjiä.
Franklinin saamat viralliset ohjeet määräsivät
hänen purjehtimaan Walkerin nientä kohti (74 astetta
pohjoista leveyttä ja 98 astetta läntistä pituutta).
Sieltä piti hänen kääntyä lounaaseen ja pyrkiä,
mikäli mahdollista, lähelle Kanadan rannikkoa. Ellei
täältä löytyisi kulkuväylää, kehoitettiin häntä
jatkamaan matkaansa pitkin Wellingtonin kanaalia, jota
ei vielä ole täysin tutkittu. Täkäläiset tiedemiehet
olettavat nimittäin, että meri on pohjoisnavan tienoilla
avoin ja että Wellingtonin kanaali juuri johtaa tähän
avomereen.
Lähdön aikana laskelmoitiin, miten kauan Franklin
viipyisi purjehduksellaan. Toivorikkaimmat laskivat,
että Franklin saavuttaisi jo vuoden kuluttua Beringin
salmen, varovaisimmatkin olivat sitä mieltä, että
Franklin olisi saavuttanut päämääränsä kahden
vuoden kuluttua.
Laivat purjehtivat ensin Grönlantiin, missä
täydennettiin varastoja. Heinäkuun kymmenentenä ne
jatkoivat matkaansa ja saapuivat sitten Melvillen
lahteen. Tällöin näki eräs valaanpyytäjä ne. Heinäkuun
30 päivän tienoilla kohtasi laivueen jälleen eräs
valaanpyytäjä. Retkikunnan jäsenet olivat reippaassa
kunnossa. Miehet odottivat vain purjehduksen alkua.
Tämä onkin kaikki, mitä retkikunnasta tällä
hetkellä tiedetään. Syksyllä vuonna 1851 herätti suurta
huomiota pienen ilmapallon laskeutuminen lähelle
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
