68 MATKALLA. simmäinen kanootti pari vuotta sitte nähtiin näillä ve- sillä, oli joka kesä yhä uusia matkueita tullut Käänty- män rantaan. Sill' aikaa, kuin hevosta tuotiin niityltä, jossa sitä kyllä olisi tarvittu heinänkorjuussa, vaan josta se ihan vitkastelematta käytiin ottamassa pois tilapäisen ansion tähden — omituinen tapa lahjoitus- maa-seutujen karjalaisilla — istuimme ylhäällä kaup- piaan hyvästi rakennetussa tuvassa, syöden hyvällä halulla maitoa, voileipää ja munia; täälläkin oltiin tot- tuneita ottamaan vastaan kanoottimies-virtaa. Kohta jouduttauduimme taas kanoottien luo val- vomaan niiden sovitusta kärryille. Kyytimiehemme oli jo tottunut sellaiseen kyyditsemiseen. Kaksi vuotta sitte oli hän ollut kuljettamassa ensimmäistä tämän laatuista kuormaa; silloin oli kanootit nuoritettu poi- kittain nelipyöräisille kärryille, mutta hevonen, peljäs- tyen sivuille kauas pistäviä keuloja, oli laukannut met- sään koko kuormineen. Kaikki oli kuitenkin päättynyt hyvin ja viimein saatu kanootit eheinä Vuokselle. Seu- raavalla kerralla oli käytetty kaksipyöräisiä kärryjä, kahdet peräkkäin, ja niille nuoritettu kanootit pitkit- täin, pistellen pehmeitä heinäsäkkejä väliin suojele- maan niitä hankautumiselta. Nyt koetettiin uutta kei- noa; nelipyöräisiin kärryihin sidottiin korin laitoihin poikittain kaksi scivästä ja sitte kanootit asetettiin alas suin rinnakkain seipäille. Viimeinkin olimme valmiit ja pikku matkueemme läksi liikkeelle. Kyytimiehemme, tyypiltään oikea kar-