110 N OHJEITA JA NEUVOJA. han paikan niskaan asti. Samoin on vastavirrasta etua, jos on kaksi koskea ihan peräkkäin. Jos silloin lasketaan ensimmäisestä, voidaan ajoissa kääntyä ran- nan vastavirtaan ja siten nousta maalle toisen kosken niskaan. Tässä on kuitenkin muistettava, että ei saa liian jyrkkään eikä liian aikaisin kääntyä, koska silloin kanootti voi helposti kaatua. — Viimeksi vielä huo- mautettakoon, eltä koskista ei pidä muiden laskea kuin aivan tottuneiden kanoottimatkailijain, jotka vähitellen ovat saavuttaneet taitoa harjoittautumalla ensin pienem- missä virroissa. Sillä koskenlasku ci ole vaaraton. Jos koskessa käy suuret aallot, niin siinä sitä paitsi saa hyvän kylvyn kuohuista. Raju ilma. Kanootti kestää hyvästi myrskyäkin ja suuria aaltoja. Kuitenkin on soutu silloin raskas ja vaatii alinomaista suurta valppautta. Parempi siis on pyrkiä maalle kuin uhoitella luonnon voimia. Jos järvi äkisti rupeaa kovasti aaltoilemaan, täytyy pitää ka- nootti suoraan vasten tai myöten aaltoja. Syrjätuulta on kartettava, Kaatuminen. Vaikka kaatumista ei tarvitse pel- jätä, jos vain tavallisella varovaisuudella ja ymmärtä- väisyydellä kanoottia ohjataan, on kuitenkin säännöl- lisesti pidettävä jukkonuoran pää sidottuna esim. vyölle lai muuten vaatteihin. Sillä kuin joudutaan pois ka- nootista, se silloin ei jää ajelehtimaan aaltojen ja tuu- len mukaan. Helposti se siten saadaan kiinni ja voi- daan ratsastaa sen kölillä rantaan asti. Kovalla tuu-