Full resolution (JPEG) - On this page / på denna sida - Sidor ...
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
Below is the raw OCR text
from the above scanned image.
Do you see an error? Proofread the page now!
Här nedan syns maskintolkade texten från faksimilbilden ovan.
Ser du något fel? Korrekturläs sidan nu!
This page has never been proofread. / Denna sida har aldrig korrekturlästs.
116 ,
hin" Säästörahastossa on kullakin oma säästönsä, joka kas-
waa 6 prosentin korolla ja jota wanhemmille työmiehille on
karttunut useampia satoja.
Ruukilla on kaksi korkeampaa kansakoulua sekä oma kirk-
konsa ja pappinsa.
Wärtsilä on siis koko iso kylä, joka tehdasrakennuksineen,
herraskartanoineen työwäen asuinhuoneineen ja kirkkoineen,
tuuhewieti puistojen ja heleäin nurmikkojen helmassa muodos-
taa silmäii wiehättäwänt,taulun. Tehdaselämälle kuwaawaa
on täällä niinkuin muuallakin kosken kohina, höyrypillien wi-
hellys, wasarain pauke sekä ihmisten kiireelline:i hyörimineti
– rautaa pitää näet kuumana takoa.
Tehtaassa sulatettawat rautamalmit saadan noin 50
järwestä. Tohmajärwen, Kiteen, Kihtelyswaaran, Suistamon,
Ruskealan, Pälkjärwen, Uukuniemen ja Korpiselän- pitäjistä.
Werrattain suurin osa malmitarwetta on kuitenkin nostettu
ainoastaan 8 malmirikkaasta järwestä.
Kalkkikiweä, joka ont sulatuksessa tarpeellinen aine, saa-
daan peninkulman päässä olewasta Ullamowaarasta Pälkjär-
wen pitäjässä.
Sysiä sekä ostetaan walmiina että poltattaa niitä ruukki
itse.
Wiime wuosina on ruwettu polttotarpeitakin 3 wirstan
päässä olewasta tu”rwesnosta walmistamaan, ja waikk’ei ne
joka kohdassa täytä hiilten sijaa, wälttäwät ne moneen tar-
peesen ja säästäwät metsää suuresti.
Wärtsiläin omistajoille kuuluu myös Ilomantsin pitä-
jässä olewa Möhkön ruukki, jossa on kaksi puhdastekoista
masuunia" Heille kuuluu myöskin ennen mainittu Läskelän
ruukki, jossa on käsitaepaja sekä kaksi wesisahaa, joista fir-
man ornista awaroista metsistä sahattua tawaraa on paljon
uloswiety.
Kaikkiaan on N. L. Arpen perillisillä noin 250 tu-
hatta tynnyrinalaa, enimmäkseen metsäkästä maata, josta
suurin osa on Jlomantsin pitäjässä.
Uloswienti Wärtsilästä ja Möhköstä on waihdellut,
mutta nousi esim. wuonna 1880 Sortawalati tullikirjain mu-
kaan 121,092 sentneriin, josta 55,013 sentneriä oli takkiran-
<< prev. page << föreg. sida << >> nästa sida >> next page >>
